Pienvesien tila on pääosin heikko

Pienvesiä on aiemmin ylenkatsottu. Niitä on muokattu ja tuhottu, monet ovat jääneet rakentamisen tai muun toiminnan jalkoihin. Kaiken lisäksi pienvedet ovat erityisen herkkiä valuma-alueelta tulevalle kuormitukselle. Niinpä valtaosa erityisesti Etelä-Suomen pienvesistä on joko tuhoutunut tai menettänyt luontaiset ominaispiirteensä. Samalla on menetetty tärkeitä elinympäristöjä ja luontoarvoja. Pienvesien luontotyypit ovat suurelta osin uhanalaisia.

Kehityksen suunta on kuitenkin kääntymässä: toimia suunnataan nyt pienvesien suojeluun ja kunnostamiseen. Kunnostushankkeita toteuttavat erilaisten yhdistysten ohella maanomistajat, kunnat ja valtio. Vapaaehtoinen kunnostustyö kiinnostaa laajasti, ja rahoitusta tarjoavat ympäristöministeriön Helmi-elinympäristöohjelma sekä useat muut ohjelmat ja tahot.

Lähteiden tila on heikoin, kunnostaminen on vaativaa

Suomen lähteistä alle kymmenesosa on luonnontilan kaltaisessa tilassa ja noin sadasosa luonnontilassa. Lähteitä on tuhoutunut maankuivatuksen ja rakentamisen yhteydessä, monia on muutettu vedenhankinnan vuoksi. Monet lähteille ominaiset eliölajit ovat uhanalaistuneet. Lähteitä pyritään kunnostamaan, mutta kunnostus on vaativaa, sillä paikan eliöstö on jo saattanut sopeutua muuttuneeseen tilanteeseen.

Puroluonto on vaurioitunut laajasti, kunnostus etenee pikku hiljaa

Puroja on yleisesti perattu ja suoristettu maankuivatuksen ja muun muassa uiton takia. Puroluontoa vaivaavat myös rehevöityminen ja pohjien liettyminen sekä tierummut ja muut kulkuesteet. Monet purojen luontotyypit ja eliölajit, kuten taimen ja jokihelmisimpukka, ovat uhanalaisia. Virtavesien arvostuksen nousu on vauhdittanut purojen kunnostusta sekä kaupungeissa että maaseudulla. Purojen heikko kokonaistilanne korjaantuu kuitenkin hitaasti.

Rannikoiden fladoihin ja kluuveihin kohdistuu monia paineita

Maankohoamisrannikolle ominaiset fladat ja kluuvit muuttuvat luonnostaan ajan myötä: merenlahti kuroutuu lähes sulkeutuneeksi fladaksi ja lopulta merestä irralliseksi kluuviksi. Molemmat luontotyypit luokitellaan uhanalaiseksi; niiden herkkää luontoa ovat vaurioittaneet erityisesti ruoppaus ja rehevöityminen. Fladojen ja kluuvien merkitys haukien ja ahventen lisääntymisalueina on alettu ymmärtää, mikä on vauhdittanut kunnostuksia.

Lainsäädäntö ja ohjeet tukevat pienvesien säilymistä

Vesilaki suojelee osaa pienvesistä. Suojelun piiriin kuuluvat luonnontilaiset lähteet, pienet lammet ja yli kymmenen hehtaarin kokoiset fladat ja kluuvit. Metsälaki velvoittaa säilyttämään luonnontilaisten ja niiden kaltaisten purojen ominaispiirteet. Maatalousmaan peruskuivatusta koskevat ohjeet on uudistettu edistämään luonnonmukaisia kuivatusuomia.

Pienvesistrategia pyrkii nostamaan pienvedet suurempien vesien rinnalle

Pienvesille on laadittu oma kansallinen strategia. Sen tavoite on kartuttaa tietoa pienvesien tilasta sekä tehostaa pienvesien suojelua ja kunnostamista. Strategia pyrkii nostamaan pienvesien asemaa niin, että pienvedet tulevat osaksi vesienhoidon suunnittelua siinä missä suuremmatkin vedet.

Pienvesien merkitys kasvaa osana valuma-alueen vesienhallintaa

Pienvesien näkymiä parantaa yleinen pyrkimys kohti kokonaisvaltaisempaa vesienhallintaa. Tavoitteena on ohjata ja käsitellä maa- ja metsätalouden kuivatusvesiä ja taajamien hulevesiä valuma-alueella niin, että saadaan paras kokonaishyöty asukkaille, elinkeinoille ja ekosysteemeille. Purot, kosteikot ja laskeutusaltaat kuuluvat keinovalikoimaan. Näin syntyy myös uusia pienvesiä.