Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue
Vesienhoitoalue sijoittuu pääosin Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan, Kanta-Hämeen, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakuntien alueille. Lisäksi osa Keski-Suomesta kuuluu tähän vesienhoitoalueeseen. Se kattaa koko Kokemäenjoen valuma-alueen sekä lisäksi Saaristomereen, Selkämereen ja Perämeren eteläiseen osaan laskevien jokien vesistöalueet.
Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat
Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot jokien, järvien, rannikkovesien ja pohjavesialueiden tilasta ja vesien hoitokaudella 2022-2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmaa konkretisoivat alueelliset toimenpideohjelmat, joiden avulla aiotaan saavuttaa vesien hyvä tila.
- Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027. Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot (doria.fi)
- Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027. Osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (doria.fi)
Edellisten suunnittelukausien vesienhoitosuunnitelmat:
Tarkempaa tietoa vesienhoidosta Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitoalueelta sekä vesienhoidon toimenpideohjelmat:
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Keski-Suomi
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pirkanmaa
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Kanta- ja Päijät-Häme
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Varsinais-Suomi
- Vesienhoidon toimenpideohjelmat (www.etpo.fi)
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen erityispiirteet
Pintavedet
Vesienhoitoalue rajautuu lännessä Saaristomereen, Selkämereen, Merenkurkkuun ja eteläiseen Perämereen. Vesienhoitoalueen sisävesistä länsi- ja pohjoisosat ovat jokivaltaisia, kun taas idässä maisema on järvivaltaista. Rannikkovesien suolapitoisuus pienenee ja jääpeiteaika kasvaa etelästä pohjoiseen siirryttäessä, millä molemmilla on keskeinen merkitys luonnolle.
Alueella on edustettuna suuri osa Suomen järvityypeistä. Järvien kokonaispinta-alaa hallitsevat toisaalta suuret kirkasvetiset järvet ja toisaalta suuret humusjärvet, kuten vesienhoitoalueen suurin järvi Näsijärvi. Määrällisesti eniten on vesistöjen latvoilla sijaitsevia pieniä ja keskisuuria humuspitoisia järviä. Vesienhoitoalueen eteläisemmät joet ovat luontaisesti savisameita, kun taas pohjoisosan joet ovat tyypillisesti turvemaavaltaisia ja humusvaikutteisia. Sisämaassa on myös runsaasti väriltään kirkkaampia kangasmaiden jokia. Järvialueille ovat tyypillisiä lyhyet, järvialtaita toisiinsa yhdistäviä jokiuomat ja virrat.
Järvien ja jokien vesitilannetta ja elinympäristön rakennetta on monin tavoin muutettu mm. voimatalouden ja tulvasuojelun tarpeisiin. Rannikkoa kuormittavat piste- ja hajakuormitus sekä Itämereen kohdistuva taustakuormitus. Sisävesillä ja varsinkin jokien valuma-alueilla hajakuormituksen vaikutus on merkittävä. ellen. Järvien tila on keskimäärin jokia parempi ja varsinkin alueen itäosissa on hyvässä tai jopa erinomaisessa tilassa olevia järviä.
Pohjavedet
Vedenhankinnassa tärkeitä tai vedenhankintaan mahdollisesti soveltuvia pohjavesialueita on Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen kokonaispinta-alasta reilut 3 %. Hyödynnettävissä olevat pohjavesivarat esiintyvät pääasiassa muinaisen jäätikön sulamisvaiheen aikana syntyneissä hiekka- ja soramuodostumissa. Merkittävimpiä niistä ovat maastossa selvästi erottuvat harjujaksot sekä reuna- ja saumamuodostumat. Länsi-Suomessa erikoisuutena ovat savipeitteiset ”piiloharjut” sekä viimeistä jääkautta vanhemmat moreenipeitteiset harjut. Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen pohjavesivarat ovat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti. Suurimmat pohjavesivarat liittyvät Salpausselkiin, Keski-Suomen reunamuodostumaan sekä kaakko-luode-suuntaisiin harjujaksoihin. Vesienhoitoalueella vedenhankinta perustuu pitkälti sora- ja hiekkamuodostumista saatavaan pohjaveteen, mutta paikoin hyödynnetään myös pintavettä ja pintavedestä tehtyä tekopohjavettä.
Pohjaveden kemiallinen laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat yleisesti lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet etenkin rannikon savipeitteisillä alueilla. Rapakivialueella vesienhoitoalueen lounaisosassa ongelmana on paikoin pohjaveden korkea fluoridipitoisuus Joillakin pohjavesialueilla eri toiminnoista aiheutuneet päästöt ovat pilanneet pohjavesiä.
Vesienhoidon organisointi
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen (VHA3) vastuuviranomaisia ovat Varsinais-Suomen, Pirkanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Hämeen ja Keski-Suomen ELY-keskukset. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus koordinoi ELY-keskusten työtä. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä alueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä.
Vesienhoidon ohjausryhmä
Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.
Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristövastuualueen johtaja Karoliina Laakkonen-Pöntys Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksesta.
ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmät
Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös vesienhoitoalueen ELY-keskusten vesienhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinonharjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.
Tarkempaa tietoa yhteistyöryhmien kokoonpanosta ja toiminnasta on saatavilla ELY-keskusten sivuilta:
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa ja Pohjanmaa
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Keski-Suomi
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Pirkanmaa
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Kanta- ja Päijät-Häme
- Vesienhoidon suunnittelu ja yhteistyö - Varsinais-Suomi
- Vesienhoidon toimenpideohjelmat (etpo.fi)
Katso myös:
Julkaisija