Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Vesien- ja merenhoidon suunnitteluvaiheet ja toimijat

Vesienhoitoa suunnitellaan Manner-Suomessa seitsemällä vesienhoitoalueella. Vesienhoidon suunnittelusta vastaa Lupa- ja valvontavirasto. Merenhoidon suunnittelusta vastaa ympäristöministeriö yhteistyössä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Vaikuta vesiin!

Kommentoi suunnitelmaehdotuksia seuraavissa kuulemisissa!

  • Merenhoidon seurantaohjelman kommentointivaihe alkaa tammikuun 2026 lopulla.
  • Vesienhoitosuunnitelmien kommentointivaihe on vuodenvaihteen 2026–2027 tienoolla. Samaan aikaan voi antaa palautetta tulvariskien hallintasuunnitelmista.

Ajankohdat tarkentuvat lähempänä kuulemisia.

Lupa- ja valvontavirasto valmistelee vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat

Lupa- ja valvontavirasto arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesistöihin ja seuraavat vesien tilaa. Lupa- ja valvontavirasto luokittelee alueensa pintavedet niiden ekologisen ja kemiallisen tilan mukaan ja pohjavedet niiden määrällisen ja kemiallisen tilan mukaan. Tieto alueen vesistä ja niiden kunnosta esitetään vesienhoitosuunnitelmassa.

Lupa- ja valvontavirasto laatii myös toimenpideohjelmat, joissa esitetään toimet vesienhoitosuunnitelmissa esitettyjen ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Vesien- ja merenhoidon toimenpideohjelmien toimeenpanosta vastaavat elinvoimakeskukset.

Vesienhoitoalueiden sivut

Vesienhoitoalueet muodostuvat yhdestä tai useammasta vesistöalueesta:

  1. Vuoksen vesienhoitoalue
  2. Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalue
  3. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
  4. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue
  5. Kemijoen vesienhoitoalue
  6. Tornionjoen vesienhoitoalue (yhdessä Ruotsin kanssa)
  7. Tenon, Näätämöjoen ja Paatsjoen vesienhoitoalue (yhdessä Norjan kanssa)
  8. Ahvenanmaa huolehtii itse vesipuitedirektiivin toimeenpanosta ja muodostaa oman vesienhoitoalueen.

Vesienhoitoa suunnitellaan yhteistyössä useiden viranomaisten ja tutkimuslaitosten kanssa. Tutkimustietoa tuottavat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Vesienhoidon suunnittelua ja toteutusta ohjaavat ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö yhdessä.

Miten voi vaikuttaa?

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun oman vesienhoitoalueensa vesien- ja merenhoidon alueellisissa yhteistyöryhmissä. 

Kansalaiset ja muut sidosryhmät voivat vaikuttaa ja osallistua vesienhoidon suunnitteluun alueellisissa yhteistyöryhmissä. Vesienhoidon suunnittelun eri vaiheissa järjestetään lisäksi kuulemisia, joissa kaikki kansalaiset voivat antaa palautetta Lupa- ja valvontavirastolle.

Vesienhoitosuunnitelmat ja toimenpideohjelmat päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme peräkkäistä vaihetta:

  1. Työohjelma, aikataulu, lähtökohdat ja haasteet

    Lupa- ja valvontavirasto laatii vesienhoidon suunnittelulle työohjelman ja aikataulun sekä kuvaa suunnittelun lähtökohdat ja vesienhoidon keskeiset haasteet vesienhoitoalueella. Suunnitteluprosessista ja keskeisistä kysymyksistä pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Tilaluokitus

    Lupa- ja valvontavirasto arvioi jokien, järvien sekä pohjavesien tilan ja laatii niiden tilaluokituksen. Lupa- ja valvontavirasto tunnistaa vesien tilaan vaikuttavat tekijät eli paineet ja määrittää vesien tilatavoitteet.

  3. Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

    Lupa- ja valvontavirasto laatii yhteistyössä alueen keskeisten sidosryhmien kanssa ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi ja alueelliseksi toimenpideohjelmaksi. Vesienhoitosuunnitelmaehdotuksesta järjestetään kuuleminen.
    Konkreettisia vesiensuojelutoimia toteuttavat muun muassa kunnat, toiminnanharjoittajat, vesienhoitoyhdistykset, kiinteistöjen omistajat ja asukkaat.

Ympäristöministeriö vastaa merenhoidon suunnittelusta

Merenhoito on kytketty tiiviisti jokia, järviä, rannikkovesiä ja pohjavesiä koskevaan vesienhoitoon.

Merenhoitosuunnitelman laatii ympäristöministeriö yhdessä Suomen ympäristökeskuksen, maa- ja metsätalousministeriön, liikenne- ja viestintäministeriön sekä Lupa- ja valvontaviraston kanssa.

Tutkimustiedon tuottamisesta vastaavat Metsähallitus, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Ympäristöministeriö ohjaa merenhoidon suunnittelua.

Merenhoitosuunnitelma päivitetään kuuden vuoden välein

Suunnittelussa on kolme vaihetta:

  1. Tila-arvio, tavoitteet ja mittarit

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto arvioivat meren nykytilan, määritelevät hyvän tilan sekä asettavat tavoitteet hyvän tilan saavuttamiseksi ja mittarit tilan seuraamiseksi. Tästä merenhoitosuunnitelman ensimmäistä osaa koskevasta ehdotuksesta pyydetään palautetta eli järjestetään kuuleminen.

  2. Seurantaohjelma

    Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelman laativat ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto. Seurantaohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

  3. Toimenpideohjelma

    Ympäristöministeriö ja Lupa- ja valvontavirasto laativat toimenpideohjelman, jossa esitetään toimia meren hyvän tilan saavuttamiseksi. Toimenpideohjelmaa koskevasta ehdotuksesta järjestetään kuuleminen.

