AJANKOHTAISta
CITES-sopimuksen 18. osapuolikokouksessa elokuussa 2019 päätettiin useiden uusien lajien ottamisesta sopimuksen lajiliitteisiin ja lupavaatimusten muutoksista. Muutokset tulevat voimaan Suomessa (EU:ssa) 14. joulukuuta 2019. Muutokset koskevat mm. useita uusia harraste- ja lemmikkieläimiä, kuten tokeegekkoa. Sääntely vaikuttaa näiden lajien tuontiin EU:n ulkopuolelta ja vientiin EU:sta ulos, mutta myös EU:n sisämarkkinatoimintaan.
Lemmikkieläinkauppa vaarantaa usean lajin
olemassaoloa
Useiden eksoottisten lemmikkieläinten, kuten monien papukaija- ja matelijalajien kauppa on johtanut niiden luonnonvaraisten populaatioiden vaarantumiseen. Tämän takia mm. lähes kaikki papukaija- ja useat lisko-, käärme-, kilpikonna- sekä sammakkoeläinlajit kuuluvat luonnonvaraisten uhanalaisten kasvi- ja eläinlajien kansainvälistä kauppaa sääntelevän CITES-yleissopimuksen piiriin.
Suomessa CITES-sopimus on toimeenpantu EU-asetuksilla, jotka sääntelevät eläinten ja kasvien kauppaa, sekä tuontia ja vientiä EU:n ulkorajojen yli. Sääntely koskee myös ei-kaupalliseen tarkoitukseen tuotavia ja vietäviä eläimiä. Lisäksi EU-asetukset sääntelevät myös EU:n sisäistä kaupallista toimintaa (jäsenmaiden välistä ja sisäistä). Lemmikkieläintä hankkiessa ja kuljetettaessa kannattaa aina varmistaa, onko lajin tuonti, vienti tai kauppa kielletty tai luvanvaraista EU-lainsäädännössä.
Luvanvaraiset lajit
Luvanvaraiset lajit on lueteltu niiden tieteellisten nimien mukaan CITES-yleissopimuksen liitteissä I, II tai III sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 liitteissä A, B, C tai D. CITES-lajiliitteiden ja lajihakupalveluiden avulla voi tarkistaa onko laji sääntelyn alainen ja mihin liitteeseen se kuuluu. Lisäksi kannattaa tarkistaa EU:n tuontikieltoasetus, jossa on lueteltu lajit, joita ei saa lainkaan tuoda EU:n alueelle (Suomeen).
Lajit, joiden eläviä yksilöitä ei saa tuoda EU:n alueelle
EU:n tuontikieltoasetuksen mukaan kirjokilpikonnan (Chrysemys picta), englanniksi painted turtle elävien yksilöiden tuonti EU:n alueelle on kokonaan kielletty.
EU:n rajat ylittävä tuonti ja vienti
A- ja B-liitteen lemmikit
Kun A- tai B-liitteen eläin tuodaan EU:n ulkopuolisesta maasta Suomeen, on sillä oltava voimassa oleva lähtömaan CITES-vientilupa tai CITES-jälleenvientitodistus sekä SYKE:n myöntämä CITES-tuontilupa. Vastaavasti, kun eläin viedään Suomesta EU:n ulkopuoliseen maahan, on sillä oltava voimassaoleva SYKE:n myöntämä CITES-vientilupa tai CITES-jälleenvientitodistus. Luvat on haettava hyvissä ajoin ennen tuontia tai vientiä.
Tuontilupaa varten SYKEen on toimitettava allekirjoitettu lupahakemuslomake ja kopio myönnetystä voimassaolevasta (jälleen)vientiasiakirjasta sekä mahdollisia muita luvan myöntämiseen tarvittavia asiakirjoja. Vientilupaa varten SYKEen on toimitettava lupahakemuslomakkeen liitteeksi selvitys, jolla todistetaan eläimen laillinen alkuperä.
A- tai B-liitteen lajia vietäessä tai tuotaessa on käytävä tullissa. Tulli tarkistaa, että luvat, todistukset ja yksilöt täsmäävät ja tekee lupiin ja todistuksiin tarvittavat merkinnät. Ellei luvissa ole tullin merkintöjä eläimen tuonti ja vienti on laiton.
