Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalue
Palaute kuulemisasiakirjasta
Vesienhoidon keskeisistä kysymyksistä, työohjelmasta ja vesienhoitosuunnitelman ympäristöselostuksen laadinnasta järjestettiin kuuleminen 15.12.2023–17.6.2024.
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen kuulemisasiakirjasta saatiin palautetta 47 eri taholta. Palaute otetaan huomioon vesienhoitosuunnitelman valmistelussa.
Kuulemispalaute asiakirjasta: Vesienhoidon keskeiset kysymykset ja työohjelma Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella 2028-2033 (pdf, 962.99 kt)Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalue kattaa lähes kokonaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueen. Lisäksi vesienhoitoalueeseen kuuluu pieni osa eteläisestä Lapista. Vesienhoitoalueeseen kuuluu myös alueeseen rajoittuvat Perämeren rannikkovedet.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, johon on koottu mm. tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä ja ohjuskeinoista vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaa täydentää toimenpideohjelma, jossa esitettyjen toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila.
- Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027, Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot
- Vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027: Osa 2: suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet
- Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022–2027
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen erityispiirteet
Pintavedet
Vesienhoitoalue muodostuu kolmestatoista päävesistöalueesta, niiden välisistä rannikon pienistä valuma-alueista sekä Rahjan saaristosta Kuivaniemelle ulottuvista rannikkovesistä. Koutajoen ja Vienan Kemin vesistöalueet laskevat itään, muut vesistöt Perämereen. Oulujoen ja Iijoen vesistöalueet ovat suurimmat. Ne ulottuvat halki koko vesienhoitoalueen.
Vesienhoitoalueen etelä- ja länsiosa on enimmäkseen vähäjärvistä ja järvet pääsääntöisesti matalia. Näillä alueilla ihmistoiminta vaikuttaa merkittävästi vesien tilaan. Pintavesien tilaa heikentää mm. ravinne- ja kiintoainekuormitus, happamilta sulfaattimailta tuleva happamuuskuormitus, vesirakentaminen sekä maa-alueiden kuivatus. Vesienhoitoalueen itäosassa maastonmuodot ovat vaihtelevampia, järviä on enemmän ja ne keskimäärin syvempiä kuin vesienhoitoalueen länsiosassa. Vesien tilan heikentyminen johtuu pääosin samoista syitä kuin alueen länsiosassa, mutta kokonaisuudessaan Ihmistoiminnan vaikutukset vesien tilaan ovat selvästi vähäisemmät ja valtaosa järvistä ja virtavesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.
Vesienhoitoalueen rannikkovedet ovat osa Perämerta, jota luonnehtii vähäsuolaisuus, mataluus ja pitkä jääpeitteinen kausi. Perämeren erityispiirteistä johtuen valtakunnalliset luokittelukriteerit eivät kaikilta osin sovellu hyvin vesienhoitoalueen rannikkovesimuodostumien tilan arviointiin. Kriteereitä onkin tarkoitus kehittää. Valtaosa rannikkoalueelle kulkeutuvasta kuormituksesta tulee mereen jokien mukana. Pistemäisesti merkittävää kuormitusta aiheuttaa yhdyskuntajätevesien puhdistamot ja teollisuus.
Pohjavedet
Vedenhankinnassa tärkeitä tai vedenhankintaan mahdollisesti soveltuvia pohjavesialueita on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta vajaa 4 %. Hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat sijaitsevat pääasiassa lajittuneissa sora- ja hiekkamaalajeissa; pitkittäisharjumuodostumissa ja jäätikkökielekkeiden väliin muodostuneissa saumamuodostumissa. Merkittäviä harjujaksoja ovat mm. Raahen–Vihannin–Iisalmen, Hailuodon–Rokuan–Kajaanin sekä Livojärven–Kuusamon harjujaksot. Suurin saumamuodostuma Pohjois-Pohjanmaalla on Tannilan–Hossan saumamuodostuma. Pohjavedellä on keskeinen merkitys vedenhankinnalle, sillä kanta-Oulua lukuun ottamatta vesienhoitoalueen kaikkien vesilaitosten jakama vesi on pohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiassa pohjavettä.
Pohjaveden laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueella kaikki pohjavedet ovat hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa. Vesienhoitoalueella on tunnistettu 35 riskipohjavesialuetta, joilla olevista ihmistoiminnoista saattaa aiheutua riskiä pohjaveden laadulle. Lisäksi selvityskohteiksi on nimetty 43 pohjavesialuetta. Näillä pohjavesialueilla ei ole ollut käytettävissä riittävästi vedenlaatutietoa riskiluokituksen tekemiseksi.
Vesienhoidon organisointi
Vesienhoidon suunnittelun vastuullisena viranomaisena vesienhoitoalueella toimii valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmissä. Pohjois-Suomen elinvoimakeskus edistää vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutusta koko vesienhoitoalueella.
Vesienhoitoalueen ohjausryhmä
Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelman sekä vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.
Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmän kokoonpano nimetään alkuvuodesta 2026.
Ohjausryhmän viimeisimmät pöytäkirjat
- Oulujoen-Ijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 8.12.2025 (pdf, 149.4 kt)
- Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 9.4.2025.pdf (pdf, 203.39 kt) Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 7.10.2024 (pdf, 207.63 kt)
- Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 26.3.2024 (pdf, 138.64 kt)
Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmät
Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös Oulujoen–Iijoen vesienhoitoalueen maakuntakohtaisissa vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta. Pohjois-Pohjanmaan yhteistyöryhmä on nimetty vuosille 2022–2027 ja Kainuun yhteistyöryhmä vuosille 2024–2029. Lupa- ja valvontavirasto vastaa jatkossa ryhmien nimeämisestä ja niiden toiminnan organisoinnista.
Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä
- Pohjois-Pohjanmaan vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä vuosille 2022–2027. Päivitetty 12.12.2025. (pdf, 97.09 kt)
- Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2.5.2025.pdf (pdf, 13.25 Mt)
- Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 10.4.2025.pdf (pdf, 8.82 Mt)
- Pohjois-Pohjanmaan vesienhoidon yhteistyöryhmän kokous 2.5.2024 (pdf, 15.44 Mt)
Kainuun vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmä