Hyppää pääsisältöön

Hangon Satama Oy:n ja Väyläviraston Koverharin sataman laajentaminen, Hanko

Hangon Satama Oy suunnittelee Koverharin sataman laajentamista Hanko-niemellä Koverharin alueella. Satamaa tullaan laajentamaan rakentamalla yksi tai useampia laitureita lisää. Myös Väyläviraston hallinnoiman satamaan ulottuvan väylän syvyyttä ja väyläalueen rajausta suunnitellaan muutettavaksi. Väylävirasto on osaltaan mukana hankkeessa ja se on sopinut vastuunjaosta Hangon Sataman kanssa.
Hankkeen tila
Tila: Päättynyt / perusteltu päätelmä annettu
Alueet: Hanko, Raasepori
Aihealue: Liikenne, Väylät, satamat, lastaus- tai purkulaiturit, kanavat

Hankkeen kuvaus

Hangon Satama Oy suunnittelee Koverharin sataman laajentamista Hankoniemellä Koverharin alueella. Satamaa tullaan laajentamaan rakentamalla yksi tai useampia laitureita lisää. Myös Väyläviraston hallinnoiman satamaan ulottuvan väylän syvyyttä ja väyläalueen rajausta suunnitellaan muutettavaksi. Väylävirasto on osaltaan mukana hankkeessa ja se on sopinut vastuunjaosta Hangon Sataman kanssa.

Hankkeen vaihtoehdot

Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä tarkastellaan seuraavia hankkeen vaihtoehtoja:

  • Hanketta ei toteuteta

0-vaihtoehdossa käsitellään tilannetta, jossa Koverharin sataman toiminta jatkuu nykyisten ympäristölupaehtojen mukaisena (kuva 1). Tässä vaihtoehdossa tarkastellaan myös satamatoiminnan kehittämistä Hangon Länsisatamassa. Koverharin satamalle on myönnetty vesilupa, joka mahdollistaa sataman nykyisen bulk-laiturin saneerauksen ja satama-altaan kunnossapitoruoppauksen. Saneerauksen jälkeen satamassa on käytössä kaksi laituria (kulkusyvyydet 8 ja 9 metriä, haraussyvyys 11 m). Sataman nykyiselle toi-minnalle on myönnetty ympäristölupa, jota on kuvattu tarkemmin osiossa 6. Luvan mukaan irtolastia voidaan käsitellä noin 1 milj. tonnia vuodessa, mikä on aluskäynteinä noin 150 per vuosi, kun määrät lasketaan konttiliikenteen perusyksikön TEU:n (twenty foot equivalent unit) mukaan.

  • Vaihtoehto 0+

Vaihtoehdossa 0+ tarkastellaan Koverharin sataman tilaa käynnissä olevan bulk-laiturin saneerauksen ja satama-altaan kunnossapitoruoppauksen jälkeen siten, että olemassa olevat laiturit varustetaan rampeilla ro-ro-liikennettä (roll on roll off, kuormaus rullaten ilman nosturia) varten. Vaihtoehdossa tarkastellaan myös satamatoiminnan kehittämistä Hangon Länsi-satamassa. Alusliikenteen tonnimäärän arvio on sama kuin 0-vaihtoehdossa mutta ro-ro-alusten hieman pienemmästä syväyksestä ja lastauksen käyttöasteesta johtuen aluskäyntejä muodostuu enemmän, arvioituna noin 295 per vuosi. Määrästä suurin osa (220) on ro-ro-aluksia.

  • Vaihtoehto 1

Vaihtoehdossa 1 tarkastellaan tilannetta, missä Koverharin satamaan rakennetaan uusi bulk- tai konttilaituri nykyisen satama-altaan pohjoispuolelle (kuvat 2 ja 3). Uuteen laituriin voivat kiinnittyä alukset, joiden syväys on 12 metriä (haraussyvyys 13,2 m). Väylään ei kohdistu muutoksia, mutta väyläaluetta muutetaan kattamaan uuden laiturialueen edusta, sekä supistetaan hieman pohjoisesta ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Uutta väyläaluetta muodostuu yhteensä noin 13,4 hehtaaria. Laiturialueen edus-talta ruopataan yhteensä 31 000 m3ktr ja vesialuetta täytetään noin 28 000 m2. Alusliikenne on laskettu perustuen TEU-määriin ja aluskäyntejä on arvioitu syntyvän noin 400 per vuosi (0+-vaihtoehtoon lisätty bulk/konttilaiturin liikennemäärä).

  • Vaihtoehto 2

Vaihtoehdossa 2 tarkastellaan tilannetta, missä Koverharin nykyisen satama-altaan etelä- ja pohjoispuolelle rakennetaan rannan suuntainen laituri (pohjoisen laiturin kulkusyvyys 13 m ja haraussyvyys 14,3 m, ja eteläisen kulkusyvyys 9 m ja haraussyvyys 11 m) ja pohjoispuolelle lisäksi pistolaituri (kuvat 4 ja 5). Pohjoinen rannan suuntainen laituri on lyhyempi kuin vaihtoehdossa 1. Rannansuuntaisesti oleviin laitureihin kiinnittyvät alukset ovat satama-altaan pohjoispuolella bulk/konttialuksia ja eteläpuolella ROPAX-aluksia, eli niissä on myös hyttipaikkoja matkustajille. Pistolaituria käyttävät alukset ovat ro-ro-aluksia. Pohjoispuolen pistolaituri rakennetaan yksipuoleisena suojaamaan sataman pohjoispuolen luonnonsuojelualuetta melun, potkurivirtojen ja aaltoeroosion vaikutuksilta.

