Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät  vesi.fi:n karttapalvelusta. Sivustoa tuottavat SYKE, Ilmatieteen laitos ja Tulvakeskus yhteispalveluna yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Kireän pakkasen vuoksi jäättömillä jokiosuuksilla edelleen hyyderiski koko maassa (Tulvakeskus 16.1.)

Hyyde on nostanut jokien pintoja paikoin Pohjois-Pohjanmaalla, Itä-Suomessa ja Pohjalaismaakunnissa. Kireän pakkasen vuoksi jäättömillä jokiosuuksilla on edelleen hyydetulvariski koko maassa. Pudasjärven Koskenhovissa Iijoki on tulvinut hyydepadon vuoksi tielle ja lähelle asuinrakennusta, mutta tulvantorjuntatoimet ovat hillinneet vedenpinnan nousua ja tilanne on vakaa. Siikajoella Länkelässä vedenpinta on nousussa. Rantasalmen Kohisevanjoeessa on hyydepato joka uhkaa saunarakennuksia. Oulujoen hyydetulvariski on pienentynyt kun jokeen on saatu muodostettua suojaava jääkansi lähes koko matkalle.

Järvien pinnat ovat korkealla Itä-Suomen järvialueella, Kainuussa ja osin Pohjois-Pohjanmaalla. Saimaalla on jatkettu lisäjuoksutuksia, joilla vedenkorkeuden nousu normaalivyöhykkeen yläpuolelle pyritään välttämään. Saimaan ennustetaan nousevan seuraavan kuukauden aikana 2-10 cm nykyiseltä tasoltaan.

Maaston lumikuorma on Etelä-Suomessa tavanomaista suurempi eli 80-100 kg/m2. Keski-Suomessa lumikuorma on tavanomainen eli 50-80 kg/m2 ja pohjoisemmassa se on alle tavanomaisen eli 90-120 kg/m2. Lumikuorma ei juuri lisäänny lähipäivinä ja viikonlopun aikana.

 

Etelä- ja Lounais-Suomi (15.1.)

Etelä-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat jatkaneet laskuaan pakkasjakson jatkuessa. Jokien jäätyminen voi nostaa paikoin vedenpintoja kovilla pakkasilla, mutta hyydeongelmat ovat etelä- ja lounaisrannikon pienissä joissa epätodennäköisiä. Ensi viikon loppua kohti sään ennustetaan lauhtuvan ja etenkin lounaassa sulanta voi näkyä vesistöissä. Myös ennustettujen sateiden tullessa vetenä ne saattavat nostaa vedenpintoja.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on edelleen ajankohdan keskitason tuntumassa ja hienoisessa nousussa. Painion vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja laskussa.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenkorkeudet ovat vähän ajankohdan keskimääräistä ylempänä. Tammikuun loppuun mennessä niiden ennustetaan laskevan 5-10 cm. Tuusulanjärven pinta on pysytellyt ajankohdan mediaanitasolla eikä suuria muutoksia ole odotettavissa. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on laskussa, mutta viime vuoden lopun sateiden vaikutuksesta vielä yli 25 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Se laskee ennusteen mukaan tammikuun loppuun mennessä 10-15 cm nykyisestä.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (14.1.)

Vuoksen vesistöalueella suurten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Järvien vedenkorkeudet ovat pakastuneen sään johdosta laskussa Saimaata lukuun ottamatta. Pakkaset voivat aiheuttaa avoimena olevilla jokiosuuksilla hyydepatoja, jotka voivat nostaa joen vedenkorkeutta nopeastikin.

Saimaan vedenpinta on noussut noin 30 cm marraskuun puolivälistä lähtien. Vedenkorkeus on nyt noin 35 cm ajankohdan keskitason yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenkorkeuden nousu tasaantuu ja kääntyy helmikuun lopulla hiljalleen laskuun, mikäli lopputalvesta ei tule tavallista leudompi ja sateinen. Saimaalla aloitettiin joulukuun puolivälissä lisäjuoksutukset vedenkorkeuden nousun hillitsemiseksi. Saimaan vedenkorkeus pysyy ennusteen mukaan kesään asti varsin korkealla.

Pielisen vedenkorkeus on 60 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Vedenkorkeus on ajankohdalle tyypilliseen tapaan laskussa, jonka ennustetaan jatkuvan ainakin maaliskuun puoliväliin asti.

Kallaveden pinta on 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylempänä. Vedenkorkeus on laskenut joulukuun alun huipusta jo yli 20 cm. Ennusteen mukaan vedenkorkeus jatkaa laskua ja lisäjuoksutukset Konnuksen tulvakanavasta ja Naapuskosken padolta ollaan lopettamassa.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (31.12.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat nousseet syksyn ja alkutalven aikana. Sää on ollut ajankohtaan nähden leutoa, mikä on pitänyt vesistöalueen valunnat ja järvien tulovirtaamat suurina. Tällä hetkellä sää on pakastumassa, ja vedenkorkeuksien nousu monin paikoin pysähtymässä.

Päijänteen noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella oleva pinta on hitaaassa nousussa. Kalkkisen juoksutusta kasvatettiin marraskuun lopulla pinnan nousun hillitsemiseksi. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus nousee tammikuun loppuun mennessä 10-20 cm. Sään lisäksi myös juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat nyt hieman suurempia kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keiteleen ja Konneveden vedenkorkeudet ovat noin 15 cm ajankohdan mediaanitasoa ylempänä, ja Pielavesi-Nilakan noin 25 cm. Keiteleen pinta nousee vielä tammikuun aikana hieman, Konneveden ja Pielaveden pinnat pysyvät lähiviikkoina nykytasojen tuntumassa. Alueen luoteisosassa Saarijärven reitillä useimpien järvien pinnat ovat korkealla, mutta laskussa.