C- ja D-liitteen lemmikit
Kun C-liitteen eläintä ollaan tuomassa EU:hun, sille on oltava lähtömaasta vientilupa, jos lähtömaa on mainittu C-liitteen lajilistalla. Muista maista riittää, kun eläimelle on lähtömaan CITES-viranomaisen myöntämä alkuperätodistus. Alkuperätodistuksella varmistetaan, ettei eläintä ole tuotu EU:hun lajilistalla mainitusta maasta.
Kun C- ja D-liitteen lajeja tuodaan Suomeen EU:n alueen ulkopuolelta, niistä on tehtävä CITES-tuonti-ilmoitus Suomen (lopullisen kohdemaan) tulliin, vaikka eläin tuotaisiin Suomeen jonkun muun EU-maan kautta. EU-maiden välillä tai jonkin EU-maan sisällä ei vaadita todistuksia. Alkuperäinen CITES-tuonti-ilmoitus ja alkuperäiset vientiasiakirjat on syytä säilyttää, ja ne tulisi aina luovuttaa eläimen uudelle omistajalle.
Monikertalupa usein matkustaville (CITES-erikoisluvat)
Usein EU:n ulkopuolelle matkustavan voi hakea monikertalupaa (henkilökohtaisen omistuksen todistus), joka on voimassa kolme vuotta ja sitä voi käyttää sekä vienti- että tuontiasiakirjana. Monikertaluvan liitteenä on jatkolomake, johon tullin on merkittävä kaikki rajanylitykset. Monikertalupa voidaan myöntää vain jos eläin on pysyvästi ja yksilöllisesti merkitty.
EU:n sisällä tapahtuva kaupallinen toiminta
A-liitteen lemmikeillä oltava EU-todistus
A-liitteen lajiin kohdistuva kaikkinainen kaupallinen toiminta vaatii Suomessa ja muualla EU:n sisällä EU-todistuksen (EC-certificate, Gelbe Cites, Yellow Cites). Tämä koskee niin myyntiä, myynti-ilmoittelua, kaupallista näytteille asettamista kuin ostajaksi tarjoutumista. EU-todistukset myöntää SYKE.
Selkärankaisen CITES-lemmikin EU-todistuksen saamisen edellytys on pysyvä merkintä sekä laillisen alkuperän todentaminen. Lupaviranomaiselle toimitetaan yksilökohtainen EU-todistushakemus, eläinlääkärin todistus merkinnästä ja mahdollinen aikaisempi toimituskohtainen EU-todistus tai muu laillisen alkuperän todistava selvitys (esim. kasvattajan tai myyjän alkuperätodistus, johon kannattaa merkitä alempana olevan listan mukaiset tiedot). Yksilökohtainen EU-todistus toimii myynti- ja siirtolupana eläimen loppuiän ja se sekä kauppakirja annetaan eläimen myynnin yhteydessä uudelle omistajalle. Yksilökohtainen EU-todistus (alkuperäinen keltainen lomake) yhdessä kauppakirjan kanssa todistavat eläimen laillisen alkuperän.
Selkärangattomille ja niille selkärankaisille lemmikeille, joita ei eläinsuojelullisista syistä voida merkitä pysyvästi (esim. nuoret yksilöt), voi hakea toimituskohtaista EU-todistusta joka mahdollistaa yhden siirron/myynnin. Tällöin tunnistetiedoiksi kelpaavat esim. valokuvat. Merkitsemättömälle eläimelle on jokaisen myynnin yhteydessä haettava uusi toimituskohtainen EU-todistus ja vanha todistus on palautettava Suomen ympäristökeskukseen uutta myyntilupaa haettaessa. Toimituskohtaisessa EU-todistuksessa on usein erityisehtoja, joita tulee noudattaa.
Välittömästi kun eläin on merkitty pysyvästi, on sille haettava yksilökohtainen EU-todistus lupaviranomaiselta. Hakemukseen on liitettävä eläinlääkärin todistus mikrosirun tai muun pysyvän tunnisteen asettamisesta eläimeen. Lupaviranomaiselle toimitetaan myös alkuperäinen EU-todistus ja eläimen valokuvia.
Ilmoittaessa lehdissä tai verkossa A-liitteen lajin myynnistä tai ostamisesta, pitää ilmoituksesta käydä ilmi EU-todistuksen numero.
Jos A-liitteen eläimen laillista alkuperää ei kykene osoittamaan matkustettaessa EU:ssa voivat viranomaiset ottaa eläimen haltuunsa.
Jos eläintä ei myydä, vaan se annetaan vastikkeetta, on tämä todistettava luovutusasiakirjalla.
