Primära flikar

Kempeleenlahden ranta

Natura 2000-skyddsområde
Områdeskod
FI1103000
Areal
192 ha
Områden
Kempele, Oulu
Områdestyp
SAC/SPA

Områdesbeskrivning

Kempeleenlahti on laaja ja hyvin tasainen lahti Perämeren rannalla. Valuma-alue on vähäinen. Matala vesialue ulottuu kauas rantaviivasta. Kempeleenlahden rannan niitty- ja pensaikkovyöhykkeet ovat laajat ja maankohoamisesta johtuen jatkuvassa muutostilassa. Ranta-alueen kasvillisuus on hyvin mosaiikkimaista. Vesikasvillisuus on pääosin ilmaversoiskasvillisuutta. Pohja-, upos- ja kelluslehtisten vesikasvien osuus jää pieneksi. Maarannan tavallisia kasvillisuustyyppejä ovat erilaiset sara- ja heinäniityt sekä ruovikot, jotka muodostavat leveän vyöhykkeen. Märät saraniityt ovat vallitsevampia kuin kuivat heinäniityt. Kosteissa painanteissa esiintyy merisarakasvustoja. Yleisimpiä niittytyyppejä ovat suolasara- ja vesisaraniityt sekä heinäniityistä luhtakastikkaniityt. Pensaikkojen reunamilla ja kuivemmilla kumpareilla on punanataniittyjä. Rantapensaikot ovat kiiltolehtipajuvaltaisia. Aluskasvillisuus niissä on runsasruohoista. Kuivemmilla kumpareilla on mesiangervotyypin (FiT) harmaalepikoita pieninä laikkuina. Soistuneilla alueilla on järvikortteen vallitsemia avoluhtia (SRhLu) sekä pensaikkoluhtia ja harmaaleppäluhtia.



Kempeleenlahden pesimälinnustossa ovat vesilinnut ja kahlaajat hyvin edustettuina ja muutolla levähtävät kannat ovat huomattavia. Alueella esiintyy säännöllisesti vaateliaita lintuvesille ominaisia levinneisyydeltään pohjoisia ja eteläisiä lajeja. Monet lintulajit ovat levinneisyytensä reuna-alueilla.

Kvalitet och betydelse

Kempeleenlahdella pesii noin 40 lintuvesille ominaista lajia. Kempeleenlahti on arvokas lintujen muutonaikainen levähdysalue, jossa mm. meri- ja metsähanhet, laulujoutsenet, kurjet sekä runsas joukko sorsa- ja kahlaajalajeja levähtää. Suojelun kannalta merkittävimpiä pesimälajeja ovat jouhi-, lapa- ja harmaasorsa, tukkasotka, mustapyrstökuiri ja ruskosuohaukka, jotka pesivät levinneisyysalueensa reunalla. Aiemmin alue tunnettiin kultasirkun yhtenä Suomen tärkeimmistä pesimäalueista, mutta viime vuosina lajia ei ole tavattu alueelta. Syysmuuton aikaan alueelle kerääntyy satoja tukkasotkia, telkkiä, haapanoita, taveja, sinisorsia, joutsenia ja isokoskeloita sekä kymmeniä uiveloita. Kevätmuutonaikaan tärkeimpiä kerääntymislajeja ovat metsähanhi, mustapyrstökuiri, suokukko, liro, tukkasotka, pikkulokki sekä Anas-suvun sorsat. Kempeleenlahti on luokiteltu valtakunnallisesti arvokkaaksi lintuvedeksi. Alue on tärkeä luonnonharrastus- ja opetuskohde.



Kempeleenlahden rannalla kasvaa useita ruijanesikko-ryhmän lajeja: suolasara, merisara, vihnesara, suolasänkiö, merihanhikki ja sammakonleinikki (peruste D kohdassa 3.3). Valtakunnallisesti uhanalaisista tai silmälläpidettävistä lajeista alueella esiintyvät paunikko, vesihilpi, sammakonleinikki ja vihnesara. Pohjanlahden kotoperäisistä lajeista alueella kasvaa perämerensilmäruohoa.



Alueen luontotyypit muodostavat edustavan maankohoamisrannikon sukkessiosarjan; tyypillistä alueelle ovat etenkin kosteat ja luhtaiset kasvillisuustyypit.



Alueen rantaniittyjä ja -luhtia on hoidettu 2010-luvulta alkaen laiduntamalla. Hoitotoimenpiteet ovat vaikuttaneet myönteisesti alueen suojelun perusteena oleviin lintulajeihin ja osaan luontotyypeistä.



