Ympäristöhallinnon verkkopalvelu

Luonto, vesistöt ja meri

Vaaralliset aineet syötäväksi tarkoitetussa kalassa

Vaarallisten aineiden päästöjä on rajoitettu tehokkaasti viime vuosikymmeninä, minkä vuoksi ihmisten altistuminen ravinnon kautta on vähentynyt selvästi. Sekä raskasmetallien että muiden vaarallisten aineiden pitoisuudet kaloissa ovat laskeneet alle kynnysarvojen.
Iso ja pieni silakka.
Silakasta mitatut haitallisten aineiden pitoisuudet ovat laskeneet hyvälle tasolle. © Esa Nikunen

Suomalaiset syövät Itämerestä pyydystetyistä kaloista eniten silakkaa, ahventa ja lohta. Silakasta mitattujen 10 vaarallisen aineen pitoisuudet ovat vuoden 2017 mittauksien mukaan kaikki alle haitallisia vaikutuksia osoittavan kynnysarvon. Silakkaa on siis turvallista syödä ja arvio osoittaa Itämeren olevan hyvässä tilassa syötäväksi tarkoitetun silakan osalta.  

taulukko, jossa esitetään dioksiinien, furaanien, PCB, elohopean, kadmiumin, PFOS, PFOA, PFNA, PFHxS ja PFAS aineiden pitoisuudet silakoissa eri merialueilla. Kaikilla merialueilla kaikkien myrkkyjen pitoisuudet jäävät selvästi alle kynnysarvojen.
Vaarallisten aineiden pitoisuudet syötäväksi tarkoitetuissa kaloissa ja tila-arvio kullekin indikaattorille (vihreä: hyvä tila, valkoinen: tilaa ei tunneta). Kaikilla merialueilla silakan myrkkypitoisuudet jäävät alle Euroopan elintarvikeviraston asettamien raja-arvojen eli tila on hyvä. © Ruokavirasto
Julkaistu 27.10.2023 / Päivitetty 1.7.2024

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)