CITES-ajankohtaista
22.8.2025 Ohjeita karhunmetsästäjille
Syken ja Suomen riistakeskuksen ohjeita karhunmetsästäjille
- Suomen ympäristökeskuksen myöntämät luvat karhun vientiin, tuontiin ja myyntiin (pdf, 216 kt)
- CITES-ohje metsästäjälle 2025 - karhu, ilves ja susi.pdf (pdf, 204 kt)
- CITES-lupapalveluohje karhunmetsästäjille 2025.pdf (pdf, 413 kt)
Syken, Suomen riistakeskuksen, Ruokaviraston ja Luonnonvarakeskuksen yhteinen ohjeistus karhun lihan ja osien myyntiin sekä karhunruhojen käsittelyyn ja näytteenottoon
Lisää tietoa CITES-vaatimuksista ja luvista metsästykseen liittyen myös sivullamme
Alla olevasta linkistä pääset kirjautumaan CITES-lupapalveluun. Linkki ohjaa suomi.fi-tunnistautumiseen, jonka jälkeen pääset luomaan ja muokkaamaan CITES-lupa- ja todistushakemuksia.
Uhanalaiset lajit: harvinaisen laittomia ostoksia
Uhanalaiset lajit: harvinaisen laittomia ostoksia - Tulli (Tullin tiedote 7.9.2025)
1. CITES-lupien haku sähköistyi
CITES-lajeille vaadittavia lupia ja todistuksia haetaan jatkossa sähköisessä CITES-lupapalvelussa. Lupapalveluun kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisen kautta.
Uusi lupapalvelu otettiin käyttöön 3.3.2025. Ohjeita ja lisätietoa lupien hakemiseen löytyy CITES-sivustolta. Toivomme, että haette CITES-lupia ja -todistuksia jatkossa lupapalvelun kautta. Se helpottaa hakijan ja viranomaisen työtä.
Hakijalle on oma luvanhakupalvelu, johon kirjaudutaan Suomi.fi-tunnistautumisen kautta. Täytä hakemus, liitä tarvittavat liitteet ja lähetä. Lupapalvelu neuvoo ja ilmoittaa, mitkä kentät ovat pakollisia.
Hakemus liitteineen lähetetään sähköisesti hakijan lupapalvelusta CITES-lupaviranomaisen palveluun Sykeen.
Alla oleva linkki vie Suomi.fi-kirjautumiseen ja sitä kautta lupapalveluun.
Linkki CITES-lupapalveluun CITES-lupapalvelu.syke.fi
Kysymyksiä ja palautetta liittyen lupien hakemiseen voi lähettää osoitteeseen cites-hakemukset@syke.fi.
Yleisiä kysymyksiä liittyen CITES-sääntelyyn voi lähettää cites@syke.fi.
Ellei voi jostain syystä käyttää sähköistä CITES-lupapalvelua, voi pyytää pdf-hakemuslomakkeen cites-hakemukset@syke.fi. Tiettyjä erikoislupia voi edelleen hakea vain pdf-lomakkeella. Myönnettyjen lupien alkuperäiskappaleet postitetaan asiakkaille jatkossakin paperisina.
CITES-sopimus eli Villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus ja EU:n CITES-lainsäädäntö säätelevät uhanalaisilla lajeilla käytävää kauppaa EU:ssa sekä tuontia ja vientiä EU:n ulkorajojen yli. Sääntelyn piiriin kuuluu kymmeniätuhansia lajeja. Sääntely koskee niin eläviä ja kuolleita yksilöitä kuin CITES-lajeista peräisin olevia osia ja johdannaisia sekä CITES-lajeista tai niiden osista valmistettuja tuotteita, esineitä ja soittimia. Eksoottisissa kasveissa ja lemmikkieläimissä on myös useita CITES-lajeja, joille vaaditaan CITES-lupia matkustettaessa.
Lisätietoja CITES-sääntelystä
Suomen ympäristökeskus (Syke)
CITES-luvat
cites@syke.fi
2. Muutoksia lajilistoihin marraskuussa 2024
25.11.2024 CITES-liitteisiin II/B tulevat seuraavat kasvisuvut:
Handroanthus spp. (lieskapuut) #17
Roseodendron spp. #17
Tabebuia spp. (soihtupuut) #17
Dipteryx spp. (tonkapuut) #17
Huomautus #17 tarkoittaa sahatukkeja, sahatavaraa, viilua, vaneria ja käsiteltyä puuta. Listaus käsittää huomautuksessa (#) mainitut käyttömuodot kyseisistä lajiryhmistä.