Puulan ja useimpien muiden Mäntyharjun reitin järvien pinnankorkeudet ovat vuodenaikaan nähden varsin tavanomaisia eikä suuria muutoksia ole odotettavissa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (14.1.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat talvisen pienissä lukemissa. Kokemäenjokeen voi kuitenkin muodostua pakkasjaksojen aikana hyydettä, joka voi nostaa vedenkorkeuksia nopeasti. Hyyteen muodostumisriskiä on pyritty pienentämään jäädytysajolla, jossa säännösteltyjen järvien juoksutuksia on pienennetty edistäen hyyteeltä suojaavan jääkannen muodostumista. Jokeen onkin jo saatu muodostumaan yhtenäisiä jääkansia monin paikoin.

Vesistöalueen luonnontilaisten järvien, esimerkiksi Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa. Tarjanteen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 10-15 cm keskimääräistä tasoa ylempänä, ja kääntymässä hitaasti laskuun.

Suurimpien säännösteltyjen järvien Näsijärven, Pyhäjärven, Vanajaveden ja Rauta-Kuloveden vedenkorkeudet oli laskettu hieman keskimääräistä alemmas jäädytysajoihin varautumiseksi. Jäädytysajo on nostanut lähinnä Pyhäjärven ja Rauta-Kuloveden pintoja, jotka ovat hieman ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Kyrösjärven pinta on laskenut lähelle tammikuulle tavanomaisia lukemia.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan keskimääräisillä tasoilla, ja pysyvät lähiviikkoina laskussa tai nykyisellään.

Pohjanmaa (15.1.)

Hyyde on nostanut paikoin pintoja Pohjanmaan joissa, ja hyydetulvien riski on edelleen olemassa jäättömillä jokiosuuksilla kireän pakkasen vuoksi. Esimerkiksi Kiiminkijoella Haukiputaan kohdalla on pinta noussut hyyteen vaikutuksesta yli metrillä tammikuun aikana. 

Alueen järvet ovat pääosin lähellä tavanomaista tasoa tai tavanomaista korkeammalla. Lappajärven ja Pyhäjärven pinnat ovat tällä hetkellä 30 cm ajankohdan keskimääräistä korkeammalla, ja ne pysyvät ennusteiden mukaan korkealla pitkälle kevääseen.

Iijoella hyyde on nostanut vedenpintoja useissa paikoissa. Pudasjärven Koskenhovin kohdalla hyydepato saanut veden tulvimaan tielle ja lähelle asuinrakennusta, mutta tulvantorjuntatoimet ovat hillinneet vedenpinnan nousua ja tilanne on toistaiseksi vakaa. Sää lauhtuu hieman viikonloppuna, mutta jatkuu edelleen kylmänä, joten hyydetulvariski on edelleen olemassa paikoissa joissa jokiin ei ole muodostunut jääkantta. Pudasjärvi, Jaurakkajärvi ja Jongunjärvi ovat edelleen noin 25-40 cm ajankohdan keskimääräistä ylempänä, mutta laskussa. Irnijärven juoksutus on noin 25 m3/s, Kostonjärven noin 30 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (14.1.)

Runsassateinen syksy näkyy järvien korkeina vedenpintoina ja jokien suurina virtaamina Oulujoen vesistössä. Oulujoen virtaamaa on rajoitettu useamman viikon ajan, jotta jokeen on saatu muodostumaan hyydetulvariskiltä suojaava jääkansi. Jäädytysajot ovat nostaneet Oulujärven ja myös muiden Oulujoen vesistön säännösteltyjen järvien vedenkorkeuksia. Hyydetulvariski on merkittävästi pienentynyt Oulujoessa. Oulujoen virtaamaa kasvatetaan hiljalleen lähiviikkojen aikana, ja säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet kääntyvät laskuun.  

Luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat ajankohtaan nähden korkealla, mutta talviseen tapaan laskussa. Kainuun Lammasjärven pinta on noin 40 cm ja Lentuan noin 25 cm tammikuun alun keskitasoa korkeammalla. Luonnontilaiset järvet pysyvät tavanomaista korkeammalla koko talven ajan.

Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven pinnat ovat 10-20 cm ajankohdan mediaanitasonsa yläpuolella. Järvien vedenkorkeudet laskevat hitaasti lähiviikkoina, mutta pysyvät tavanomaista korkeammalla kevääseen asti. Oulankajoen virtaama on lähellä keskimääräisiä alkuvuoden lukemia.

Lappi (11.1.)

Lapissa jokien virtaamat ovat pääosin pysyneet pieninä kylmän sääjakson myötä. Jäät ovat kuitenkin nostaneet alkuvuodesta paikoin jokien vedenpintoja, esimerkiksi Simojoella ja Ounasjoella. Marraskuun lopulla Kemijokeen muodostuneen jääpadon takia vedenkorkeus on vieläkin koholla Rovaniemen kohdalla. Yleinen vesitilanne on Lapissa vuodenaikaan nähden lähellä normaalia. Sään ennustetaan jatkuvan kylmänä, joten jokien virtaamat pysyvät pieninä.

Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat laskeneet hitaasti marraskuusta lähtien ja ne ovat nyt lähellä ajankohdan mediaanitasoja. Myös Näätämöjoen vesistöalueen Iijärvi on jatkanut laskuaan, ja se on tammikuulle tyypillisen tason tuntumassa. Inarijärven pinta on lähellä tyypillistä alkuvuoden tasoa. Kemijärven pinta on laskussa, mutta se on lähellä tammikuun havaintohistorian ennätystasoa. Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat hieman tyypillisiä alkuvuoden korkeuksiaan korkeammalla.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 16.1.2021 klo 10.43