Vuoksen vesienhoitoalue

Vuoksen vesienhoitoalue sijoittuu pääosin Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Etelä-Karjalan maakuntien alueille. Se kattaa Vuoksen Suomen puoleisen valuma-alueen Kainuun eteläosista lähtien kokonaan ja lisäksi Jänisjoen, Kiteenjoen-Tohmajoen sekä Hiitolanjoen vesistöalueet, jotka laskevat Vuoksen tavoin Laatokkaan. Vuoksen vesienhoitoalue rajoittuu idässä Venäjään, jonka kanssa tehdään yhteistyötä vesienhoidon tavoitteiden saavuttamiseksi.

Kuva

Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat

Vuoksen vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi Vuoksen vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmaa konkretisoivat alueelliset toimenpideohjelmat, joiden avulla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila.

• Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027, osa 1 (doria.fi)
• Vesienhoitosuunnitelma 2022-2027, osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (doria.fi)

Edellisten suunnittelukausien vesienhoitosuunnitelmat:

• Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 (doria.fi)
• Vuoksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuoteen 2015

Tarkempaa tietoa vesienhoidosta Vuoksen vesienhoitoalueelta sekä vesienhoidon toimenpideohjelmat:

• Etelä-Savon ELY-keskus
• Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus
• Pohjois-Savon ELY-keskus
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat (etpo.fi)

Vuoksen vesienhoitoalueen erityispiirteet

Pintavedet

Vuoksen vesienhoitoalueella on edustettuna suuri osa Suomen järvityypeistä. Järvien kokonaispinta-alaa hallitsevat suuret, luontaisesti karut ja kirkasvetiset järvet, kuten Saimaa osa-altaineen. Pohjois-Savossa tavataan myös luontaisesti reheviä järviä. Määrällisesti eniten on vesistöjen latvoilla sijaitsevia pieniä ja keskisuuria humuspitoisia järviä.

Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa on runsaasti pieniä ja keskisuuria latvajokia. Etelä-Savon virtavesistä pääosa on lyhyitä, järvialtaita toisiinsa yhdistäviä jokiuomia, ja pidempiä humuspitoisia latvajokia on vähän. Kaakkois-Suomessa on Vuoksen vesienhoitoalueeseen liitetty erilliset mereen laskevat jokivesistöalueet, Juustilanjoki, Hounijoki, Tervajoki, Vilajoki, Urpalanjoki ja Vaalimaanjoki.

Kuva

Järvien ja jokien vesitilannetta ja elinympäristön rakennetta on monin tavoin muutettu. Piste- ja hajakuormituksen merkittävästi kuormittamia alueita on paikoitellen, mutta niitä on vesistöjen kokonaismäärään nähden kuitenkin melko vähän. Järvien ja jokien tila on paikoitellen muuttunut myös esimerkiksi säännöstelyn tai rakentamisen seurauksena.

Pohjavedet

Vedenhankinnassa tärkeitä tai vedenhankintaan mahdollisesti soveltuvia pohjavesialueita on Vuoksen vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta reilut 4 %. Hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat sijaitsevat pääasiassa lajittuneissa sora- ja hiekkamaalajeissa; pitkittäisharjumuodostumissa sekä ns. Salpausselkämuodostumissa. Salpausselillä Kaakkois- Suomessa ja Pohjois-Karjalassa ovat vesienhoitoalueen suurimmat pohjavesivarat. Vedenhankinta perustuu alueella pääasiassa pohjaveden käyttöön. Jonkin verran hyödynnetään myös kallioperässä olevaa kalliopohjavettä.

Kuva

Pohjaveden laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkea rauta- ja mangaanipitoisuus. Rapakivialueella ongelmana on pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Joillakin pohjavesialueilla eri toiminnoista aiheutuneet päästöt ovat pilanneet pohjavesiä.

Vesienhoidon organisointi

Vuoksen vesienhoitoalueen (VHA1) vastuuviranomaisia ovat Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon sekä Kaakkois-Suomen ELY-keskukset. Etelä-Savon ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten työtä. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa Vuoksen vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä alueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä.

Vesienhoitoalueen ohjausryhmä

Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.

ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät

Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös Vuoksen vesienhoitoalueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.

Tarkempaa tietoa yhteistyöryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta on saatavilla ELY-keskusten sivuilta:

• Etelä-Savon ELY-keskus
• Kaakkois-Suomen ELY-keskus
• Pohjois-Karjalan ELY-keskus
• Pohjois-Savon ELY-keskus
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat (etpo.fi)

Katso myös: