CITES-sopimus ja -lainsäädäntö
Tällä sivulla on tietoa Suomessakin noudatettavasta EU:n CITES-lainsäädännöstä, CITES-sääntelystä Suomen kansallisessa lainsäädännössä sekä linkkejä lakeihin ja asetuksiin.
CITES-sopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) on yksi maailman laajimmista kansainvälisistä ympäristönsuojelusopimuksista, jolla varmistetaan, ettei luonnonvaraisten eläinten ja kasvien kauppa uhkaa niiden säilymistä. Sopimus tuli voimaan vuonna 1975 ja sen on allekirjoittanut 184 maata. Suomessa sopimus tuli voimaan 1976.
CITES-sopimuksen tarkoituksena on suojella luonnonvaraisia kasveja ja eläimiä valvomalla niillä käytävää kauppaa. Kauppaa valvotaan pääasiassa eriasteisin tuonti- ja vientirajoituksin riippuen lajin uhanalaisuudesta ja siitä, kuinka paljon sen kannat kestävät käyttöä. Käytännössä kauppaa valvotaan maiden ympäristöviranomaisten myöntämien, tullissa esitettävien kirjallisten lupien avulla.
Suomen luonnonsuojelulaissa on ympäristöministeriö määrätty CITES-hallintoviranomaiseksi ja Suomen ympäristökeskus (Syke) CITES-lupaviranomaiseksi. Luonnontieteellinen keskusmuseo toimii CITES-tieteellisenä viranomaisena.
EU:n CITES-lainsäädäntö
CITES-sopimus on toimeenpantu EU:ssa unionin yhteisellä lainsäädännöllä, jota EU:n alueella toimivien tulee noudattaa. EU:n lainsäädännössä säädetään ulkorajat ylittävän tuonnin ja viennin lisäksi myös EU:n sisäisestä kaupallisesta toiminnasta ja elävien eläinten siirroista.
EU:n CITES-lainsäädäntöön tutustuminen kannattaa aloittaa perusasetuksesta.
Perusasetus
Neuvoston asetus (EY) N:o 338/97 (perusasetus)
Yhdistetty asiakirja toimeenpanoasetuksesta (EY) N:o 338/97 muutoksineen on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta.
Voimassa oleva lajilista on annettu komission asetuksella. Lajit on lueteltu liitteissä A, B, C ja D. Liitteessä A on tiukimmin säännellyt lajit. Lajiliiteasetusta tarkistetaan ja päivitetään 1–2 vuoden välein.
Komission asetus (EU) 2023/966
Eri lajiliitteissä olevien lajien tuonti, vienti ja unionin sisäkauppa vaativat erilaisia lupia. Lupamenettelystä ja lupien myöntämisperusteista tarkempaa tietoa haluavien kannattaa tutustua perusasetuksen lisäksi komission toimeenpanoasetukseen.
Toimeenpanoasetuksessa luetellaan säännökset perusasetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanemiseksi ja sen varmistamiseksi, että CITES-yleissopimuksen määräyksiä noudatetaan kaikilta osin.
Komission toimeenpanoasetus (EY) N:o 865/2006
Yhdistetty asiakirja toimeenpanoasetuksesta (EY) N:o 865/2006 muutoksineen on ainoastaan dokumentoinnin apuväline eikä sillä ole oikeudellista vaikutusta.
- Yhdistetty asiakirja muutoksineen (europa.eu) (18.2.2025, epävirallinen)
Täytäntöönpanoasetuksessa luetellaan lajit, joiden tuonti unioniin on kielletty.
Täytäntöönpanoasetus (EU) 2025/6
Lomakeasetus (EU) 792/212
Muita EU:n CITES-tietolähteitä
Euroopan komission CITES-sivut
EU:n opas CITES-lajeilla käytävään kauppa
Eri maiden kansallinen lainsäädäntö huomioitava
EU:n ulkorajojen yli liikuttaessa on EU-säädösten lisäksi noudatettava kunkin maan kansallista lainsäädäntöä. Eri maiden CITES-sääntelystä saa tietoa ottamalla yhteyttä kansallisiin CITES-viranomaisiin. CITES-sihteeristö on luetellut kansallisten lupaviranomaisten yhteystiedot maittain.
Suomen kansallisia säädöksiä
Kansallinen CITES-lajeja koskeva lainsäädäntö voi olla tiukempi kuin EU:n lainsäädäntö. Sellaisenaan Suomessa täytäntöönpantavien EU:n CITES-asetusten lisäksi kansallisessa lainsäädännössämme on säädetty tietyistä CITES-lajeihin liittyvistä asioista.
Luonnonsuojelulaki
Luonnonsuojelulain (9/2023) luvussa 2 säädetään Suomen kansalliset CITES-viranomaiset. Luvussa 9 säädetään eliölajien yksilöiden hallussapidosta, vaihdannasta, maahantuonnista ja maastaviennistä. Luvussa 14 säädetään luonnonsuojelun valvonnasta, hallintopakosta ja rangaistuksista. Luonnonsuojelulaissa luetellaan rauhoitetut CITES-lajit: kotkat, sääksi, haukat, huuhkaja ja muut pöllöt sekä kurki.
Uusi Suomen EU-lainsäädäntöä tiukempi säädös liittyy EU:n ulkopuolelta tuotaviin metsästysmuistoihin. Luonnonsuojelulain 9 luvun 88 § kieltää niiden metsästysmuistojen maahantuonnin, jotka vaatisivat CITES-tuontiluvan EU:n alueelle. Maahantuontikielto tuli voimaan 1.6.2023 alkaen. Ennen 1.6.2023 kaadettujen metsästysmuistojen kotiuttaminen Suomeen kuitenkin sallitaan.
- Luonnonsuojelulaki 9/2023 - Ajantasainen lainsäädäntö (finlex.fi)
- Valtioneuvoston asetus luonnonsuojelusta 1066/2023 (finlex.fi)
Rikoslaki
Rikoslain 48 luku säätää rangaistukset luonnonsuojelurikoksista.
Metsästyslaki
Metsästyslaissa luetellaan CITES-riistaeläimet: karhu, susi, ilves, saukko ja heinätavi.
Elintarvikelaki
Elintarvikelainsäädäntö sääntelee CITES-lajien, kuten kaviaarin, ankeriastuotteiden, karhunlihan, krokotiilinlihan sekä "bushmeat'in" mm. käsittelyä ja pakkausta.
Laki eläinten hyvinvoinnista
Laki eläinten hyvinvoinnista säätää CITES-lemmikkieläimistä ja -harrastuseläimistä.
Laki valaiden ja hylkeiden suojelusta
Ympäristöministeriön maksuasetus
EU:n CITES-asetusten mukaiset luvat ja lupamaksut Suomessa määrää ympäristöministeriön maksuasetus, Ympäristöministeriön asetus Suomen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista.
Kansainvälinen CITES-yleissopimus
CITES-sopimus (Convention on International Trade in Endangered Species of Wild Fauna and Flora) sääntelee uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa eli kaikkea lajeilla käytävää tuontia ja vientiä. Sopimuksen piiriin kuuluvat lajit on lueteltu sopimuksen lajiliitteissä I, II ja III. Kukin sopimuksen osapuolimaa on toimeenpannut sopimuksen omassa lainsäädännössään.
CITES-sopimus ja asetus Finlexissä
Valtiosopimukset 'Villieläimistön ja kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskeva yleissopimus' ja 'Asetus villieläimistön ja -kasviston uhanalaisten lajien kansainvälistä kauppaa koskevan sopimuksen voimaansaattamisesta' löytyvät Finlexistä.