Geenivaralainsäädäntö
EU:n geenivara-asetus
Nagoyan pöytäkirjan niiden määräysten, jotka koskevat käyttäjien velvollisuuksia, noudattaminen pannaan täytäntöön Euroopan unionin asetuksella. Asetus sitoo EU:n jäsenmaita ja se astui voimaan lokakuussa 2015.
- Euroopan unionin asetus geenivarojen saantia ja saatavuutta sekä niiden käytöstä saatavien hyötyjen oikeudenmukaista ja tasapuolista jakoa koskevan Nagoyan pöytäkirjan määräysten noudattamistoimenpiteistä käyttäjille unionissa (Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 511/2014) (Eur-Lex)
- EU:n toimeenpanoasetus (EU) N:o 2015/1866 (Eur-Lex)
Mistä tietoa?
EU:n asetukseen liittyvät ohjeet ja käytännön esimerkit löytyvät Eur-Lexistä. Ne ohjaavat myös toimivaltaisten viranomaisten päätöksiä.
Suomen lainsäädäntö
Suomi on saattanut sekä Nagoyan pöytäkirjan että EU:n asetuksen voimaan geenivaralailla.
Lakiin liittyvä hallituksen esitys sisältää runsaasti taustatietoa sekä Nagoyan pöytäkirjasta, että EU- ja Suomen kansallisesta lainsäädännöstä.
Geenivaralaki antaa tarkemmat säännökset eräistä Nagoyan pöytäkirjan määräyksistä ja sillä myös pannaan täytäntöön eräät Nagoyan pöytäkirjaa koskevat EU:n geenivara-asetuksen säännökset.
Laki ei sisällä sääntelyehdotusta kotimaisten geenivarojen saatavuuden osalta. Sen sijaan se edellyttää, että käyttäjät, jotka tuovat maahan Nagoyan pöytäkirjan tarkoittamia geenivaroja, tekevät näistä geenivaroista ilmoituksen toimivaltaiselle viranomaiselle. Ilmoitus on tehtävä kuukauden kuluessa niiden maahantuonnista. Näin toimivaltaiset viranomaiset saavat tiedon kotimaisista käyttäjistä ja voivat valvoa geenivarojen hankinnan ja käytön laillisuutta.
Tietokanta saamelaisten perinteiselle tiedolle
Lain mukaan geenivaroihin liittyvälle saamelaisten perinteiselle tiedolle perustetaan tietokanta, johon saamelaiskäräjät voi tallentaa sellaista tarkemmin määriteltyä saamelaisten perinteistä tietoa, joka olisi käytettävissä tutkimus- ja kehittämiskäyttöön. Tietokannan tietoa haettaisiin toimivaltaisten viranomaisten kautta.
Valvonta
Geenivaralaki sisältää myös EU:n geenivara-asetuksen edellyttämät valvontaa koskevat kansalliset säännökset. Toimivaltaiset viranomaiset Suomessa ovat Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus. Nagoyan pöytäkirjan kansallisena tiedonvälityspisteenä toimii Suomen ympäristökeskus. Lisäksi geenivaralaki sisältää säännökset valvontatehtävistä, hallinnollisista pakkokeinoista ja seuraamuksista.