Alueen suojelutavoite:



Kaikki tietolomakkeen taulukoissa 3.1 ja 3.2 mainitut luontotyypit ja lajit (lukuun ottamatta edustavuudeltaan luokkaan D luokiteltuja luontotyyppejä ja populaation merkittävyyden osalta luokkaan D luokiteltuja lajeja) kuuluvat alueen suojeluperusteisiin ja kaikkien niiden suojelutavoitteena on vähintäänkin alueen merkityksen säilyttäminen osana verkostoa.



Lisäksi alueen suojelussa ja hoidossa painotetaan seuraavia tavoitteita:

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään turvaamalla luonnon omien prosessien mukainen kehitys,

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään alueen käyttöä ohjaamalla

• alueella vallitseva luontotyyppien ja lajien sekä niiden elinympäristöjen tila säilytetään hoitotoimenpiteillä

• luontotyypin, lajin elinympäristön tai populaation määrää lisätään ennallistamis- ja hoitotoimenpitein,

• luontotyypin tai lajin elinympäristön laatua tai lajin populaation elinvoimaisuutta parannetaan ennallistamis- ja hoitotoimenpitein

Övrigt om områdets skydsstatus

Kempeleenlahden ranta kuuluu valtakunnalliseen lintuvesiensuojeluohjelmaan. Se on Pohjois-Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksymässä maakuntakaavassa merkitty luonnonsuojelualueeksi.



Alueella on yksityismaiden luonnonsuojelualue, joka on pinta-alaltaan 160 ha. Kempeleenlahden ranta-alueen suojelu toteutetaan luonnonsuojelulain nojalla.

Naturtyper som utgör grund för skydd av området

Koodi Nimi Pinta-ala, ha
1160 laajat matalat lahdet 95
1630 itämeren boreaaliset rantaniityt 11.3
7140 vaihettumissuot ja rantasuot 18
9030 maankohoamisrannikon primäärisukkessio-vaiheiden luonnontilaiset metsät 35
9050 boreaaliset lehdot 27
9080 fennoskandian metsäluhdat 8

Arter som utgör grund för skydd av området

Koodi Laji Tieteellinen nimi
A640 selkälokki (alalaji fuscus) Larus fuscus fuscus
A194 lapintiira Sterna paradisaea
A162 punajalkaviklo Tringa totanus
A157 punakuiri Limosa lapponica
A861 suokukko Calidris pugnax
A156 mustapyrstökuiri Limosa limosa
A006 härkälintu Podiceps grisegena
A480 sinirinta Cyanecula svecica
A038 laulujoutsen Cygnus cygnus
A127 kurki Grus grus
A862 pikkulokki Hydrocoloeus minutus
A179 naurulokki Larus ridibundus
A098 ampuhaukka Falco columbarius
A860 jänkäsirriäinen Calidris falcinellus
A767 uivelo Mergellus albellus
A260 keltavästäräkki Motacilla flava
A002 kuikka Gavia arctica
A065 mustalintu Melanitta nigra
A096 tuulihaukka Falco tinnunculus
A001 kaakkuri Gavia stellata
A885 pikkutiira Sternula albifrons
A894 räyskä Hydroprogne caspia
A048 ristisorsa Tadorna tadorna
A140 kapustarinta Pluvialis apricaria
A166 liro Tringa glareola
A141 tundrakurmitsa Pluvialis squatarola
A161 mustaviklo Tringa erythropus
A193 kalatiira Sterna hirundo
A007 mustakurkku-uikku Podiceps auritus
1940 upossarpio Alisma wahlenbergii
A856 heinätavi Spatula querquedula
A028 harmaahaikara Ardea cinerea
A169 karikukko Arenaria interpres
A857 lapasorsa Spatula clypeata
A889 harmaasorsa Mareca strepera
A054 jouhisorsa Anas acuta
A039 metsähanhi Anser fabalis
A222 suopöllö Asio flammeus
A061 tukkasotka Aythya fuligula
A147 kuovisirri Calidris ferruginea
A145 pikkusirri Calidris minuta
A146 lapinsirri Calidris temminckii
A021 kaulushaikara Botaurus stellaris
A258 lapinkirvinen Anthus cervinus
A062 lapasotka Aythya marila
A081 ruskosuohaukka Circus aeruginosus
A540 kultasirkku Emberiza aureola
A082 sinisuohaukka Circus cyaneus

Utgivare

ELY-keskukset