Sisävesien kemiallista tilaa pitää parantaa
Euroopan unionissa vesien kemiallista tilaa arvioidaan pitoisuusrajojen eli laatunormien avulla. Kymmenille ympäristölle vaarallisille ja haitallisille aineille on asetettu enimmäispitoisuus. Jos yhdenkin erikseen nimetyn aineen pitoisuusraja ylittyy, veden kemiallinen tila ei saa arvosanaa hyvä.
Suomen pintavesien kemiallinen tila selvitettiin viimeksi vuonna 2020. Tarkastelu tehtiin 53 aineelle tai aineryhmälle. Useimpien aineiden pitoisuudet olivat hyvin pieniä verrattuna laatunormiin. Muutamalla aineella pitoisuusraja kuitenkin ylittyi suuressa osassa maata tai kaikkialla. Tämän vuoksi pintavesien kemiallista tilaa ei luokitella hyväksi missään päin Suomea.
Palonestoaineiden raja-arvot ylittyvät kaikkialla
Suomen pintavesien saama huono luokitustulos johtuu pääosin palonestoon käytetyistä PBDE-aineista (bromatut difenyylieetterit). Niiden pitoisuusraja ylittyy koko Suomessa ja myös kaikkialla muualla Euroopassa. PBDE-aineiden laatunormia onkin arvosteltu liian tiukaksi. PBDE-aineiden käyttö on nykyisin kielletty koko maailmassa tietyin poikkeuksin. Pitoisuudet ympäristössä vähenevät, mutta hitaasti, koska aineita vapautuu edelleen vanhoista materiaaleista.
Useissa vesistöissä on edelleen liikaa elohopeaa
Noin puolessa Suomen vesistökohteista on liikaa elohopeaa. Elohopean määrä mitataan kaloista, ja pitoisuusraja on tiukka – paljon tiukempi kuin elintarvikkeena käytetyillä kaloilla. Elohopeaa on kertynyt vesiin ja maaperään vuosikymmenten mittaan. Vaikka elohopean käyttöä ja päästöjä rajoitetaan kansainvälisin sopimuksin, vesistöjen elpyminen kestää luultavasti vuosikymmeniä tai vuosisatoja.
Muiden aineiden pitoisuudet ovat enimmäkseen pieniä
Useimmilla muilla tutkituilla aineilla pitoisuudet pysyvät selvästi laatunormien rajoissa. Nikkelin ja kadmiumin pitoisuusraja ylittyy noin 40 vesistökohteessa, eräiden orgaanisten yhdisteiden noin kymmenessä kohteessa. Jälkimmäisiin kuuluvat tietyt polyaromaattiset hiilivedyt (PAH), orgaaniset tinayhdisteet (TBT) ja perfluoratut alkyyliyhdisteet (PFOS).
Haitallisia aineita voi olla paljon enemmän
Suomessa on käytössä kymmeniätuhansia kemikaaleja ja lääkeaineita, joille ei ole asetettu pitoisuusrajoja. Osa on tutkitusti harmittomia, mutta osa voi yksin tai yhdessä aiheuttaa luontovaikutuksia. Eniten huolta herättävät lääkkeet ja kulutustuotteiden kemikaalit. Niitä voi päätyä vesistöihin jätteistä ja jätevesistä. Jätevesien käsittelyä kehitetään niin, että suurempi osa kemikaaleista ja lääkeaineista saadaan poistettua.
Vesien kemiallinen tila paranee hitaasti
Tiedot vesien tilasta ja luokittelusta luovat pohjan alueellisille vesienhoitosuunnitelmille. Suunnitelmissa esitetään toimia, joilla vesien tila paranee. Kemiallisen tilan paranemista hidastaa se, että ympäristölle vaarallisia ja haitallisia aineita on aiemman käytön jäljiltä maaperässä ja pohjasedimenteissä. Monia aineita myös kulkeutuu Suomeen ilmavirtausten mukana maan rajojen ulkopuolelta.
Lue lisää vesien kemiallisesta tilasta
Julkaisija