Primära flikar

POP-yhdisteet kotitalouksien tulisijoissa

Suomen ympäristökeskus (Syke) selvitti tiettyjen POP-yhdisteiden (persistent organic pollutants) esiintymistä kotitalouksien tulisijojen noessa ja tuhkassa. Näytteet kerättiin vuosina 2022–2023 eri puolilta Suomea tulisijojen nuohouksen yhteydessä ja analysoitiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) laboratoriossa. Tutkitut yhdisteet olivat polyklooratut dioksiinit (PCDD), polyklooratut furaanit (PCDF) ja dioksiininkaltaiset PCB-yhdisteet (DL-PCB). Selvityksen rahoitti ympäristöministeriö.
Bild
Pussitettuja nokinäytteitä.
Nuohoojilta pyydettiin 20-50 g horminokea. © Timo Seppälä

POP-jätteen raja-arvot tiukentuivat

Hankkeen keskeisin tavoite oli selvittää, pitäisikö kotitalouksien nuohousjäte (noki ja mahdollisesti myös arinatuhka) käsitellä POP-jätteenä uusien POP-jätteen raja-arvojen tullessa voimaan. Dioksiineja, furaaneja ja dioksiininkaltaisia PCB-yhdisteitä muodostuu kaikissa polttoprosesseissa ja niiden ilmapäästöistä raportoidaan. Aineita on rajoitettu EU:n POP-asetuksella (2019/1021), mikä edellyttää kaikilta jäsenmailta toimia päästöjen vähentämiseksi. Suomessa onkin pyritty siihen kannustamalla hyviin käytäntöihin niin polttotavoissa kuin polttopuun laadussa. Vaikka ilmapäästöjä onkin arvioitu, tietoa aineiden pitoisuuksista kotitalouksissa syntyvässä noessa tai tuhkassa ei ole aiemmin ollut.

POP-asetus edellyttää POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden hävittämistä niin, että niiden POP-sisältö tuhoutuu, mikäli jätteiden POP-pitoisuus ylittää asetuksen liitteessä IV asetetun raja-arvon. Komissio teki vuonna 2021 ehdotuksen PCDD/F- ja DL-PCB -raja-arvon alentamiseksi silloisesta 15 µg/kg:sta nykyiseen 5 µg/kg:ssa. Komissio totesi ehdotuksessaan, että jotkut biomassan polton noet ja tuhkat tulevat ylittämään alennetun POP-jäteraja-arvon, jolloin ne pitää käsitellä vaarallisena jätteenä. Ei ollut kuitenkaan selvää missä määrin. Kotitalouksien nokien ja tuhkien raja-arvo astui voimaan viivästetysti 1.1.2025 jättäen jäsenmaille aikaa selvittää tuhkien ja nokien pitoisuuksia.

Nuohoojat keräsivät näytteitä eri puolilta Suomea

Selvitys toteutettiin pyytämällä nuohoojilta eri puolilta Suomea noki- ja arinatuhkanäytteitä, kuvausta tulisijasta, käytetystä polttopuusta ja mahdollisista muista merkittävistä huomioista. Arinatuhkanäytteitä ei analysoitu kuin kaksi, koska tulokset olivat useita kertaluokkia raja-arvojen alapuolella. Nokinäytteitä saatiin 32 kpl. Mukana oli myös yksi teollisuuden biomassaa käyttävän energialaitoksen lentotuhkanäyte. Lisäksi energiateollisuus toimitti itse analysoimiensa lento- ja pohjatuhkanäytteiden tuloksia.

Hankkeessa ei erityisesti yritetty selvittää tekijöitä, jotka vaikuttavat dioksiinien, furaanien ja dioksiininkaltaisten PCB-yhdisteiden muodostumiseen poltossa, vaan tavoitteena oli selvittää pitääkö kotitalouksien ja energialaitosten arina- tai lentotuhka tai horminoki käsitellä vastaisuudessa POP-jätteenä. Johtopäätös on, että 1.1.2025 voimaan astuneiden POP-asetuksen liitteen IV raja-arvojen mukaan ei tarvitse. Joissakin tapauksissa pitoisuudet voivat olla hyvin korkeita kuten esimerkki rakennusjätteen käytöstä polttoaineena osoittaa, mutta hyvää polttopuuta käytettäessä 5 µg/kg (ppb) raja ei ylity. Mikäli raja-arvo lasketaan tulevaisuudessa neuvottelujen aikana esillä olleeseen 1 µg/kg (ppb:hen), kotitalouksien horminoki pitäisi luokitella POP-jätteeksi ja käsitellä asianmukaisesti vaarallisena jätteenä.

Yhteenveto johtopäätöksistä:

  • Kotitalouksien arinatuhka, biomassaa polttavien energialaitosten lentotuhka ja kotitalouksien horminoki eivät ylitä POP-asetuksessa 1.1.2025 voimaan astunutta raja-arvoa 5 µg TEQ/kg (TEQ = toksisuusekvivalentti).
  • Hajonta tuloksissa oli huomattavan suurta verrattuna muiden maiden raportoimiin tuloksiin, mikä voi johtua suuresta näytemäärästä ja suomalaisten kotitalouksien pienpolttotulisijojen moninaisuudesta.
  • Dioksiininkaltaisten PCB-yhdisteiden merkitys toksisuusekvivalentin summalle oli pieni. Käytännössä DL-PCB-yhdisteiden lisääminen pitoisuuslaskelmaan ei vaikuta tuhka- eikä nokinäytteiden osalta.
  • Korkeita pitoisuuksia ei voitu yhdistää mihinkään tiettyyn tulisijatyyppiin eikä myöskään käytettyyn polttoaineeseen. Vaihtelua ei voitu selittää polttoaineiden, tulisijatyyppien tai maantieteellisen sijainnin perusteella.
  • Yhden näytteen poikkeuksellisen suuri raja-arvon ylitys johtui todennäköisesti tulisijan omistajan ilmoittamasta rakennusjätteen polttosta. Monet rakennusjätteet sisältävät klooria, mikä lisää dioksiinien, furaanien ja PCB-yhdisteiden muodostumisen todennäköisyyttä.
  • Mikäli POP-jätteen pitoisuusrajaa joskus lasketaan alemmas, esimerkiksi jo ehdolla olleeseen 1 µg TEQ/kg tasoon, kotitalouksien tuhkista tulee vaarallista jätettä.

Yksittäisten näytteiden analyysitulokset on koottu oheisiin taulukoihin.

Nokinäytteiden analyysitulokset (pdf, 114.36 kB)

 

Utgivare

Suomen ympäristökeskus (Syke)