Sukuihin Handroanthus, Tabebuia ja Roseodendron kuuluu 113 puu- ja pensaslajia, joita kasvaa Meksikosta ja Yhdysvalloista Argentiinaan ja Karibialle asti. Puumateriaalia myydään nimellä “ipê”, brasiliansaksanpähkinä, ja sen taloudellinen merkitys on kasvussa sen lujuusominaisuuksien takia. Sitä käytetään muun muassa huonekaluihin ja rakentamiseen. Kaikki tunnettu kauppa koostuu kahdesta lajista (H. serratifolius ja H. impetiginosus), mutta ipê-nimitystä käytetään mille tahansa mainitusta kolmesta suvusta. Lajien erottaminen ei ole mahdollista puutavarasta.
Dipteryx käsittää 14 lajia suuria, hitaasti kasvavia puita, joita tavataan Keski- ja Etelä-Amerikassa. Puumateriaali on arvokasta (myyntinimenä usein cumaru tai shihuahuaco), mutta myös siemenet, jotka tunnetaan tonka papuina, ovat kysyttyjä. Niitä käytetään kansainvälisesti tuoksu- tupakka- ja ruokateollisuudessa. Tietyillä alueilla suvun lajeja hyödynnetään myös ravintona, perinteisessä lääketieteessä, hiilenä, öljynä ja varjostuspuina kaakaoviljelmillä. Dipteryx spp.-puutavaran kauppa on kasvussa ja puumateriaali kuuluu kalleimpiin puumateriaaleihin maailmalla.
25.11.2023 voimaan tulleet muutokset CITES- ja EU-lajiliitteisiin:
Carcharhinidae-heimon hait eli tiikerihait lisättiin vuoden viiveellä CITES liitteeseen II. Heimossa on useita äärimmäisen uhanalaisia lajeja ja vaarantuneita lajeja johtuen hainevien kaupasta.
Lisäksi samalla viiveellä CITES I/A-liitteeseen on siirretty liitteestä II/B tulipääbulbuli (Pycnonotus zeylanicus).
Uudet II/B-liitteen lajit
• Carcharhinidae spp. (tiikerihait): 11 sukua ja 56 lajia
II/B-liitteestä I/A-liitteeseen siirtynyt laji:
• Pycnonotus zeylanicus (tulipääbulbuli)
3. Salametsästys ja laiton villieläinkauppa kansainvälisen rikollisuuden rahahanoina
Podcast, The Ulkopolitist. (28.9.2024)
4. CITES-lupien hinnat muuttuivat
Ympäristöministeriön uusi maksuasetus Suomen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (206/2024) on julkaistu 30.4.2024 Suomen säädöskokoelmassa.
Asetus astui voimaan 1.5.2024 ja on voimassa 31.12.2025 asti.
CITES-lupahintoja on hiukan indeksikorotettu viime maksuasetuksesta.
Uudet peruslupien ja todistusten hinnat:
- EU-todistus 55 €
- Tuonti- ja vientilupa sekä jälleenvientitodistus 88 €
- Erikoisluvat 155 € (soitintodistus, kiertävän näyttelyn todistus, henkilökohtaisen omistuksen todistus, näytekokoelmatodistus)
Maksuasetus kokonaisuudessaan:
5. Norsunluun myyntiä on rajoitettu ja myynnin ehtoja tiukennettu EU:ssa
Aiemmin EU:n sisäisestä lupasääntelystä vapautettujen norsunluuta sisältävien ns. CITES-antiikkiesineiden myyntiin ja muuhun kaupalliseen käyttöön vaaditaan nykyään lupa (EU-todistus).
EU-todistuksia myönnetään enää vain esineille, jotka on tehty ja hankittu ennen 3.3.1947 (ns. CITES-antiikkiesineet) sekä soittimille, joiden sisältämä norsunluu on hankittu ennen 1.7.1975. Muiden norsunluuesineiden myyntiin ei ole mahdollista myöntää lupia.
Norsun syöksyhampaiden ja muun muokkaamattoman norsunluun myyntiä ei enää sallita. EU-todistuksia voidaan poikkeuksellisesti kuitenkin myöntää, jos norsunluuta käytetään arvokkaiden museoesineiden ja arvokkaiden soitinten korjaamiseen.
