Kempeleenlahden ranta
Natura 2000-skyddsområde
Områdesbeskrivning
Kempeleenlahti on laaja ja hyvin tasainen lahti Perämeren rannalla. Valuma-alue on vähäinen. Matala vesialue ulottuu kauas rantaviivasta. Kempeleenlahden rannan niitty- ja pensaikkovyöhykkeet ovat laajat ja maankohoamisesta johtuen jatkuvassa muutostilassa. Ranta-alueen kasvillisuus on hyvin mosaiikkimaista. Vesikasvillisuus on pääosin ilmaversoiskasvillisuutta. Pohja-, upos- ja kelluslehtisten vesikasvien osuus jää pieneksi. Maarannan tavallisia kasvillisuustyyppejä ovat erilaiset sara- ja heinäniityt sekä ruovikot, jotka muodostavat leveän vyöhykkeen. Märät saraniityt ovat vallitsevampia kuin kuivat heinäniityt. Kosteissa painanteissa esiintyy merisarakasvustoja. Yleisimpiä niittytyyppejä ovat suolasara- ja vesisaraniityt sekä heinäniityistä luhtakastikkaniityt. Pensaikkojen reunamilla ja kuivemmilla kumpareilla on punanataniittyjä. Rantapensaikot ovat kiiltolehtipajuvaltaisia. Aluskasvillisuus niissä on runsasruohoista. Kuivemmilla kumpareilla on mesiangervotyypin (FiT) harmaalepikoita pieninä laikkuina. Soistuneilla alueilla on järvikortteen vallitsemia avoluhtia (SRhLu) sekä pensaikkoluhtia ja harmaaleppäluhtia.
Kempeleenlahden pesimälinnustossa ovat vesilinnut ja kahlaajat hyvin edustettuina ja muutolla levähtävät kannat ovat huomattavia. Alueella esiintyy säännöllisesti vaateliaita lintuvesille ominaisia levinneisyydeltään pohjoisia ja eteläisiä lajeja. Monet lintulajit ovat levinneisyytensä reuna-alueilla.
Kvalitet och betydelse
Kempeleenlahdella pesii noin 40 lintuvesille ominaista lajia. Kempeleenlahti on arvokas lintujen muutonaikainen levähdysalue, jossa mm. meri- ja metsähanhet, laulujoutsenet, kurjet sekä runsas joukko sorsa- ja kahlaajalajeja levähtää. Suojelun kannalta merkittävimpiä pesimälajeja ovat jouhi-, lapa- ja harmaasorsa, tukkasotka, mustapyrstökuiri ja ruskosuohaukka, jotka pesivät levinneisyysalueensa reunalla. Aiemmin alue tunnettiin kultasirkun yhtenä Suomen tärkeimmistä pesimäalueista, mutta viime vuosina lajia ei ole tavattu alueelta. Syysmuuton aikaan alueelle kerääntyy satoja tukkasotkia, telkkiä, haapanoita, taveja, sinisorsia, joutsenia ja isokoskeloita sekä kymmeniä uiveloita. Kevätmuutonaikaan tärkeimpiä kerääntymislajeja ovat metsähanhi, mustapyrstökuiri, suokukko, liro, tukkasotka, pikkulokki sekä Anas-suvun sorsat. Kempeleenlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Alue on tärkeä luonnonharrastus- ja opetuskohde.
Kempeleenlahden rannalla kasvaa useita ruijanesikko-ryhmän lajeja: suolasara, merisara, vihnesara, suolasänkiö, merihanhikki ja sammakonleinikki (peruste D kohdassa 3.3). Valtakunnallisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista alueella esiintyvät paunikko, vesihilpi, sammakonleinikki ja vihnesara. Pohjanlahden kotoperäisistä lajeista alueella kasvaa perämerensilmäruohoa.