B-liitteen lemmikin laillinen alkuperä osoitettava
Kun ostaa tai myy B-liitteen eläimen ja sen omistaja tai asuinpaikka muuttuu EU:n sisällä, ei tähän vaadita EU-todistusta. B-liitteen eläimen laillinen alkuperä on kuitenkin kyettävä osoittamaan. EU:n ulkopuolelta peräisin olevalla eläimellä on oltava CITES-tuontilupa. EU:ssa syntyneellä ja kasvaneella eläimellä on oltava asianmukaisesti täytetty kasvattajatodistus tai muu asiakirja, josta ilmenee tarvittavat tiedot.
Jos myyjä ei suostu tai pysty osoittamaan myytävän eläimen laillista alkuperää, ei eläintä pidä ostaa. EU-asetusten mukaan myyjän tulee antaa uudelle omistajalle myös eläimen hoito- ja kuljetusohjeet.
Kannattaa myös aina varmistaa, että EU-maassa, jonne on menossa, ei ole tiukempia kansallisia säädöksiä kuin Suomessa.
Eläimen kasvattajatodistukseen (tai muuhun asiakirjaan) kirjataan seuraavat tiedot:
- eläimen kaksiosainen tieteellinen nimi: esim. Testudo horsfieldii tai Cacatua alba
- eläimen yleisnimi ja englanninkielinen nimi: esim. nelivarvaskilpikonna eli Horsfield's tortoise tai valkokakadu eli white cockatoo
- alkuperä, syntymämaa, paikka ja aika
- CITES-tuontiluvan kopio tai sen sisältämät tiedot, jos eläin on peräisin EU:n ulkopuolelta
- tiedot eläimen vanhemmista (omistajat, alkuperä), jos eläin on peräisin EU:sta
- jos eläin on merkitty, kirjataan eläimen yksilöllinen tunniste esim. mikrosirunumero ja/tai saumattoman suljetun jalkarenkaan numero
- onko kyseessä uros vai naaras
- muita eläimen tuntomerkkejä
- kasvattajan nimi ja yhteystiedot
- myyjän nimi, yhteystiedot ja allekirjoitus
- ostajan nimi ja yhteystiedot
- päivämäärä ja paikka
Jos kasvattajatodistuksesta puuttuu osa näistä tiedoista, tulee puuttuvien tietojen käydä ilmi muista asiakirjoista, esim. kauppakirjasta.
B-liitteen elävän eläimen laillisen alkuperän osoittaminen – CITES-lainsäädännön asettamat vaatimukset
A-liitteen eläinten merkintä
EU:n alueella A-liitteen selkärankaisella lemmikkieläimellä on oltava pysyvä merkintä heti kun se on mahdollista merkitä. Komission toimeenpanoasetuksen (EY) N:o 865/2006 ja sen muutoksen artikloissa 66–68 selostetaan hyväksytyt A-liitteen merkitsemismenetelmät.
Vankeudessa syntyneet linnut on merkittävä saumattomalla jalkarenkaalla heti niiden kuoriuduttua. Mikrosiruja käytetään esimerkiksi matelijoita merkittäessä. Mikrosirujen on oltava ISO-standardien 11784:1996 (E) ja 11785:1996 (E) mukaisia. Mikrosirutuksen tekee eläinlääkäri, kun eläimet voidaan merkitä ilman, että niille aiheutuu haittaa.
Eläinlääkinnälliset luvat ja tarkastukset
Eläinten tuominen saattaa myös edellyttää eläinlääkinnällisiä tarkastuksia, todistuksia tai jopa kotikaranteenia. Eläinlääkinnällisistä luvista vastaa Ruokavirasto. Eläinlääkinnällisiin eläinten tuontiin liittyviin kysymyksiin vastaavat myös rajaeläinlääkärit.
Sallitut rajanylityspaikat ja tullimenettely
CITES-yksilön tuonti ja vienti on sallittu vain määrättyjen CITES-rajanylityspaikkojen kautta. Jos eläimen tuonti vaatii rajaeläinlääkärin tarkastuksen, on eläin tuotava sellaisen CITES-rajanylityspaikan kautta, jossa tarkastus voidaan tehdä.
Luvat on säilytettävä ja vanhat luvat palautettava
CITES-lupa-asiakirjat on säilytettävä eläimen eliniän. Ne on palautettava lupaviranomaiselle eläimen kuoltua, karattua tai muuten kadottua.
Lisätietoja
Marja Pylvänäinen ja Stella From, sähköposti: cites@syke.fi, puh 0295 251 000 (vaihde).