Ennen 19.1.2022 myönnettyjen EU-todistusten voimassaolo päättyi 19.1.2023, minkä jälkeen niitä ei enää voi käyttää siihen tarkoitukseen, mihin ne on aikoinaan myönnetty. Todistuksia voi enää käyttää vain laillisen alkuperän osoittamiseen.
Norsunluuta koskeva sääntely muuttui 19.1.2022. Muutokset johtuvat muutosasetuksesta (EU) 2021/2280, jolla muutetaan EU:n CITES-toimeenpanoasetusta 865/2006/EY, sekä EU-komission ohjeasiakirjasta ’Norsunluukauppaa koskevat EU:n säännöt’, Komission tiedonanto 2021/C 528/03.
6. Tulli muistuttaa: Ethän tuo matkamuistoksi uhanalaisia lajeja
Uhanalaisista CITES-lajeista matkailijoille
Lemmikit matkalla
8. Uusia teemasivuja julkaistu CITES-asioista
CITES ja verkkokauppa sekä CITES ja eläimet > Metsästäjille -sivut ovat julkaistu suomeksi. Ruotsinkieliset sivut tulevat myöhemmin.
9. Tiettyjen lajien metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta kielletään
1.6.2023 voimaan tulleessa uudessa luonnonsuojelulaissa kielletään tiettyjen CITES-lajien metsästysmuistojen tuonti EU:n ulkopuolelta Suomeen.
Seuraavien lajien tuonti metsästysmuistoina kielletään: kaikki lajit ja populaatiot, jotka on lueteltu EU:n CITES-lainsäädännössä liitteessä A. Liite A sisältää CITES-sopimuksen liitteen I lajien lisäksi jonkin verran muita CITES-lajeja sekä myös lajeja, joita ei CITES-sopimuksessa ole. Tuontikielto koskee lisäksi seuraavia liitteen B lajeja: afrikannorsu (liitteen B populaatiot), sarvikuono (liitteen B populaatiot), virtahepo, leijona, jääkarhu, argaalilammas.
Kansallinen tuontikielto koskee siten niitä lajeja, joiden tuontiin EU:n CITES-lainsäädännön mukaisesti vaaditaan tällä hetkellä CITES-tuontilupa. Tuontikielto ei koske niitä lajeja, joiden metsästysmuistojen tuontiin riittää pelkkä CITES-vientilupa.
Ennen lain voimaantuloa hankitut metsästysmuistot voi kuitenkin tuoda eli kotiuttaa Suomeen. CITES-tuontilupahakemuksesta on ilmettävä metsästysmuiston hankinta-ajankohta.
Tuontikiellon alaisia lajeja ovat mm. leopardi, gepardi, leijona, karakali (Aasian populaatiot), villikissa (Felis silvestris), sapeliantilooppi (Oryx dammah), afrikannorsu, sarvikuono, virtahepo, niilinkrokotiili (jos populaatio on CITES sopimuksen liitteessä I), jääkarhu, ruskeakarhu/harmaakarhu (Ursus arctos), ilves (Lynx lynx), susi, saukko (Lutra lutra), heinätavi, argaalilammas (lajin Ovis ammon lisäksi myös seuraavat lajit: O. collium, O. darwini, O. jubata, O. karelini, O. polii, O. severtzovi).
Uusi luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulaki tuli voimaan 1.6.2023. Lain 9. luvussa säädetään eliölajien yksilöiden hallussapidosta vaihdannasta, maahantuonnista ja maastaviennistä.
10. Uusia CITES-lajeja
Vuonna 2023 listataan uusia CITES-lajeja. Suurin osa muutoksista tulee voimaan 23.2.2023. Muutokset koskevat sinua, jos tuot, viet tai käyt kauppaa elävillä tai kuolleilla eläimillä ja kasveilla tai niistä tehdyillä tuotteilla. CITES-listausten määräykset koskevat kaikkia - sekä yksityishenkilöitä, harrastajia, tieteentekijöitä, yrittäjiä ja muita yhteisöjä.
Uusia lajeja CITES-sopimukseen ja lupavaatimusten muutoksia 2023
CITES-osapuolikokouksessa marraskuussa 2022 päätettiin useiden uusien lajien ottamisesta CITES-sopimuksen lajiliitteisiin, joidenkin lajien suojelustatuksen muuttamisesta ja muista CITES-lupasääntelyn muutoksista. Joka kolmas vuosi järjestettävään osapuolikokoukseen osallistuvat CITES-sopimuksen jäsenmaat, ja kokouksessa päätetään mm. CITES-lajiliitteiden muutoksista. Vain kansainvälisen kaupankäynnin kohteena olevia lajeja listataan CITES-liitteisiin, ja CITES-määräykset koskevat vain näissä liitteissä olevia lajeja.
