Tornionjoen vesienhoitoalue

Kuva

Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma

Tornionjoen vesienhoitoalueelle on laadittu oma vesienhoitosuunnitelma. Siihen on koottu tiedot vesien tilasta ja vesienhoitokaudella 2022–2027 tarvittavista toimenpiteistä vesien tilan parantamiseksi ja ylläpitämiseksi. Kansallisiin suunnitelmiin sisältyy lisäksi yhteinen suunnitelma, jossa suomalais-ruotsalainen vesienhoitoalue on kuvattu yhtenä kokonaisuutena.

• Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosille 2022-2027, Osa 1 (doria.fi)
• Vesienhoitosuunnitelma 2022-2027, osa 2: Suunnittelussa käytetyt menetelmät ja periaatteet (doria.fi)
• Tornionjoen vesienhoitoalueen toimenpideohjelma vuosille 2022-2027 (doria.fi)
• Vesienhoidon toimenpideohjelmat sähköisessä tietopalvelu (eTPO.fi)

Edellisen suunnittelukauden vesienhoitosuunnitelma ja toimenpideohjelma: 

• Tornionjoen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelma vuosiksi 2016-2021 (pdf, 22 Mt)

• Tornionjoen vesienhoitoalueen toimenpidesuunnitelma vuoteen 2021 (pdf, 5 Mt)

Tornionjoen vesienhoitoalueen erityispiirteet

Pintavedet 

Tornionjoen alueella esiintyvät lähes kaikki Suomen jokityypit. Valuma-alueen pohjois-osan vesistöt ovat kirkkaita ja vähähumuksisia. Alaosalla soiden osuus ja sitä kautta humusvaikutus kasvaa. Tornionjoki on yksi valtakunnallisesti harvoista säännöstelemättömistä suurista joista, josta vielä löytyy Itämeren lohen ja meritaimenen luontaisesti lisääntyvä kanta. Asutus ja muu kuormittava toiminta on keskittynyt valuma-alueen eteläosiin. Tengeliönjokea sekä Raanujärveä ja Iso-Vietosta säännöstellään voimatalouden tarpeisiin. 

Perämeren rannikkovedet ovat kokonaisuudessaan matalia ja pääosin tuulelle alttiita, mutta alueella on myös suojaisia lahtialueita. Oman lisäpiirteensä tuo maankohoaminen. Jokivesien vaikutus näkyy selkeästi korkeassa humuspitoisuudessa ja alhaisessa suolapitoisuudessa. Jääpeitteinen kausi on pitkä ja vedet suhteellisen kylmiä. Monet alueen eliölajeista elävät sekä suolapitoisuuden että lämpötilan osalta sietokykynsä äärirajoilla.

Pohjavedet

Vesienhoitoalueen vedenhankintaa varten tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla sekä E-luokan pohja-vesialueilla muodostuu arviolta 59 200 kuutiometriä pohjavettä vuorokaudessa ja alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 194 km2. Lisäksi vesienhoitoalueella on useita III luokan pohjavesialueita, joiden soveltuvuuden selvittäminen yhdyskuntien vedenhankintaa varten on vielä kesken. III luokan alueiden luokitusten tarkistus jatkuu Lapin alueella ainakin vuoteen 2023 saakka. III luokan pohjavesialueilla muodostuu vesienhoitoalueella pohjavettä yhteensä noin 120 300 kuutiometriä vuorokaudessa, ja alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on noin 363 km2.

Kuva

Pohjavesivarat ovat nykyiseen käyttöön nähden runsaat, mutta pohjavesialueet eivät jakaannu tasaisesti.

Pohjavedellä on keskeinen merkitys vesienhoitoalueen vedenhankinnalle, sillä vesienhoitoalueen kaikkien vesilaitosten jakama vesi on pohjavettä.

Lisäksi haja-asutusalueilla talousvetenä käytetään pääasiassa pohjavettä.

Harjut ovat yleisin pohjavesien muodostumatyyppi. Monesti harjut sijaitsevat vaarojen ja tuntureiden reunustamissa laaksoissa ja ovat siten hyviä vedenottopaikkoja. Laajojen moreenirinteiden juurilla olevat lähteet voivat myös olla antoisia vedenottopaikkoja, ja monet Tornionjoen alajuoksulla Suomen puolella sijaitsevat kylien vedenottamot perustuvat tällaisiin pieniin lähde-esiintymiin.

