Ympäristövahingot Suomessa
Öljyvahingot ovat yleisimpiä ympäristövahinkoja
Pelastustoimen tilastoihin kirjattiin vuosina 2020–2025 noin 21 000 öljy- ja kemikaalivahinkoa. Tämä tarkoittaa vuosittain keskimäärin noin 3 200 öljyvahinkoa ja noin 380 muuta vaarallisten aineiden vahinkoa, joissa pelastuslaitos ryhtyi toimenpiteisiin.
Valtaosa ympäristövahingoista on pieniä öljyvahinkoja, joista ei aiheudu vaaraa ympäristölle. Tarkemmin analysoitiin vähäistä suuremmat vahingot, joita oli 413 vuosilta 2020–2025. Vakavilta alusöljyvahingoilta vältyttiin vuosina 2020–2025.
Tiedot pohjautuvat selvitykseen Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2020–2026. Määrät olivat samaa suuruusluokkaa kuin vuosina 2013–2019.
Vahinkoja tapahtuu erityisesti liikenteessä ja teollisuudessa
Ympäristövahinkojen todennäköisyys on suurin kuljetuksissa ja liikenteessä. Vahinkoja tapahtuu myös teollisessa toiminnassa sekä teollisuus- ja muiden laitosten häiriö- ja satunnaispäästöinä. Vahinkoja aiheuttavat eniten öljytuotteet ja erilaiset teollisuudessa käytettävät kemikaalit.
Vahinkojen taustalla ovat usein inhimilliset tekijät, kuten huolimattomuus toiminnassa, menettelyvirheet ja tahallisuus. Myös öljysäiliöiden tekniset ja rakenneviat aiheuttavat vahinkoja. Onnettomuuksien taustalla olevat tekijät ovat pysyneet samankaltaisina aiempiin selvityksiin verrattuna.
Neljä merkittävää ympäristövahinkoa
Vuosien 2020-2025 -selvityksessä tarkasteltiin myös ympäristövastuudirektiivissä tarkoitettuja merkittäviä ympäristövahinkoja. Viranomaiskyselyssä tuli esille neljä mahdollista tapausta. Ne liittyivät Hukkajoen raakkutuhoon, jätteenkäsittelylaitoksen suurpaloon, hulevesiputken aiheuttamaan eroosioon Natura 2000 -alueella sekä liikenneonnettomuuden aiheuttamaan öljyvahinkoon pohjavesialueella.
Merkittävien ympäristövahinkojen määrä on pysynyt vähäisenä. Vuosien 2013–2019 selvityksessä tunnistettiin kolme ja sitä edeltäneessä selvityksessä kaksi tapausta.
Lue lisää Ympäristövahinkojen ehkäisemisestä ja ympäristövastuudirektiivistä (ym.fi)
Tietoa vahinkojen pitkäaikaisista vaikutuksista tarvitaan lisää
Selvitys tuo esiin myös ympäristövahinkojen seurantaan liittyviä tietopuutteita. PRONTO-järjestelmä antaa hyvän kuvan pelastuslaitosten tekemästä ensitorjunnasta, mutta pääasiassa kuntien vastuulla olevista jälkitorjuntatoimista ei ole saatavilla kattavia tietoja. Parempi tieto jälkitorjunnasta ja vahinkojen pitkäaikaisista vaikutuksista auttaisi arvioimaan ja luokittelemaan ympäristövahinkoja nykyistä luotettavammin.
Viimeisimmät Ympäristövahingot Suomessa -selvitykset
Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2020–2025 (helda.helsinki.fi)
Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2013‒2019 (helda.helsinki.fi)
Ympäristövahingot Suomessa vuosina 2006–2012 (helda.helsinki.fi)