Alueen luontotyypit muodostavat edustavan maankohoamisrannikon sukkessiosarjan; tyypillistä alueelle ovat etenkin kosteat ja luhtaiset kasvillisuustyypit.
Alueen rantaniittyjä ja -luhtia on hoidettu 2010-luvulta alkaen laiduntamalla. Hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja osaan luontotyypeistä.
Alueen suojelutavoite:
Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.
Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla
• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä
• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,
• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein
Övrigt om områdets skydsstatus
Kempeleenlahden ranta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Se on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.
Alueella on yksityismaiden luonnonsuojelualue, joka on pinta-alaltaan 160 ha. Kempeleenlahden ranta-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.
Naturtyper som utgör grund för skydd av området
| Koodi | Nimi | Pinta-ala, ha |
|---|---|---|
| 1160 | laajat matalat lahdet | 95 |
| 1630 | itämeren boreaaliset rantaniityt | 11.3 |
| 7140 | vaihettumissuot ja rantasuot | 18 |
| 9030 | maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät | 35 |
| 9050 | boreaaliset lehdot | 27 |
| 9080 | fennoskandian metsäluhdat | 8 |
Arter som utgör grund för skydd av området
| Koodi | Laji | Tieteellinen nimi |
|---|---|---|
| A640 | selkälokki (alalaji fuscus) | Larus fuscus fuscus |
| A194 | lapintiira | Sterna paradisaea |
| A162 | punajalkaviklo | Tringa totanus |
| A157 | punakuiri | Limosa lapponica |
| A861 | suokukko | Calidris pugnax |
| A156 | mustapyrstökuiri | Limosa limosa |
| A006 | härkälintu | Podiceps grisegena |
| A480 | sinirinta | Cyanecula svecica |
| A038 | laulujoutsen | Cygnus cygnus |
| A127 | kurki | Grus grus |
| A862 | pikkulokki | Hydrocoloeus minutus |
| A179 | naurulokki | Larus ridibundus |
| A098 | ampuhaukka | Falco columbarius |
| A860 | jänkäsirriäinen | Calidris falcinellus |
| A767 | uivelo | Mergellus albellus |
| A260 | keltavästäräkki | Motacilla flava |
| A002 | kuikka | Gavia arctica |
| A065 | mustalintu | Melanitta nigra |
| A096 | tuulihaukka | Falco tinnunculus |
| A001 | kaakkuri | Gavia stellata |
| A885 | pikkutiira | Sternula albifrons |
| A894 | räyskä | Hydroprogne caspia |
| A048 | ristisorsa | Tadorna tadorna |
| A140 | kapustarinta | Pluvialis apricaria |
| A166 | liro | Tringa glareola |
| A141 | tundrakurmitsa | Pluvialis squatarola |
| A161 | mustaviklo | Tringa erythropus |
| A193 | kalatiira | Sterna hirundo |
| A007 | mustakurkku-uikku | Podiceps auritus |
| 1940 | upossarpio | Alisma wahlenbergii |
| A856 | heinätavi | Spatula querquedula |
| A028 | harmaahaikara | Ardea cinerea |
| A169 | karikukko | Arenaria interpres |
| A857 | lapasorsa | Spatula clypeata |
| A889 | harmaasorsa | Mareca strepera |
| A054 | jouhisorsa | Anas acuta |
| A039 | metsähanhi | Anser fabalis |
| A222 | suopöllö | Asio flammeus |
| A061 | tukkasotka | Aythya fuligula |
| A147 | kuovisirri | Calidris ferruginea |
| A145 | pikkusirri | Calidris minuta |
| A146 | lapinsirri | Calidris temminckii |
| A021 | kaulushaikara | Botaurus stellaris |
| A258 | lapinkirvinen | Anthus cervinus |
| A062 | lapasotka | Aythya marila |
| A081 | ruskosuohaukka | Circus aeruginosus |
| A540 | kultasirkku | Emberiza aureola |
| A082 | sinisuohaukka | Circus cyaneus |