Pintavesien tilan seuranta

Tilan seuranta

Vesien tilan seurannalla saadaan tietoa mm. vesien rehevöitymisestä, happitilanteesta ja haitallisten aineiden pitoisuuksista. Seurantatulosten avulla voidaan selvittää, ovatko vesiensuojelutoimenpiteet parantaneet vesien tilaa.

Tietoa kerätään paikallisesti (yksittäinen vesistö), alueellisesti (vesistöalue ja vesienhoitoalue) tai valtakunnallisesti (koko Suomi). Lisäksi tietoa hankitaan koko Eurooppaa koskevia sekä maailmanlaajuisia vesien tilan arviointeja varten.

Havaintopaikoista otetaan vesinäytteitä säännöllisin väliajoin joko vuosittain tai muutaman vuoden välein. Vuoden sisällä näytteitä otetaan noin 2 - 12 kertaa tarpeesta riippuen. Näytteistä määritetään fysikaalisia ja kemiallisia muuttujia (esim. lämpötila, fosfori-, typpi- ja happipitoisuus, levien sisältämän klorofylli-a:n pitoisuus).

Biologisia tekijöitä, kuten kasviplankton, pohjaeläimet, vesikasvit ja kivien pinnoille kiinnittynyt päällyslevästö, seurataan havaintopaikoilla 1 - 6 vuoden välein tekijästä riippuen.

Havaintopaikat ja määritysmenetelmät pidetään mahdollisimman samoina. Määritysmenetelmien kehittyessä vanhaa ja uutta menetelmää verrataan, jotta tulosten vertailukelpoisuus säilyisi.

ELY-keskukset ja niiden edeltäjät ovat huolehtineet ympäristöhallinnon seurantojen näytteenotosta, mutta näyttenottoa ollaan ulkoistamassa vuonna 2015. Labratorioanalyysit kilpailutetaan jatkossa enenevässä määrin. Seurantaan osallistuvat ulkoistamisen kautta konsultit ja vesiensuojeluyhdistykset, joitka käytännössä suorittavat jo vesistöjen velvoitetarkkailua.  Seurannan ja velvoitetarkkailun tulokset ovat saatavissa valtakunnallisesta Pintavesien tilan tietojärjestelmästä, joka on myös muiden kuin vesiviranomaisten käytettävissä ns. OIVA-palvelun kautta.

Seurannat ovat pitkäaikaisia. Vedenlaadun seurannat aloitettiin jo 1960-luvulla. Biologista seurantaa on lisätty varsinkin vuodesta 2009 alkaen.

Perinteisten seurantojen antamaa tietoa pyritään täydentämään uudemmilla menetelmillä kuten kaukokartoituksella.

Ohje vesienhoitoalueiden seurannan laatimiseksi (pdf, 1142 kB)

Lisätietoja

Limnologi Sari Mitikka, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Ryhmäpäällikkö Marko Järvinen, Suomen ympäristökeskus SYKE, etunimi.sukunimi@ymparisto.fi

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien tilan seuranta - Pohjois-Pohjanmaa

Vuonna 2019 Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus seuraa vedenlaatua 37 järvi- ja 41 jokihavaintopaikalla. Rannikkovesien tilaa seurataan seitsemällä havaintopaikalla. Perämereen laskevat suurimmat joet ja intensiivijärvet ovat vuosittaisessa seurannassa, muut seurantakohteet määrävuosin. Vuonna 2019 vaihtuvien seurantakohteissa osa on perustilan selvittämistä ja osa vesienhoitosuunnitelmassa esitettyjen toimenpidekohteiden suunnittelun tai toteutuksen tuloksellisuuden seurantaa. Rannikkovesien seurantaa on lisätty avovesikaudella tavoitteena tuottaa kattavammin tietoa Perämeren kaukokartoitustuotteita varten. Näytteenotosta ja analyysipalveluista vastaa Eurofins Ahma Oy.

Seurantaa tehdään yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa. Toiminnanharjoittajien vesistötarkkailut tuottavat merkittävästi tietoa vesien tilasta. Levähaittaseurannassa vapaaehtoisten havainnoitsijoiden työllä on suuri merkitys.

Pintavesinäytteistä analysoidaan mm. veden happipitoisuutta, sameutta, värilukua ja ravinnepitoisuutta. Ekologisen tilan luokittelua varten kerätään tietoa biologisista laatutekijöistä kuten kasviplankton, pohjaeläimet ja vesikasvit. Luonnonvarakeskus vastaa kalojen seurannasta.

Järviä havainnoidaan pääsääntöisesti neljä kertaa vuodessa (maalis-, heinä-, elo- ja syys-lokakuussa). Näytteenottopaikka on yleensä järven syvänne. Näytteet otetaan usealta eri syvyydeltä; vähintään pintakerroksesta sekä pohjan tuntumasta. Tiheimmin seurattuja järviä ovat Yli-Kitka Kuusamossa ja Oulujärven Niskanselkä Vaalassa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan yhdestätoista järvestä. Pohjaeläinnäytteitä otetaan viidestä järvestä syksyllä. Vesikasviseurantaa tehdään Kuusamossa Saapunkijärvessä, Säkkilänjärvessä ja Pyhäjärvessä.

