Jätteiden tuojan ohjeet
Kuka voi toimia jätteen tuojana?
Jätteensiirtoasetuksen mukaisia menettelyjä ovat ilmoitusmenettely (jätesiirtolupa) ja ns. vihreiden siirtojen menettely. Näissä molemmissa jätteen tuojana (vastaanottaja) on useimmiten jätteen käsittelylaitos tai kyseisen yrityksen pääkonttori. Jätteen tuojana voi toimia myös Suomessa jätehuoltorekisteriin jätteen välittäjäksi rekisteröitynyt toimija.
Jätteensiirtoasetuksen mukaan jätteen tuojan on oltava vastaanottavan maan lainkäyttövallan alainen. Suomessa se tarkoittaa, että jätteen tuojana voi toimia yritys, joka on sijoittautunut Suomeen ja harjoittaa Suomessa sijaitsevasta toimipaikasta käsin jatkuvaa liike- tai ammattitoimintaa ja jolla on suomalainen yritystunnus.
Jätteen viejä on osaltaan velvollinen huolehtimaan siitä, että jätteen siirrossa noudatetaan jätteensiirtoasetuksen mukaisia menettelyjä, sekä tarvittaessa hakemaan jätesiirtolupaa.
Jätesiirtoluvan vaativan jätteen tuonti
Jätesiirtoluvan vaativissa jätesiirroissa jätteen tuojalla ja/tai käsittelylaitoksella on seuraavat velvoitteet:
- tuoja (vastaanottaja) allekirjoittaa jätteensiirtoasetuksen mukaisen sopimuksen jätteen viejän (ilmoittaja) kanssa. Sopimus liitetään lupahakemukseen. Jos tuojana on muu kuin käsittelylaitos, esim. välittäjä, myös käsittelylaitos allekirjoittaa sopimuksen.
- tuoja tai käsittelylaitos toimittaa tiedot jätteen käsittelystä lupaprosessia varten (mm. jätteen käsittelytiedot ja toimintaa koskeva ympäristölupa)
- tuojana toimiva välittäjä toimittaa todistuksen jätehuoltorekisteröinnistä lupaprosessia varten
- jätteen vastaanottava käsittelylaitos lähettää tiedot jäte-erän vastaanottamisesta ja käsittelystä viranomaisille ja jätteen viejälle (ilmoittaja). Suomalaiset jätteen vastaanottajat ilmoittavat tiedot pääsääntöisesti sähköisen asiointipalvelun kautta.
- jos jäte tuodaan väliaikaiseen käsittelyyn, kuten varastoon tai lajiteltavaksi, on väliaikaisesta käsittelystä vastaava laitos velvollinen toimittamaan todistukset jätteen väliaikaisen käsittelyn jäkeisestä käsittelystä. Tiedot toimitetaan ilmoittajalle ja viranomaisille täyttämällä EU:n yhteyshenkilöohjeen Nro 3 liite 1 (CG 3 Annex 1).
- sekä tuoja että välittäjä säilyttää jätesiirtoihin liittyvät asiakirjat kolmen vuoden ajan siirron alkamispäivästä lukien.
Tuonnit sataman tai varaston kautta
Varasto katsotaan pääsääntöisesti ns. väliaikaiseksi käsittelylaitokseksi, jolloin se myös hoitaa jätesiirtoon liittyvät tuojan ja/tai käsittelylaitoksen velvollisuudet. Toimijalla on oltava lupa jätteen varastointiin.
Jos tuontiin liittyy varastointia satamassa laivalastin purkamisen jälkeen ennen jätteen siirtoa käsittelylaitokselle, on selvitettävä, katsotaanko lyhytaikainen varastointi osaksi kuljetusta vai tuleeko sataman toimia jätesiirrossa jätteen vastaanottajana.
Vihreän jätteen tuonti
Ns. vihreiden jätteiden tuonnissa hyödynnettäväksi noudatetaan lupamenettelyä kevyempää menettelyä. Tuojalla ja/tai hyödyntämislaitoksella on seuraavat velvollisuudet:
- jätteen tuoja allekirjoittaa jätteensiirtoasetuksen mukaisen sopimuksen jätesiirron järjestäjän (viejän) kanssa
- hyödyntämislaitos täyttää ns. vihreiden siirtojen mukana kulkevaan siirtoasiakirjaan tiedot jätteen vastaanottamisesta
- vastaanottajan ja hyödyntämislaitoksen on säilytettävä kaikki siirtoon liittyvät asiapaperit vähintään kolmen vuoden ajan siirron alkamispäivästä. Asiakirjat on pyynnöstä esitettävä valvontaviranomaiselle.
Keneltä saan lisätietoja
Suomen ympäristökeskus on kansainvälisten jätesiirtojen toimivaltainen viranomainen Suomessa. Kansainvälisiin jätesiirtoihin liittyvissä kysymyksissä voit ottaa yhteyttä osoitteeseen wasteshipments@syke.fi.
Muut yhteystiedot löytyvät Jätesiirtojen yhteyshenkilöt ja -tiedot -sivulta.