Liitteitä on kolme: liitteessä I on erittäin uhanalaiset lajit, liitteessä II uhanalaiset lajit (ja ns. näköislajit) ja liitteessä III paikallisesti uhanalaiset lajit. EU:ssa on CITES-sopimusta tiukempi lupasääntely. EU-lainsäädännön neljä liitettä vastaavat pääpiirteissään kolmea CITES-liitettä. Liitteessä A on erittäin uhanalaiset lajit, liitteessä B uhanalaiset lajit (ja ns. näköislajit), liitteessä C alueellisesti uhanalaiset lajit ja liite D on ’valvontaliite’ niille lajeille, joiden tuontia EU haluaa seurata.
CITES-määräykset koskevat luonnosta peräisin olevia eläin- ja kasviyksilöitä, mutta myös tarhattuja eläimiä ja keinotekoisesti lisättyjä kasveja.
Muutosten voimaantulo
CITES-sopimuksen listausmuutokset ovat voimassa 23.2.2023 lähtien, paitsi tietyillä lajeilla, joiden listauksessa on viive. EU:n lajiliitteisiin vastaavat muutokset saadaan vietyä arviolta huhtikuun 2023 puolessa välissä. Ilmoitamme tällä sivulla, kun listausmuutokset on viety EU:n lajiliitteisiin.
Ennen EU-lajiliitteiden voimaantuloa noudatetaan CITES-sopimuksen määräyksiä, mikä tarkoittaa, että EU:n ulkorajojen ylitykseen on hankittava asianmukaiset CITES-vienti- ja -tuontiluvat. Tuonneista ja vienneistä on tehtävä tulli-ilmoitus ja CITES-luvat on esitettävä Tullissa. Suomen ja EU:n sisäistä toimintaa koskevat määräykset tulevat voimaan vasta kun EU-lainsäädäntö on voimassa.
Uudet I/A-liitteen lajit
- Tiliqua adelaidensis, skinkkeihin kuuluva liskolaji, engl. Pygmy blue-tongue Lizard
- Kinosternon cora, liejukilpikonnalaji
- Kinosternon vogti, liejukilpikonnalaji
II/B-liitteestä I/A-liitteeseen siirrettävät lajit
- Pycnonotus zeylanicus, tulipääbulbuli, engl. Straw-headed Bulbul
- Batagur kachuga, kilpikonnalaji, engl. Sail Terrapin, Red-crowned Roofed Turtle
- Cuora galbinifrons, rasiakilpikonnalaji, engl. Indochinese Box Turtle, Flowerback box turtle
- Nilssonia leithii, pehmytkilpikonnalaji, engl. Nagpur Soft-shelled Turtle, Leith's softshell turtle
Uudet II/B-liitteen lajit
Uusia II-liitteeseen listattuja lajeja on useita satoja, joista esimerkkejä:
- Kasveja, kuten ruusujuuret (Rhodiola spp.)
- Puulajeja, kuten Ipé (Handroanthus spp., Roseodendron spp., Tabebuia spp.) ja kaijamahongit (Khaya spp.)
- Kaloja, kuten seeprapleko (Hypancistrus zebra)
- Matelijoita, kuten liejukilpikonnat (Kinosternon spp.) ja myskikilpikonnat (Sternotherus spp.)
- Sammakoita, kuten lasisammakot (Centrolenidae spp.)
I/A-liitteestä II/B-liitteeseen siirrettävät lajit
- Cynomys mexicanus, meksikonpreerikko, engl. Mexican prairie marmot
- Branta canadensis leucopareia, aleuttienkanadanhanhi
- Phoebastria albatrus, japaninalbatrossi
- Chilabothrus/Epicrates inornatus, keltaboa, engl. Yellow tree boa
Erityisesti puulajien ja muiden kasvien kohdalla saattavat vain tietyt osat tai tuotteet kuulua CITES-sääntelyn piiriin. Tietoa kaikista lajilistauksista, mitä tuotteita listaukset koskevat, sekä niiden voimaantulopäivämäärät löydät täältä.
Uusi komission asetus on julkaistu 15.5.2023. Asetuksen liitteenä on päivitetty lajiliite.