Sade- ja sulamisvesien haittojen tehokkaampi ehkäiseminen
Sade- ja sulamisvesien eli hulevesien aiheuttamia ongelmia taajamissa voidaan vähentää siirtymällä perinteisestä hulevesien poisjohtamisesta niiden kokonaisvaltaiseen hallintaan. Tällöin pyritään ensisijaisesti vähentämään hulevesien muodostumista ja estämään niiden laadun heikkeneminen.
Syntyneitä hulevesiä tulisi viivyttää, imeyttää maaperään tai hyödyntää jo syntypaikalla, jolloin niiden sisältämiä haitallisia aineita pidättyy suodattumalla, laskeutumalla ja sitoutumalla kasvillisuuteen. Vasta sen jälkeen jäljellä olevat hulevedet tulisi ohjata pois syntyalueeltaan pääosin avoimien, suodattavien ja virtausta hidastavien uomien kautta ennen vesistöön johtamista.
Hyvä hulevesien hallinta vaatii niiden huomioon ottamista jo maankäytön suunnittelussa.
Mitä hulevedet ovat ja mitä haittaa niistä on?
Hulevedet ovat rakennetulla alueella maan pinnalle, rakennusten katoille tai muille pinnoille kertyviä sade- tai sulamisvesiä. Hulevesiä muodostuu erityisesti keväällä lumen sulaessa, kesällä rankkasateilla ja syksyn sateisina kausina. Mitä enemmän alueella on läpäisemätöntä pintaa, sitä nopeammin ja enemmän hulevettä syntyy.
Hulevedet vaikuttavat ympäristöön lähinnä kahdella eri tavalla:
- niiden sisältämät haitta-aineet heikentävät purkuvesistöjen ja pohjavesien laatua ja
- ne voivat aiheuttaa tulvia kaduilla, pihoilla ja viemäriverkostossa sekä purkuvesistöissään (katso tarkemmin sivulta www.ymparisto.fi/hulevesitulvat).
Hulevesien hallintamenetelmät
Hulevesien hallintamenetelmät voidaan luokitella niiden vähentämiseen, käsittelyyn, viivyttämiseen ja johtamiseen käytettäviin menetelmiin. Hulevesien syntyä voidaan vähentää mm. käyttämällä läpäiseviä päällysteitä ja viherkattoja, joissa kasvillisuus käyttää ja haihduttaa vettä. Hulevesiä voidaan käsitellä esim. viivyttämällä, imeyttämällä ja suodattamalla. Imeyttämiseen ja viivyttämiseen perustuvilla menetelmillä voidaan myös estää tulvien syntymistä. Hulevesien johtamisessa tulisi suosia viemäriverkostojen sijasta avouomia.
Hulevesikosteikot
Suomessa on rakennettu jonkin verran kosteikkoja hulevesien käsittelemiseksi. Kosteikot ovat kasvillisuuden osittain tai täysin peittämiä alueita, jotka ovat pysyvästi tai tilapäisesti veden peittämiä. Niiden avulla voidaan hidastaa ja viivyttää hulevesiä ja estää tulvia sekä parantaa hulevesien laatua. Osa haitta-aineista voi laskeutua kosteikon pohjalle, ja lisäksi kosteikkokasvillisuus voi sitoa ravinteita ja epäpuhtauksia. SYKEssä on tutkittu paljon eri tarkoituksiin rakennettujen kosteikkojen toimivuutta.
Hulevesikosteikko Lepolan asuinalueella Järvenpäässä. Kosteikko rakennettiin ennen talojen rakentamista alueelle. © Kuva: Pinja Kasvio
|
Biosuodatusalueet
Biosuodatus on maailmalla yleinen hulevesien käsittelymenetelmä, mutta Suomessa sitä on käytetty vielä harvoin. Siinä hulevettä suodatetaan maakerrosten läpi, jolloin vesi puhdistuu. Osa vedestä voi imeytyä maaperään, mutta tavallisesti suodattunut vesi kerätään salaojiin ja johdetaan eteenpäin. Kun hulevettä ohjataan maanpinnalla olevaan painanteeseen suodattumaan, puhutaan biosuodatusalueista tai sadepuutarhoista.Biosuodatuksen toimivuudesta Suomen oloissa on tehty ensimmäisiä tutkimuksia.
Lielahden lumenkaatopaikan biosuodatusalue. Etualalla laskeutusallas, jonka kautta sulamisvedet ohjataan taaempana olevalle varsinaiselle suodatinkentälle. © Kuva: Pinja Kasvio
|
Kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuus hulevesien käsittelyssä - HULE-hankkeen loppuraportti (SYKE julkaisuarkisto)
Raportit kosteikkojen ja biosuodatusalueiden toimivuustutkimusten tuloksista (HULE-hankkeen sivut)
Hulevesiä koskeva lainsäädäntö (pdf, 20 KB)
Hulevesiopas
Kuntaliiton julkaisemaan Hulevesioppaaseen on koottu tietoa hulevesien määrään ja laatuun vaikuttavista tekijöistä, niiden hallinta- ja käsittelytarpeista ja menetelmistä. Oppaan kohderyhmiä ovat kunnat, vesihuoltolaitokset, pelastuslaitokset, valtion viranomaiset ja maakuntaliitot, konsultti- ja urakointiyritykset, tuoteteollisuus ja vakuutusyhtiöt. Se soveltuu myös kiinteistönomistajien, isännöitsijöiden ja huoltoyhtiöiden käyttöön.
Hulevesiopas (pdf, 5,5 MB)