Perämereen laskevia suurimpia jokia seurataan 13 kertaa vuodessa tulva-aikaan painottuen. Muiden jokien seuranta on neljä kertaa vuodessa (maalis-, touko-, elo- ja syys-lokakuussa). Jokien koskipaikoilta otetaan pohjaeläin- ja piilevänäytteitä yhdeksästä joesta.

Rannikkovesien seurantaa tehdään kuudella asemalla 4 kertaa vuodessa ja yhdellä intensiiviasemalla Oulun ulkomerialueella 11 kertaa vuodessa. Kasviplanktonnäytteitä otetaan kesällä kuudelta rannikon havaintopaikalta. Pohjaeläin- ja eläinplanktonnäytteitä otetaan intensiiviasemalta. Avomeriseurannasta vastaa Suomen ympäristökeskuksen merikeskus.

Maa- ja metsätalouden vesistövaikutuksia seurataan vuonna 2019 kahdella järvellä ja kahdeksalla joella. Pyhäjärven Komujärvi ja Haapaveden Iso-Vatjusjärvi sekä Siikajoen Luohuanjoki ja Vaalan Aittojoki ovat vuosittaisessa seurannassa, muut kohteet ovat seurannassa määrävuosin. Vääräjoella, Tähjänjoella ja Siikajoella on riski happamista sulfaattimaista johtuvalle vesien happamoitumiselle ja vedenlaatua seurataan usealla havaintopaikalla.

Seurannan tulokset tallennetaan ympäristötiedon Hertta-hallintajärjestelmän Vedenlaatu (Vesla) -rekisteriin, josta ne ovat saatavissa Suomen ympäristökeskuksen Avoin tieto -palvelun kautta. Biologisista laatutekijöistä Hertta-hallintajärjestelmästä on olemassa rekisterit pohjaeläimille, kasviplanktonille ja kaloille.

Kesä-syyskuussa sinilevien esiintymistä seurataan silmämääräisesti viikoittain 26 havaintopaikalla eri puolilla Pohjois-Pohjanmaata. Merialueella on kuusi havaintopaikka. Koillismaalla seurantaa on yhdeksässä järvessä, Oulun seudulla neljässä ja eteläosalla kuudessa järvessä. Seuranta toteutetaan yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen, ELY-keskusten, kuntien ympäristöviranomaisten sekä aktiivisten ranta-asukkaiden kanssa. Pohjois-Pohjanmaalla kansalaishavainnoinnin rooli leväseurannassa on merkittävä, sillä puolet havainnoijista on vapaaehtoisia ranta-asukkaita. Seurannan tulokset päivitetään viikoittain Järvi- ja MeriWiki-verkkopalveluun sekä Suomen ympäristökeskuksen ja Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen www-sivuille

Ympäristöhallinnon seurantojen lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla tehdään toiminnanharjoittajien ympäristölupiin perustuvaa ns. velvoitetarkkailua vuosittain 350 - 450 havaintopaikalla. Velvoitetarkkailua on mm. jätevedenpuhdistamoilla, teollisuuslaitoksilla, turvetuotannolla ja kalankasvatuslaitoksilla. Velvoitetarkkailuihin sisältyy vedenlaatutarkkailun lisäksi usein myös biologisten muuttujien tarkkailua.

Osa velvoitetarkkailuista tehdään ns. yhteistarkkailuina, joissa saman vesistöalueen kuormittajat teettävät alueen vesistötarkkailun yhdessä ja jakavat kustannukset keskenään. Pohjois-Pohjanmaan suurimpia velvoitetarkkailuja merialueella ovat Oulun ja Raahen edustan merialueen yhteistarkkailut. Sisävesillä laajoja yhteistarkkailuja on Kalajoella, Pyhäjoella, Siikajoella, Oulujoella, Kiiminkijoella ja Iijoella. Velvoitetarkkailuista tehdään vuosiraportit ja useamman vuoden tuloksia tarkastellaan määrävuosin laadittavissa laajemmissa raporteissa. Velvoitetarkkailuraportteja valmistuu vuosittain noin 25 – 30 tarkkailusta Pohjois-Pohjanmaan alueelta.                       

Velvoitetarkkailuraportit

Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueen uusimmat velvoitetarkkailuraportit vesistöalueittain.

Raahen edusta

Kalajoki

Pyhäjoki

Siikajoki

Liminganlahti

Oulun edusta

Oulujoki

Kalimeenoja

Kiiminkijoki

Iijoki

Olhavanjoki

Kuivajoki

Lisätietoja:
Pintavesien tila: Mirja Heikkinen, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi
Vesistötarkkailu: Marjaana Eerola, etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi

Julkaistu 5.9.2019 klo 13.25, päivitetty 6.9.2019 klo 10.20
Julkaistu 22.9.2016 klo 12.35, päivitetty 27.8.2019 klo 11.02