Kansainvälisten jätesiirtojen valvonta ja tarkastukset

Jätesiirtojen valvonta

Kansainvälisten jätesiirtojen valvontaan osallistuu Suomessa useita eri viranomaisia. Suomen ympäristökeskus valvoo kansainvälisiä jätesiirtoja yhteistyössä mm. Tullin ja poliisin kanssa. Valvontaa kohdistetaan satamissa ja rajanylityspaikoilla tehtävien kuljetustarkastusten lisäksi erityisesti elektroniikkaromun ja romuajoneuvojen vienteihin EU-maiden ulkopuolelle. Sekä Suomen ympäristökeskus että yrityksiä valvovat ympäristöviranomaiset tekevät kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyviä yritystarkastuksia. Jätesiirtojen valvonta perustuu jätteensiirtoasetukseen ja jätelakiin.

Valvonnan tehostamiseksi Suomen ympäristökeskus on mukana Euroopan unionin IMPEL - Waste and TFS -hankkeissa, joiden tavoitteena on kehittää ja edistää tarkastustoimintaa EU:n jäsenvaltioissa. IMPEL on EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa tukeva yhteistyöverkosto.

Kansainvälisten jätesiirtojen tarkastussuunnitelma

Suomen ympäristökeskus on laatinut jätesiirtojen valvontaa varten tarkastussuunnitelman. Suunnitelman tavoitteena on varmistua siitä, että kansainväliset jätesiirrot toteutuvat säädösten ja ohjeiden mukaisesti, estää laittomat jätesiirrot ja taata jätteiden asianmukainen käsittely.

Suunnitelma koskee sellaisten laitosten ja yritysten tarkastuksia, joiden toimintaan liittyy tai voidaan perustellusti olettaa liittyvän jätteen kansainvälisiä siirtoja. Tarkastussuunnitelma päivitetään kolmen vuoden välein tai tarpeen vaatiessa aikaisemminkin. 

EU:ssa on pyritty vahvistamaan valvontakäytäntöjä yleisesti jätehuollossa ja erityisesti jätteiden siirroissa suunnitelmallisesti tehtävin tarkastuksin. Jätteensiirtoasetus edellyttää, että jäsenvaltiot laativat tarkastussuunnitelman. Tarkastussuunnitelman laatimista koskeva velvoite on myös jätelaissa.

Mikä on laiton jätesiirto?

Jätteensiirtoasetus asettaa vaatimuksia kansainvälisille jätesiirroille. Jos vaatimuksia ei noudateta, voidaan siirtoa pitää laittomana. Laittomana jätesiirtona voidaan pitää muun muassa:

• Ilmoitusta edellyttävän jätteen siirtoa ilman jätesiirtolupaa
• Ilmoitusta edellyttävän jätteen siirtoa ilman kaikkien toimivaltaisten viranomaisten hyväksyntiä
• Jätteen vientiä loppukäsiteltäväksi EU:n ulkopuolelle tai vaarallisen jätteen vientiä hyödynnettäväksi maihin, jotka eivät ole EFTA:n, EU:n tai OECD:n jäseniä.
• Jätteen siirtoa, jota ei ole suoritettu jätesiirtoilmoituksessa esitetyllä tavalla
• Jätteen siirtoa, jonka hyväksyntä on saatu antamalla virheellisiä tietoja
• Jätesiirtoa, jossa vastaanottavan maan hyödyntävän tai loppukäsittelevän laitoksen ympäristönsuojelun taso ei vastaa kansainvälisiä määräyksiä

Laiton jätesiirto määritellään jätteensiirtoasetuksen 2 artiklan kohdassa 35 (EUR-Lex)

Myös ns. vihreän jätteen siirto voi olla laiton esimerkiksi silloin, jos kuljetus tapahtuu ilman jätteensiirtoasetuksen liitettä VII tai siirto suoritetaan eri tavalla kuin liite VII:ssä on esitetty.

Laittoman siirron järjestelyt

Kun toimivaltainen viranomainen havaitsee laittoman jätesiirron, se ilmoittaa asiasta välittömästi muille asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille.

Laittomasta jätesiirrosta on ensisijaisesti vastuussa joko ilmoittaja (viejä) tai vastaanottaja. Lähtö- ja vastaanottomaan viranomaiset sopivat jätteen takaisinoton muodosta sekä jätteenkäsittelyn järjestämisestä.

Laittoman jätesiirron kustannukset

Jätteen takaisinottoon ja käsittelyyn liittyvät kustannukset maksaa joko jätteen viejä (ilmoituksen tekijä) tai vastaanottaja.

Jätesiirtojen tarkastusten ja laittomien jätesiirtojen raportointi

Jätteensiirtoasetus velvoittaa EU-jäsenmaat raportoimaan jätesiirtoihin liittyvistä tarkastuksista ja laittomista jätesiirroista Euroopan komissiolle. Jätteensiirtoasetuksen artiklan 51(2) mukainen kansallinen raportti jätesiirtoihin liittyvistä tarkastuksista ja laittomista jätesiirroista on tehty viimeksi raportointivuodelta 2023. 

Katso myös

Käytettyjen tuotteiden vienti ja tuonti

Ohjeet, lomakkeet ja malliasiakirjat

Jätesiirtolainsäädäntö

IMPEL - Waste and TFS