CITES-ja EU-lajiliitteet ja lajihakupalvelut
CITES-ja EU-lajiliitteet
CITES-sopimus sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa, eli näiden lajien, niiden osien ja niistä valmistettujen esineiden ja niitä sisältävien tuotteiden tuonti ja vienti sekä kaupallinen toiminta on luvanvaraista. CITES-sopimuksen piiriin kuuluvat yli 40 000 lajia on lueteltu CITES-sopimuksen liitteissä I, II ja III. EU-maissa CITES-sopimus on toimeenpantu EU:n yhteisellä luonnonvaraisten lajien kauppaa sääntelevällä lainsäädännöllä, jonka piiriin kuuluvat lajit on lueteltu A-, B-, C- ja D-liitteissä. EU:n CITES-lainsäädäntö sääntelee myös jäsenmaiden sisäistä ja niiden välistä toimintaa.
EU:n liitteet vastaavat pitkälti CITES-sopimuksen liitteitä, mutta niissä on mukana myös joitakin CITES-sopimukseen kuulumattomia lajeja. Lisäksi liitteeseen A on nostettu CITES-sopimuksen II-liitteen lajeja, jotka ovat muussa EU:n lainsäädännössä tiukasti suojeltuja lajeja.
Erilaisia lupia eri liitteiden lajeille
Eri liitteissä luetellut lajit vaativat erilaisia CITES-lupia, -todistuksia ja tuonti-ilmoituksia. Suomeen tai muualle EU:n alueelle tuotaessa tai täältä vietäessä noudatetaan EU:n CITES-lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi. Kansallinen lainsäädäntö voi olla joiltakin osin EU:n lainsäädäntöäkin tiukempaa.
Lajit on lueteltu liitteissä ja hakupalveluissa niiden tieteellisten nimien mukaan (esim. ruskeakarhu Ursus arctos). Luvantarpeen selvittämistä helpottaa huomattavasti, kun lajin tieteellinen nimi on tiedossa. Lajiliitteissä on joidenkin lajien kohdalla mainittu ne maat, joiden populaatioita sääntely koskee, samoin kuin sääntelyn alaiset tuotemuodot, kuten esim. jonkin puulajin sahatavara. Jos näitä mainintoja ei ole, sääntely koskee kyseisen lajin kaikkia populaatioita ja kaikkia esineitä ja tuotteita, jotka sisältävät kyseistä lajia.
CITES-sopimuksen liitteet: I, II ja III
Lajiliite I
CITES-sopimuksen mukaan I-liitteen lajien luonnonvaraisilla yksilöillä käytävä kansainvälinen kauppa on kielletty. Tietyissä tapauksissa näitä lajeja saa kuitenkin viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen ylitse, jos kyseessä on ei-kaupallinen toiminta. Tällöin on ensin haettava tuontilupaa, eli etukäteishyväksyntää siitä maasta, jonne laji tai esine tuodaan. Myönnettyä tuontilupaa vastaan voi hakea vientilupaa lähtömaasta. Tätä vaatimusta etukäteishyväksynnästä noudatetaan myös EU:ssa.
Lajiliite II
CITES-sopimuksen mukaan II-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta vaatii vientiluvan vientimaasta.
Lajiliite III
CITES-sopimuksen mukaan III-liitteen lajien kansainvälinen kauppa on sallittua, mutta luvanvaraista. Vientilupa vaaditaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä. Muista maista vaaditaan joko vientilupa tai alkuperätodistus.
EU-liitteet: A, B, C ja D
Suomessa noudatetaan EU-lainsäädäntöä, joka on osin CITES-sopimusta tiukempi. EU:ssa tuonnilla tarkoitetaan tuontia EU:n ulkopuolisesta maasta ja viennillä vientiä EU:n ulkopuoliseen maahan.
Lajiliite A
EU-lainsäädännön mukaan A-liitteen lajien luonnonvaraisten yksilöiden kaupallinen vienti ja tuonti on kielletty. Tietyissä tapauksissa luonnonvaraisiakin yksilöitä saa viedä ja tuoda EU:n ulkorajojen yli, kun kyseessä on ei-kaupallinen toiminta.
Joitakin lajeja saa viedä ja tuoda kansainvälisten rajojen yli, kun kyseessä on ei-kaupallinen toiminta. Vankeudessa syntyneitä ja kasvaneita yksilöitä voi viedä ja tuoda myös kaupalliseen käyttöön.
EU:n alueelle tuontiin vaaditaan aina sekä vienti- että tuontilupa, ja EU:sta vientiin vaaditaan aina vientilupa.
EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa käytetään A-liitteen lajeille EU-todistusta, jolla annetaan poikkeuslupa kaupalliselle toiminnalle. Myös A-liitteen lajin elävän luonnosta peräisin olevan eläimen (tai yksilön, joka ei täytä määritelmää 'vankeudessa syntynyt ja kasvanut') siirtoon tarvitaan EU-todistus, vaikka kyseessä olisikin ei-kaupallinen toiminta.
A-liitteeseen kuuluvat kaikki CITES-I-liitteen lajit, osa II-liitteen lajeista ja joitakin CITES-sopimukseen kuulumattomia lajeja.
