Vaikuta vesien hyvinvointiin
Suomi on tuhansien järvien maa ja meillä riittää vettä kulutettavaksi. Asia ei kuitenkaan ole ihan niin yksinkertainen. Tiesitkö, että ostamasi puuvillainen t-paita on valmistuksessaan kulauttanut aimo annoksen vettä – usein sellaisessa maassa, jossa vesien riittävyys ja jätevesien puhdistus ei ole itsestäänselvyys.
Sinun vesiteoillasi on merkitystä. Hyppää pintaa syvemmälle ja vaikuta vesiin!
Tutki ja vähennä vedenkäyttösi vaikutuksia
Vedenkäyttö ei ole vain suoraa juoma- tai pesuveden käyttöä. Myös erilaisten tuotteiden ja elintarvikkeiden valmistus kuluttaa vettä. Siksi kohtuullinen ja järkevä kuluttaminen säästää myös vettä.
Suomessa hanavesi on puhdasta ja hyvälaatuista. Vettä ei pidä kuitenkaan käyttää turhaan, koska sen hankinta, puhdistus, pumppaus, jakaminen ja jäteveden käsittely kuluttavat energiaa. Suosi vesi- ja energiapihejä vesikalusteita.
Pyri välttämään sellaisia ulkomaisia tuotteita, joiden tuottaminen kuluttaa paljon vettä ja aiheuttaa haitallisia päästöjä. Erityisesti kannattaa kaihtaa vesikriittisillä alueilla (mm. Lähi-Itä, Afrikka, Aasia) tuotettuja ruoka-aineita.
Jos ostat uutta, osta EU-alueelta tai ympäristömerkittyjä vaatteita. Useissa kehittyvissä maissa veden käyttö tekstiilituotannossa on huomattavaa, vaarallisia kemikaaleja käytetään paljon ja jätevesien puhdistus on puutteellista.
Vesijalanjälki kertoo vedenkäytöstämme
Mitä suurempi vesijalanjälki, sitä enemmän vettä käytetään. Vesijalanjälkeen lasketaan suoraan hanasta laskettu vesi sekä niin sanottu piilovesi. Piilovesi tarkoittaa vettä, joka käytetään hyödykkeiden valmistuksessa ja johon sisältyy muun muassa raaka-aineiden, välituotteiden, energian ja palveluiden tuottamiseen käytetty vesi. Suomalaisen kuluttajan keskimääräisestä vesijalanjäljestä vain alle viisi prosenttia on suoraa vedenkulutusta. Loppu muodostuu ostettujen, kotimaassa tai ulkomailla valmistettujen tuotteiden ja palveluiden sisältämästä piilovedestä.
Ehkäise vesien rehevöitymistä
Vesien rehevöityminen muuttaa vesistöjen lajistoa ja lisää sinileväkukintoja. Jokainen voi vaikuttaa vesien hyvinvointiin esimerkiksi ruokavalinnoillaan.
Helpoin tapa vähentää sisävesien ja Itämeren kuormitusta on lisätä kotimaisen luonnonkalan ja kasvisravinnon osuutta ruokavaliossa. Syömällä ja kalastamalla kotimaisia luonnonkaloja voit jopa kompensoida ravinnepäästöjäsi.
Näin vältät kuormittamasta vesistöjä turhalla ruuantuotannolla.
Kotipuutarha ei vaadi voimakkaita keinotekoisia lannoitteita. Käytä esimeriksi kompostia maanparannukseen ja viherkatetta lannoitteena.
Muista päivittää mökkisi jätevesijärjestelmä vastaamaan haja-asutusalueiden jätevedenkäsittelyn vaatimuksia ja varmista, että mökin saunavesiä ei johdeta suoraan vesistöön.
Kevennä vesien kemikaalikuormaa
Käytämme arjessamme useita erilaisia kemikaaleja, joista suurin osa ei aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle. Kemikaalien valmistusta, markkinoille saattamista ja käyttöä säätelevät useat lait, joiden tarkoitus on suojella sekä ympäristöä että ihmisten terveyttä. Voimme myös omilla valinnoillamme vähentää ympäristön kemikalisoitumista. Lue lisää kodin kemikaaleista (tukes.fi)
Ympäristömerkki siivous-, pyykinpesu- ja astianpesuaineissa takaa muun muassa sen, että tuotteiden valmistuksessa ei ole käytetty vaarallisimpia kemikaaleja.
Roskat kulkeutuvat maalta vesistöihin, ne vähentävät viihtyisyyttä ja ovat haitallisia sekä eläimille että ympäristölle. Erityisesti mikromuovit voivat kerätä itseensä ympäristömyrkkyjä.
Älä heitä lääkejätteitä wc-pönttöön tai roskiin. Osa lääkkeistä kulkeutuu jätevedenpuhdistamon läpi mereen tai järveen vaikuttaen haitallisesti vesieliöstöön.
Torjunta-aineet ja biosidit on suunniteltu eliöiden torjuntaan, tuhoamiseen tai haitattomaksi tekemiseen. Biosidivalmisteita ovat mm. hyönteismyrkyt ja -karkotteet, desinfiointiaineet, säilöntäaineet ja puunsuoja-aineet. Ne voivat aiheuttaa haitallisia vaikutuksia luonnon eliöille ympäristöön joutuessaan. Torjunta-aineita tulisikin käyttää ainoastaan tarpeen vaatiessa ja ohjeiden mukaisesti.
Jos peset mattoja kotona tai mökillä, älä johda pesuvesiä lähiveteen vaan imeytä ne maahan.
Vaikuta lähivesiisi
Jokaisen suomalaisen lähiympäristöstä löytyy vettä: järvi, merenranta, joki tai puro. Meillä on mahdollisuus nauttia vesistä vaikkapa uimalla, veneilemällä tai kalastamalla, mutta myös vastuu huolehtia niiden tilasta.
Vesi.fi-palvelusta löydät tiedot vesien tilasta, sinilevätilanteesta sekä ravinnekuormituksesta.
Roskat kulkeutuvat vesiin maalta, joten osallistumalla roskien keräystempauksiin ja talkoisiin voit vaikuttaa konkreettisesti myös vesiin. Monet asukasyhdistykset ja ympäristöjärjestöt järjestävät rantojen siivoustalkoita.
Vesiensuojeluyhdistykset toteuttavat virtavesien kunnostuksia, joissa esimerkiksi rakennetaan vaelluskaloille kutupaikkoja. Virtavesitalkoot ovat oiva tilaisuus myös oppia lisää vesiluonnosta. Vesistökunnostusverkostosta saat lisätietoa oman mökkivesistön hoidosta ja kunnostamisesta.
Kansalaishavainnot ovat tärkeä osa ympäristön seurantaa ja auttavat viranomaisia ja tutkijoita vesien tilan seurannassa. Voit vaikuttaa vaikkapa ilmoittamalla sinilevähavaintosi Järvi-Meriwikiin tai Vesi.fi-sivuston karttapalvelun kautta.
Miten vetemme voivat?
Suomen järvien pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä.
Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.
Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma niin sisävesillä kuin merialueilla.
Lue lisää:
Julkaisija
