Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalue

Vesienhoitoalueeseen kuuluu vesiä Varsinais-Suomesta, Satakunnasta, Pirkanmaalta, Kanta-Hämeestä. Keski-Suomesta, Etelä-Pohjanmaalta, Keski-Pohjanmaalta ja Pohjanmaalta. Kokemäenjoki on alueen suurin joki ja Kokemäenjoen valuma-alueella sijaitsee myös valtaosa alueen järvistä. Pohjanmaan maakunnat, samoin kuin Satakunta ja Varsinais-Suomi ovat jokivaltaisia. Saaristomerta ja Merenkurkkua luonnehtivat laajat saaristot, kun taas Selkämeren rannikko on melko avoin ja vähäsaarinen. Merkittävimmät pohjavesialueet sijoittuvat jäätikköjokimuodostumien kaakko-luode-suuntaisiin harjujaksoihin ja reunamuodostumiin.

Kokemäenjoen-Selkämeren-Saaristomeren vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelmat

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi vesienhoitoalueella. Vesienhoitosuunnitelmaa konkretisoivat alueelliset toimenpideohjelmat, joiden avulla voidaan saavuttaa vesien hyvä tila.

• Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027. Osa 1: Vesienhoitoaluekohtaiset tiedot (doria.fi)
• Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027. Osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (doria.fi)

Edellisten suunnittelukausien vesienhoitosuunnitelmat:

• Vesien tila hyväksi yhdessä: Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016–2021 (doria)
• Ehdotus Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi vuoteen 2015 : Yhteistyöllä parempaan vesienhoitoon - Doria

Alueelliset vesienhoidon toimenpideohjelmat Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella:

• Vesienhoidon toimenpideohjelma 2022–2027. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa (doria.fi)
• Keski-Suomen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
• Hämeen vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
• Pirkanmaan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
• Varsinais-Suomen ja Satakunnan vesienhoidon toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat (sähköinen tietopalvelu www.etpo.fi)
   

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen erityispiirteet

Pintavedet

Järvet ja joet

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueella ovat edustettuina lähes kaikki keskeiset Suomen järvi- ja jokityypit. Järvien kokonaispinta-alaa hallitsevat suuret humusvaikutteiset tai toisaalta kirkasvetiset järvet, kuten Näsijärvi, Vanajavesi, Längelmävesi, Lappajärvi ja Säkylän Pyhäjärvi. Lounais-Suomessa savikkoalueilla tavataan myös luontaisesti reheviä järviä. Määrällisesti eniten on vesistöjen latvoilla sijaitsevia pieniä humuspitoisia järviä.

Jokityypeistä yleisimpiä ovat pienet ja keskisuuret humuspitoiset latvajoet. Vesienhoitoalueen selvästi suurin joki on Kokemäenjoki. Kokemäenjoen valuma-alue kattaa huomattavan osan vesienhoitoalueen etelä- ja keskiosista. Kokemäenjoen valuma-alue on runsasjärvistä ja alueelle sijoittuu suurin osa vesistöalueen suurista järvistä. Sen sijaan vesienhoitoalueen länsi- ja pohjoisosassa vallitsevat suuret tai keskisuuret joet. Näiden valuma-alueet ovat muodoiltaan usein pitkänomaisia. Useat Saaristomereen tai Selkämeren eteläosaan laskevat joet ovat savisameita ja runsasravinteisia. Kokemäenjoen pohjoispuolella joet taas ovat tyypillisesti selkeän humusvaikutteisia ja väriltään ruskeita.

Järvien ja jokien vesimääriä ja virtaamia sekä elinympäristöjä on monin tavoin muutettu. Piste- ja hajakuormitus heikentävät vesien tilaa laajasti. Vesistöjen kunnostukselle ja hoidolle onkin tarvetta vuosiksi eteenpäin, jotta vesien hyvä ekologinen ja kemiallinen tila voidaan saavuttaa. 