Lajiliite B
EU-lainsäädännön mukaan B-liitteen lajien luonnonvaraisilla yksilöillä saa käydä kansainvälistä kauppaa, mutta niitä ei saa tuoda unioniin ilman voimassa olevaa vientilupaa tai jälleenvientitodistusta sekä voimassa olevaa tuontilupaa. Poikkeuksena ovat henkilökohtaiset tavarat, joille tietyissä tapauksissa riittää pelkkä vientilupa. EU:sta vientiin vaaditaan vientilupa.
EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa on pystyttävä todistamaan B-liitteen yksilön laillinen alkuperä.
Lajiliite C
EU-lainsäädännön mukaan C-liitteen lajeilla on oltava CITES-vientilupa lähtömaasta, kun ne tuodaan maasta, joka on mainittu lajiliitteessä lajin kohdalla. Muista kuin lajiliitteessä mainituista maista tuotavilla yksilöillä on oltava joko vientilupa tai muu alkuperätodistus. Kaupallisessa tuonnissa C-liitteen yksilöistä on lisäksi tehtävä CITES-tuonti-ilmoitus tullissa.
Jos henkilökohtaisia tavaroita tuodaan osana omia matkatavaroita, ei CITES-asiakirjoja kuitenkaan vaadita. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa ei vaadita asiakirjoja.
Lajiliite D
EU-lainsäädännön mukaan D-liitteen lajien yksilöistä on tehtävä CITES-tuonti-ilmoitus tullissa. Jos henkilökohtaisia tavaroita tuodaan osana omia matkatavaroita, ei CITES-asiakirjoja kuitenkaan vaadita. EU:n ja sen jäsenmaiden sisäisessä kaupassa ei vaadita asiakirjoja.
CITES-lajihakupalvelut
Lajihakupalvelusta voi tarkistaa lajin kaksiosaisen tieteellisen nimen perusteella onko kyseessä luvanvarainen CITES-laji ja mihin CITES- ja EU-lajiliitteeseen se kuuluu. CITES-lajeja on yli 40 000, siksi on aina ensin selvitettävä lajin kaksiosainen tieteellinen nimi. Esimerkiksi ruskeakarhumme tieteellinen nimi on Ursus arctos. Lajihakupalvelut tunnistavat myös tietyn määrän englannin-, ranskan- ja espanjankielisiä nimiä.
Valmiita CITES-lajien luetteloita A-, B-, C- ja D-liitteen lajeista ei ole olemassa, joista voisi tarkistaa lajin suomen-, ruotsin- tai englanninkielisellä nimellä onko kyseessä luvanvarainen CITES-laji ja missä liitteessä se on lueteltu. Kaikilla CITES-lajeilla ei ole olemassa suomenkielisiä tai ruotsinkielisiä nimiä. Lisäksi lajilla saattaa olla useita erilaisia yleisnimiä tai eri lajeilla sama nimi eri maissa. CITES Checklist ja Species+ ovat ainoat listat, joista löytyvät kaikki lajit niiden tieteellisillä nimillä.
CITES-lajien hakupalvelut
Species+ sisältää sekä CITES-sopimuksen että EU-lainsäädännön liitteiden lajit, sekä tuontikiellot EU:n alueelle.
Index of CITES Species, ladattu CITES-lajihakupalvelusta 1.8.2025.
Checklist of CITES species sisältää vain CITES-sopimuksen lajit, ei EU:n CITES-lajeja.
Hakupalvelut eivät ole laillisesti sitovia, joten kannattaa aina lisäksi tarkistaa voimassa oleva EU:n lajiliiteasetus ja EU:n tuontikieltoasetus.
EU:n lajiluettelo lajiliiteasetuksessa
Kaikki EU:n luvanvaraiset CITES-lajit on lueteltu EU:n lajiliiteasetuksessa, jonka komissio päivittää noin kerran vuodessa. Lajiliiteasetuksesta ei tosin löydy jokaista lajinimeä, sillä monet lajit on lueteltu ylemmällä systemaattisella tasolla, silloin kun lajin koko suku tai heimo on CITES-säännelty. Esimerkiksi kaikki kämmekät (heimo Orchidaceae) ovat CITES-säänneltyjä, mutta vain murto-osa lajeista on mainittu asetuksessa lajinimellä. Asetuksen lajiluettelossa on sen sijaan merkintä, että kaikki kämmekät ovat B-liitteen lajeja, paitsi ne lajit tai suvut, jotka on lueteltu erikseen liitteessä A. Liitteiden A, C ja D lajit on useimmiten nimetty erikseen lajiliitteessä.
EU:n tuontikieltoasetus
EU:n tuontikieltoasetuksessa luetellaan ne EU-liitteiden lajit, joiden tuonti EU:n alueelle on tällä hetkellä kielletty. Tuontikieltoasetus päivitetään noin kerran vuodessa. Tämän lisäksi EU:ssa on käytössä mekanismi, jolla voidaan asettaa tarvittaessa väliaikaisia tuontikieltoja. Kummatkin tuontikiellot löytyvät Species+ -palvelusta (Legal > EU decisions).