Jätteiden vienti- ja tuontimäärät
Kansainvälisistä jätesiirroista raportoidaan vuosittain
Kansainvälisistä jätesiirroista raportoidaan vuosittain Baselin sopimuksen sihteeristölle, joka julkaisee tietoaineiston tarkastettuaan sen. Maakohtaisissa raporteissa jätesiirtomäärät ovat taulukoissa 4 ja 5. Eri maiden raportit löytyvät Baselin sopimuksen verkkosivuilta.
Jätteiden vienti- ja tuonti vuosina 2018–2022
Vuoden 2022 luvut ovat alustavia; viralliset luvut vuodelta 2022 julkaistaan vuoden 2023 lopussa
Vuonna 2022 Suomesta vietiin ulkomaille noin 200 000 tonnia EY:n jätteensiirtoasetuksen (JSA) N:o 1013/2006 mukaisella jätteensiirtoluvalla valvottavaa jätettä. Vientimäärä oli noin 60 000 tonnia pienempi kuin vuonna 2021. Viennin muutos johtui pääosin rakennus- ja purkujätteen, kaupallista alkuperää olevan sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä jäteperäisten polttoaineiden viennin pienenemisestä.
Jätteen tuontimäärä vuonna 2022, noin 150 000 tonnia, oli noin 37 000 tonnia suurempi kuin vuonna 2021 ja palasi siten vuoden 2020 tasolle. Muutos johtuu lähinnä jäteöljyn sekä jäteperäisten polttoaineiden tuonnin kasvusta. Puujätteen tuonti jatkoi sen sijaan vähenemistään.
Vaarallisen jätteen tuonti ja vienti
Vaarallisen jätteen tuonti oli miltei 80 000 tonnia vuonna 2022, kasvu johtui pääosin jäteöljyn tuonnin kasvusta. Vienti sen sijaan pieneni suunnilleen vuoden 2020 tasolle. Vaarallisen jätteen vienti oli vuonna 2022 noin kaksinkertainen tuontiin verrattuna. Määrät eivät sisällä sekalaista yhdyskuntajätettä.
Jätteen tuonti ja vienti hyödynnettäväksi / loppukäsiteltäväksi
Vuonna 2022 noin 99 % jätteistä, joista noin 80 % oli vaarallista jätettä (sisältäen sekalaisen yhdyskuntajätteen), vietiin hyödynnettäviksi. Hyödynnettäväksi vietiin mm. metallipitoisia jätteitä, käsiteltyä puujätettä sekä jäteakkuja ja –paristoja. Sekalaisen yhdyskuntajätteen (Y46) ja kaupallista alkuperää olevan yhdyskuntajätteen osuus oli yhteensä noin 5 % viennistä. Metallipitoisten jätteiden viennin osuus oli noin 50 % (sisältäen akku-, paristo- ja katalyyttijätteet).
Hyödynnettävän jätteen määrä tuonnista oli noin 93 % vuonna 2022. Puujätteen, jäteöljyn sekä jäteperäisten polttoaineiden tuonti kattoi miltei 90 % hyödynnettäväksi tuotavista jätteistä.
Loppukäsiteltäväksi tuodun jätteen määrä jatkoi laskua ja oli vuonna 2022 noin 10 000 tonnia. Jätteen poltossa syntyneitä jätteitä tuotiin Virosta noin 3 000 tonnia, sen sijaan PCB- ja dioksiinipitoisia jätteitä ei tuotu. Myös loppukäsiteltäväksi vietyjen jätteiden määrä pieneni edellisestä vuodesta ja oli vuonna 2022 noin 2 700 tonnia. Jätettä vietiin loppukäsiteltäväksi Ruotsiin ja Saksaan.
Jätteen vienti jätelajeittain ja kohdemaittain
Jätteiden vientimääriä on kuvattu alla jätelajeittain. Jätteet on luokiteltu jätteensiirtoasetuksen mukaisiin luokkiin (ns. Basel koodit) ja näytetty erillisinä, kun niiden määrä on huomattava.
Vuonna 2022 vienti oli pienempi aikaisempiin vuosiin verrattuna. Viennin muutos johtui pääosin rakennus- ja purkujätteen, kaupallista alkuperää olevan sekalaisen yhdyskuntajätteen sekä jäteperäisten polttoaineiden viennin pienenemisestä.
Jätteen tuonti jätelajeittain ja maittain
Jätteiden tuontimääriä on kuvattu alla jätelajeittain. Jätteet on luokiteltu jätteensiirtoasetuksen mukaisiin luokkiin (ns. Basel koodit) ja näytetty erillisinä, kun niiden määrä on huomattava.
Muutos johtuu lähinnä jäteöljyn sekä jäteperäisten polttoaineiden tuonnin kasvusta. Puujätteen tuonti jatkoi sen sijaan vähenemistään.
Jätteiden tuonti kasvoi edellisestä vuodesta ja oli vuonna 2022 hieman alle 150 000 tonnia. Jäteöljyn sekä jäteperäisten polttoaineiden tuonti kasvoivat huomattavasti.
Keneltä saan lisätietoja
Suomen ympäristökeskus (Syke) on kansainvälisten jätesiirtojen toimivaltainen viranomainen Suomessa. Kansainvälisiin jätteen siirtoihin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä osoitteeseen wasteshipments@syke.fi.
Muut yhteystiedot löydät Jätesiirtojen yhteyshenkilöt ja yhteystiedot -sivulta.
Katso myös
Julkaisija