Pohjaveden luontaisessa vedenlaadussa on nähtävissä jonkin verran eroa eri kivilajialueilla. Happamilla kivilajialueilla pH on alhainen ja veteen liuenneiden aineiden määrä pieni. Hapanta pohjavettä alkaloidaan monilla laitoksilla vedenjakelujärjestelmän metallimateriaalien korroosion vähentämiseksi. Valuma-alueen keskiosassa on paikoin emäksisempiä kivilajeja ja veden pH voi olla lievästi emäksinen sekä liuenneiden aineiden määrä suurempi. Alavalla rannikkoseudulla joen alajuoksulla pohjavedet ovat usein rauta- ja mangaanipitoisia.

Keskeisimmät vesienhoitoalueen pohjaveden laatua uhkaavat riskitekijät ovat maa-ainesten otto, asutus, pilaantuneet maat ja maankäyttö yleisesti. Vesienhoitoalueella on kolme riskialueeksi nimettyä pohjavesialuetta, joilla on todettuja haitta-ainepitoisuuksia. Lisäksi seitsemän pohjavesialuetta on nimetty selvityskohteiksi. Näiden alueiden pohjaveden laadusta ei ole tällä hetkellä riittävästi tietoa. Kaikkien vesienhoitoalueella sijaitsevien pohjavesialueiden on arvioitu olevan hyvässä määrällisessä ja kemiallisessa tilassa.

Vesienhoitoalueen pohjavesimuodostumissa on kuitenkin tunnistettu ihmistoiminnasta aiheutuvia riskejä, joiden perusteella hyvä laadullinen tila on vaarassa heikentyä. Näille alueille on siten hyvän kemiallisen tilan ylläpitämiseksi esitetty toimenpideohjelmassa toimenpiteitä. Tärkeässä asemassa on pohjavesialueiden suojelusuunnitelman laatiminen alueille, joilla sijaitsee riskitoimintoja. Suojelusuunnitelman avulla riskit kartoitetaan ja niille osoitetaan toimenpiteitä riskien vähentämiseksi. Selvityskohteiden osalta tärkeää on saada lisätietoa pohjaveden laadusta. Kaikilla vesienhoitoalueen luokitelluilla pohjavesialueilla tulee pyrkiä siihen, että pistemäisetkin pilaantumat puhdistetaan, jotta pohjavesialueiden hyvä kemiallinen tila voidaan turvata jatkossakin.

Vesienhoidon organisointi

Tornion vesienhoitoalueen (VHA5) vastuuviranomainen Suomen puolella on Lapin ELY-keskus. Sidosryhmäyhteistyötä vesienhoidon suunnittelussa tehdään vesienhoidon yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu edustus vesien käyttöön, suojeluun ja tilaan vaikuttavista keskeisistä valtion ja kuntien viranomaisista, elinkeinon harjoittajista, järjestöistä, vesialueiden omistajista sekä vesien käyttäjistä. Ryhmän tehtävänä on mm. vesienhoidon suunnittelun eri vaiheiden yhteistyö, vesienhoitosuunnitelmaehdotuksen käsittely ja arviointi sekä toimenpiteiden toteutumisen seuranta. 

Rajajokisopimus antaa puitteet Suomen ja Ruotsin kahdenväliselle yhteistyölle ja hallinnollisille menettelyille alueella, sekä määrittelee rajajokikomission tehtävät. Kansalliset vastuuviranomaiset vastaavat vesipuitedirektiivin toteuttamisesta vesistöalueella, mutta niiden tulee tehdä yhteistyötä sopimuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. Rajajokikomission tehtävä on kehittää ja vahvistaa yhteistyötä.

Vesienhoitoalueilla, jotka kattavat usean ELY-keskuksen alueen, ohjausryhmä yhteensovittaa vesienhoitoalueella valmistellut selvitykset, seurantaohjelmat ja toimenpideohjelmat sekä kokoaa niistä ehdotuksen vesienhoitoalueen vesienhoitosuunnitelmaksi.  

Lapin ELY-keskuksen vesienhoidon yhteistyöryhmän ja ohjausryhmän puheenjohtajana toimii ympäristövastuualueen johtaja Timo Jokelainen.  

Kokousmuistiot 2022-2027: 

• Vesien tila ja kunnostus vesi.fi-verkkopalvelussa 
• Suomalais-ruotsalainen rajajokikomissio 
• Bottenvikens vattendistrikt