Tutustu tarkemmin

Julkaistu 10.5.2022 / Päivitetty 12.1.2026

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)

Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pohjois-Pohjanmaa

Vesienhoidon suunnittelu on laaja-alaista yhteistyötä, jonka tavoitteena on saavuttaa ja ylläpitää vesien hyvä tila. Kansalaiset voivat kommentoida suunnitelmia kuulemisissa tai vaikuttaa yhteistyöryhmän kautta. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa suunnittelusta alueellaan.
Iso Olvasjärvi Utajärvi.
Iso Olvasjärvi, Utajärvi. © Helena Vikstedt
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue kartalla.
Pohjois-Pohjanmaa kuuluu lähes kokonaan Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueeseen. © Ei ole

Vesienhoidon tavoitteena on vesien hyvä tila

Vesienhoidon tavoitteena on saavuttaa jokien, järvien ja rannikkovesien sekä pohjavesien hyvä tila sekä samalla estää hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevien vesien heikkeneminen.

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus selvittää muun muassa pinta- ja pohjavesien ominaispiirteitä, seuraa vesien tilaa, arvioi ihmisen toiminnan vaikutuksia vesiin, luokittelee vesien ekologisen tilan sekä tekee arvion tarvittavista toimenpiteistä vesien tilatavoitteiden saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus vastaa lisäksi yhteistyön järjestämisestä alueellaan sekä Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toiminnan koordinoinnista.

Vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Vesienhoitosuunnitelmissa ja niitä täydentävissä toimenpideohjelmissa esitetään tietoa vesien tilasta ja niihin vaikuttavista tekijöistä sekä tarvittavista toimenpiteistä.

Vesienhoitosuunnitelma tehdään vesienhoitoalueittain. Pohjois-Pohjanmaa kuuluu lähes kokonaan Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueeseen.

Vesienhoidon suunnittelu etenee kuuden vuoden jaksoissa ja se toteutetaan laajassa yhteistyössä. Eri tahoja kuullaan useissa vaiheissa suunnittelua.

Uusin vesienhoitosuunnitelma on valmistunut vuosiksi 2022–2027. Vesienhoitosuunnitelman päivittäminen aloitettiin kuulemalla kansalaisia, viranomaisia, järjestöjä ja toiminnanharjoittajia vesienhoidon työohjelmasta, aikataulusta ja keskeisistä kysymyksistä. Vuonna 2021 kuultiin vesienhoitosuunnitelmaehdotuksista. Palaute on huomioitu soveltuvin osin lopullisessa vesienhoitosuunnitelmassa ja toimenpideohjelmassa.

Vesienhoidon yhteistyöryhmä osallistuu suunnitteluun

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella toimii yksi vesienhoidon yhteistyöryhmä. Sen jäsenet edustavat erilaisia sidosryhmiä, joita ovat mm. kunnat, Pohjois-Pohjanmaan liitto, valtion viranomaiset, toiminnanharjoittajat, neuvontajärjestöt, vesihuoltolaitokset, tutkimuslaitokset, vesialueen omistajat, kalatalousalueet sekä järjestöt ja yhdistykset.  Yhteistyöryhmän toiminta tukee eri viranomaisten ja muiden tahojen yhteistyötä ja vuorovaikutusta ja se toimii neuvoa-antavana elimenä sekä keskustelufoorumina.

Yhteistyöryhmän tehtävät

Yhteistyöryhmä osallistuu ja ottaa kantaa
- vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman toimeenpanon edistämiseen
- vesienhoitosuunnitelmien ja merenhoitosuunnitelman tarkistusten valmisteluun
- vesienhoidon yhteensovittamiseen meristrategiadirektiivin ja tulvadirektiivin kanssa.
        
Yhteistyöryhmä käsittelee omalta osaltaan ehdotuksen vesienhoitosuunnitelmaksi.      

Kukin yhteistyöryhmän jäsen on vuorovaikutuksessa sen taustaryhmän kanssa, jonka edustajaksi hänet on valittu. Tämä tarkoittaa tiedottamista vesienhoidon suunnittelusta taustaryhmälle sekä taustaryhmän näkemysten välittämistä yhteistyöryhmälle.

Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimii Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen johtaja Jonas Liimatta.

Yhteistyöryhmän muistiot liitteineen

Lisää tietoa vesiemme tilasta, tavoitteista ja toimenpiteistä sekä niiden edistämisestä löydät alla olevista verkkoraporteista ja linkeistä:

Tila ja tavoitteet

Toimenpiteet tilatavoitteen saavuttamiseksi ja ylläpitämiseksi

Toimenpiteiden edistäminen

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi vaaditaan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden välillä.

Vesienhoidon tavoitteiden saavuttamisen perustana on se, että vesien tila otetaan huomioon kaikessa toiminnassa:

Tilatavoitteiden saavuttamista parannetaan ja nopeutetaan hankkeilla, joita rahoitetaan monista eri rahoituslähteistä.

Lisätietoja:

Vesienhoidon suunnittelu:
Ylitarkastaja Kimmo Aronsuu, puh. 0295 038 308
Ylitarkastaja Jaana Rintala, puh. 0295 038 554
Toimenpiteiden edistäminen:
Ryhmäpäällikkö Jukka Tuohino 0295 038 426
Ylitarkastaja Jaana Rintala, puh. 0295 038 554
Geologi Maria Ekholm-Peltonen, puh. 0295 038 597

sähköposti: etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

 

Julkaistu 19.5.2022 / Päivitetty 8.10.2025

Julkaisija

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus