Oulujoen - Iijoen vesienhoitoalue
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalue kattaa lähes kokonaan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueen. Lisäksi vesienhoitoalueeseen kuuluu pieni osa eteläisestä Lapista. Vesienhoitoalueeseen kuuluu myös alueeseen rajoittuvat Perämeren rannikkovedet.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelle on laadittu vesienhoitosuunnitelma, johon on koottu mm. tiedot vesien tilasta sekä vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä ja ohjuskeinoista vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Vesienhoitosuunnitelmaa täydentää toimenpideohjelma, jossa esitettyjen toimenpiteiden avulla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila.
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027, Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot
- Vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022–2027: Osa 2: suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022–2027
Edellisen suunnittelukauden vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma:
- Vesien tila hyväksi yhdessä: Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016-2021 : Osa 1. Taustatiedot
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma 2016-2021 : Osa 2. Toimenpiteet
Tarkempaa tietoa vesienhoidosta Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueelta:
- Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus - Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö
- Kainuun ELY-keskus - Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö
- Lapin ELY-keskus - Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö
- Vesienhoidon toimenpideohjelmat - sähköinen tietopalvelu (etpo.fi)
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen erityispiirteet
Pintavedet
Vesienhoitoalue muodostuu kolmestatoista päävesistöalueesta, niiden välisistä rannikon pienistä valuma-alueista sekä Rahjan saaristosta Kuivaniemelle ulottuvista rannikkovesistä. Koutajoen ja Vienan Kemin vesistöalueet laskevat itään, muut vesistöt Perämereen. Oulujoen ja Iijoen vesistöalueet ovat suurimmat. Ne ulottuvat halki koko vesienhoitoalueen.
Vesienhoitoalueen etelä- ja länsiosa on enimmäkseen vähäjärvistä ja järvet pääsääntöisesti matalia. Näillä alueilla ihmistoiminta vaikuttaa merkittävästi vesien tilaan. Pintavesien tilaa heikentää mm. ravinne- ja kiintoainekuormitus, happamilta sulfaattimailta tuleva happamuuskuormitus, vesirakentaminen sekä maa-alueiden kuivatus. Vesienhoitoalueen itäosassa maastonmuodot ovat vaihtelevampia, järviä on enemmän ja ne keskimäärin syvempiä kuin vesienhoitoalueen länsiosassa. Vesien tilan heikentyminen johtuu pääosin samoista syitä kuin alueen länsiosassa, mutta kokonaisuudessaan Ihmistoiminnan vaikutukset vesien tilaan ovat selvästi vähäisemmät ja valtaosa järvistä ja virtavesistä on hyvässä tai erinomaisessa tilassa.
Vesienhoitoalueen rannikkovedet ovat osa Perämerta, jota luonnehtii vähäsuolaisuus, mataluus ja pitkä jääpeitteinen kausi. Perämeren erityispiirteistä johtuen valtakunnalliset luokittelukriteerit eivät kaikilta osin sovellu hyvin vesienhoitoalueen rannikkovesimuodostumien tilan arviointiin. Kriteereitä onkin tarkoitus kehittää. Valtaosa rannikkoalueelle kulkeutuvasta kuormituksesta tulee mereen jokien mukana. Pistemäisesti merkittävää kuormitusta aiheuttaa yhdyskuntajätevesien puhdistamot ja teollisuus.
Pohjavedet
Vedenhankinnassa tärkeitä tai vedenhankintaan mahdollisesti soveltuvia pohjavesialueita on Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta vajaa 4 %. Hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat sijaitsevat pääasiassa lajittuneissa sora- ja hiekkamaalajeissa; pitkittäisharjumuodostumissa ja jäätikkökielekkeiden väliin muodostuneissa saumamuodostumissa. Merkittäviä harjujaksoja ovat mm. Raahen–Vihannin–Iisalmen, Hailuodon–Rokuan–Kajaanin sekä Livojärven–Kuusamon harjujaksot. Suurin saumamuodostuma Pohjois-Pohjanmaalla on Tannilan–Hossan saumamuodostuma. Pohjavedellä on keskeinen merkitys vedenhankinnalle, sillä kanta-Oulua lukuun ottamatta vesienhoitoalueen kaikkien vesilaitosten jakama vesi on pohjavettä. Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiassa pohjavettä.
Pohjaveden laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueella kaikki pohjavedet ovat hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa. Vesienhoitoalueella on tunnistettu 35 riskipohjavesialuetta, joilla olevista ihmistoiminnoista saattaa aiheutua riskiä pohjaveden laadulle. Lisäksi selvityskohteiksi on nimetty 43 pohjavesialuetta. Näillä pohjavesialueilla ei ole ollut käytettävissä riittävästi vedenlaatutietoa riskiluokituksen tekemiseksi.
Vesienhoidon organisointi
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen (VHA4) vastuuviranomaisia ovat Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun sekä Lapin ELY-keskukset. Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten työtä. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä alueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä.
Vesienhoitoalueen ohjausryhmä
Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelman sekä vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelman. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.
Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Jonas Liimatta Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
Ohjausryhmän viimeisimmät pöytäkirjat
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 10.2.2023.pdf (pdf, 171 kt)
- Oulujoen_Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 28.11.2022 (pdf, 167 kt)
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 28.1.2022 (pdf, 136 kt)
- Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ohjausryhmä, pöytäkirja 14.10.2021 (pdf, 146 kt)
ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät
Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös Oulujoen-Iijoen vesienhoitoalueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.
Tarkempaa tietoa yhteistyöryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta on saatavilla ELY-keskusten sivuilta:
Katso myös:
Julkaisija