Väyläaluetta muutetaan kattamaan uusien laiturialueiden edustat, sekä supistetaan hieman pohjoisesta ympäristövaikutusten pienentämiseksi. Uutta väyläaluetta muodostuu yhteensä noin 28,2 hehtaaria. Laiturialuei-den edustalta ruopataan yhteensä 114 000 m3ktr ja vesialuetta täytetään noin 23 000 m2. Lisäksi tuloväylä syvennetään 13 metrin kulkusyvyyteen, mikä edellyttää ruoppauksia myös Hästö Busö/Tvärminneön läheisyydessä. Väylää tulee leventää ruoppaamalla/louhimalla oletettavasti kalliota noin 6 000 m3ktr.

Alusliikenteen arvio on uusien laitureiden myötä noin 800 aluskäyntiä per vuosi. Sataman kautta kulkevien matkustajien enimmäismääräksi arvioitiin noin 15 000 vuodessa (todennäköisesti paljon vähemmän).

  • Vaihtoehto 2+.

Vaihtoehto on muuten samanlainen kuin VE2, mutta satama-altaan etelä-puolella oleva rannansuuntainen laituri on bulk-laituri (kulkusyvyys 9 m), jonka eteläpuolella on pistolaituri, jossa on laivapaikat molemmilla puolilla (kuvat 6 ja 7). Vaihtoehto vaatii ruoppausta 6000 m3ktr enemmän kuin VE2, eli yhteensä 120 000 m3ktr. Myös vesialuetta täytetään enemmän, yhteensä noin 26 000 m2. Louhintamäärä pysyy samana kuin VE2:ssa.

Alusliikenteen arvio on uusien laitureiden myötä noin 1100 aluskäyntiä per vuosi suuremman ro-ro-liikenteen vuoksi.

  • Vaihtoehto 3

Toiseksi laajimmassa vaihtoehdossa molemmat rannansuuntaiset laiturit ovat kulkusyvyydeltään 13 metriä (haraussyvyys 14,3 m) (kuvat 8 ja 9). Satama-altaan pohjoispuoli olisi sama kuin vaihtoehdossa VE2+, mutta etelä-puoleinen rannansuuntainen laituri olisi bulk-laituri ja eteläinen pistolaituri käytössä vain toiselta puolelta (bulk-laiturin laivapaikka estää pistolaiturin käytön pohjoispuolelta). Vaihtoehto vaatii ruoppausta noin 243 000 m3ktr ja vesialueen täyttöä saman verran kuin VE2+ eli 26 000 m2. Louhinnan määrä ei muutu edellisistä vaihtoehdoista.

Alusliikenteen arvio on noin 900-1150 aluskäyntiä per vuosi, riippuen tehdäänkö rannansuuntaisesta laiturista bulk- vai konttilaituri.

  • Vaihtoehto 4

Viimeisessä vaihtoehdossa laiturien asettelu on sama kuin muissakin vaihtoehdoissa, mutta pohjoisen rannansuuntaisen kontti/bulk-laiturin kulkusyvyys on 10 m (haraussyvyys 14,3 m) ja eteläisen bulk-laiturin syvyys 14 m (haraussyvyys 15,4 m). Eteläinen ro-ro-pistolaituri on käytössä vain pohjoispuolelta (kuvat 10 ja 11). Koko sataman edusta eteläisen bulk-laiturin kohdalla ei ole kulkusyvyydeltään 14 m, vaan 14 m väylä kulkee vesialueen keskellä kapeana väylänä. Kauempana väylällä haraussyvyys olisi 16,1 m. Kauempana väylä haarautuu, ja vain idänpuoleinen haara voidaan syventää 14 metriin (kuva 12), eli vaihtoehdon tapauksessa käytetään vain idänpuoleista haaraa.

Vaihtoehdossa ruoppausmassoja syntyy 168 000 m3ktr sekä louhintaa kau-empana väylällä tehdään 14 000 m3ktr (kuva 13). Merialuetta täytetään noin 25 300 m2.

Alusliikenteen arvio on noin 900-1150 aluskäyntiä per vuosi, riippuen tehdäänkö rannansuuntaisesta laiturista bulk- vai konttilaituri.

Arviointiohjelma

Arviointiselostus

Täydennetty arviointiselostus

Hangon Satama Oy suunnittelee Koverharin sataman laajentamista Hanko­niemellä Koverharin alueella Hangossa. Satamaa tullaan laajentamaan raken­tamalla uusia laitureita. Myös Väyläviraston hallinnoiman satamaan ulottuvan väylän syvyyttä ja väyläalueen rajausta suunnitellaan muutettavaksi. Hanketta koskeva YVA-menettely on päättynyt 6.11.2020, ja hanke on nyt ympäristö- ja vesilupavaiheessa.

Hanke on muuttunut YVA-menettelyn jälkeen erityisesti ruoppausmassojen meriläjityksen ja väylätöiden osalta. Yhteysviranomainen on pyytänyt hankkeesta vastaavaa täydentämään YVA-selostusta toiminnasta aiheutuvien ympäristövaikutusten arvioimiseksi.

 Ruotsinkielinen käännös ajantasaistetusta perustellusta päätelmästä on ruotsinkielisellä sivulla.

Hankkeen yhteystiedot
Hankkeesta vastaava: Hangon Satama Oy ja Väylävirasto (aiemmin Liikennevirasto), Björn Peltonen, etunimi.sukunimi(at)portofhanko.fi ja Olli Holm, etunimi.sukunimi(at)vayla.fi
Konsultti: Ecobio Oy, Masi Mailammi, etunimi.sukunimi(at)ecobio.fi
Yhteysviranomainen: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Erika Heikkinen, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi
Diaarinumero: UUDELY/7968/2017

Julkaisija