Rannikkovedet

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen rannikkovedet ovat hyvin monimuotoisia ja luonnoltaan erittäin arvokkaita - ne sisältävät jokien suistoalueita, merenlahtia, sisä- ja ulkosaariston lukuisine saarineen ja luotoineen sekä suuria merenselkiä lopulta rajautuen kolmeen suureen avomerialueeseen, Perämereen, Selkämereen ja varsinaiseen Itämereen. Eliöstöön vaikuttavat voimakkaasti suolapitoisuuden selvä kasvu siirryttäessä Kokkolan edustalta Saaristomeren eteläosiin ja toisaalta jokisuiden kohdalla siirryttäessä merellisempään ympäristöön. Myös syvyysolosuhteet ja alttius aallokon vaikutukselle vaihtelevat suuresti siirryttäessä rannikon matalista lahdista ulkosaaristoon.  
 

Kuva

Pohjavedet

Kokemäenjoen – Saaristomeren – Selkämeren vesienhoitoalueen pohjavesivarat ovat jakautuneet alueellisesti epätasaisesti. Suurimmat pohjavesivarat liittyvät Salpausselkiin, Sisä-Suomen reunamuodostumaan sekä kaakko-luode-suuntaisiin harjujaksoihin. Rannikkoalueen erikoisuutena ovat peitteelliset harjumuodostumat sekä viime jääkautta vanhemmat moreenipeitteiset harjut.

Vesienhoitoalueella vedenhankinta perustuu pitkälti sora- ja hiekkamuodostumista saatavaan pohjaveteen, mutta alueilla, jossa pohjavesimuodostumia on niukkaasti, hyödynnetään myös pintavettä ja pintavedestä tehtyä tekopohjavettä. Vesienhoitoalueen arvioidut pohjavesivarat ovat nykyiseen käyttöön nähden runsaat käytön ollessa vain noin 25 % pohjavesialueilla muodostuvan pohjaveden kokonaismäärästä.  

Pohjaveden kemiallinen laatu on pääosin hyvä ja pohjavedet kelpaavat lähes sellaisenaan tai vähäisellä käsittelyllä talousvedeksi. Laatuongelmia aiheutuu lähinnä veden happamuudesta sekä maa- ja kallioperästä liuenneesta raudasta ja mangaanista. Rapakivialueella vesienhoitoalueen lounaisosassa ongelmana on paikoin pohjaveden korkea fluoridipitoisuus. Rannikkoalueella muinaisten merisedimenttien peittämillä muodostumilla etenkin ammonium- ja kloridipitoisuudet ovat luontaisesti korkeita, ja happamien sulfaattimaiden vaikutusalueilla raskasmetallipitoisuudet voivat myös olla pohjavesissä kohonneita.

Kuva

Pohjaveden kemiallinen laatu on pääosin hyvä. Kuten muuallakin Suomessa pohjavedet ovat yleisesti lievästi happamia. Käyttöä vaikeuttaa paikoin luontaisesti korkeat rauta- ja mangaanipitoisuudet etenkin rannikon savipeitteisillä alueilla. Rapakivialueella vesienhoitoalueen lounaisosassa ongelmana on paikoin pohjaveden korkea fluoridipitoisuus Joillakin pohjavesialueilla eri toiminnoista aiheutuneet päästöt ovat pilanneet pohjavesiä.

Vesienhoidon organisointi

Vesienhoidon suunnittelun vastuullisena viranomaisena vesienhoitoalueella toimii valtakunnallinen Lupa- ja valvontavirasto. Vesienhoidon suunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä alueen eri toimijoiden kanssa vesienhoitoalueen ohjausryhmässä sekä vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmissä. Etelä-Pohjanmaan elinvoimakeskus edistää vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden toteutusta koko vesienhoitoalueella.
 

Vesienhoidon ohjausryhmä

Ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi. Lisäksi ryhmä päättää vesienhoitoalueen työskentelyn suuntaviivoista ja sopii vesienhoitoalueen yhteisistä asioista.

Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ohjausryhmän kokoonpano nimetään alkuvuodesta 2026. 

• Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen ohjausryhmän jäsenet (päivitetään myöhemmin)
• Pöytäkirjat: pöytäkirjat vuodesta 2024 alkaen (päivitetään myöhemmin)

Vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmät

Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään myös Kokemäenjoen-Saaristomeren-Selkämeren vesienhoitoalueen alueellisissa vesien- ja merenhoidon yhteistyöryhmissä. Yhteistyöryhmiin kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmien tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta.

Yhteistyöryhmät on nimetty vuosille 2024–2029. Lupa- ja valvontavirasto vastaa jatkossa ryhmien nimeämisestä ja niiden toiminnan organisoinnista.