Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Lämmin ja poutainen sää pitää vesistöjen vedenkorkeudet alhaalla (Tulvakeskus 22.7.)

Sää jatkuu lämpimänä ja poutaisena mikä lisää haihduntaa ja pitää maaperän edelleen monin paikoin kuivana. Jokien virtaamat pysyvät pieninä. Pohjalaismaakuntien ja paikoin myös Pohjois-Pohjanmaan jokien virtaamat ovat selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohdan alimmissa lukemissaan. Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaammat ovat ajankohdalle tyypillisissä, pienissä lukemissa.

Länsi- ja Etelä-Suomesta Pohjois-Savoon ulottuvalla alueella suurten luonnontilaisten järvien pinnat ovat keskimääräistä alempana. Etenkin Tarjanneveden, Längelmäveden ja Hauhon reitin järvien sekä Keiteleen ja Päijänteen vedenkorkeuksien ennustetaan pysyvän keskimääräistä alempana koko kesän. Muualla maassa järvien vedenpinnat ovat lähellä tyypillisiä kesäkorkeuksia.

Pohjavedenpinnat ovat kesäiseen tapaan laskussa koko maassa. Länsi-, Etelä- ja Keski-Suomessa pohjavesiesiintymien pinnat ovat ajankohdan keskimääräistä matalammalla. Pohjavedet voivat käydä vähiin viime vuoden tapaan, jos sää jatkuu pitkään vähäsateisena.

Etelä- ja Lounais-Suomi (17.7.)

Etelä- ja Lounais-Suomessa jokien virtaamat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisissä, pienissä lukemissa. Virtaamat pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa.

Järvien vedenkorkeudet ovat osin ajankohdan tavanomaista alempana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä, ja laskee lähiviikkoina hitaasti ajankohdalle tavanomaiseen tapaan. Tuusulanjärvi on hieman mediaanitasoa alempana, ja pysyy lähiviikkoina nykytason tuntumassa, riippuen juoksutuksesta. Hiidenvesi on noin 15 cm ja Lohjanjärvi muutaman sentin ajankohdalle tyypilllistä alempana. Ennusteiden mukaan niiden pinnat laskevat hitaasti lähiviikkoina.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven ja Painion vedenkorkeudet ovat tällä hetkellä lähellä ajankohdan keskimääräistä tasoa, ja pysyvät ennusteen mukaan seuraavalla viikolla lähellä nykyisiä tasoja.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (17.7.)

Vuoksen vesistössä lämmin ja vähäsateinen kesäkuu on saanut suurten järvien vedenkorkeudet hieman tavallista nopeampaan laskuun. Maaperä on verrattain kuivaa, joten vedenkorkeuksien ennustetaan jatkavan laskua.

Saimaan vedenkorkeus on ajankohdan keskitasolla ja kääntynyt laskuun. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan 5-30 cm elokuun loppuun mennessä ja pysyy todennäköisesti pitkälle syksyyn asti tavallista alempana.  

Pielisen vedenkorkeus on hieman ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeuden ennustetaan laskevan kesälle tyypilliseen tapaan, noin 15-55 cm elokuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on 15 cm ajankohdan keskitason alapuolella ja heinäkuulle tyypillisessä laskussa. Ennusteen mukaan laskua kertyy 5-20 cm elokuun puoliväliin mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (18.7.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat tavallista alempana. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat olleet normaalia alempana jo viime kesän ja syksyn kuivuuden johdosta. Pienemmillä järvillä lämmin ja vähäsateinen kesäkuu on johtanut tavallista nopeampaan vedenkorkeuden laskuun. Esimerkiksi Muuruejärven vedenkorkeus on laskenut ajankohtaan nähden alimmilleen sitten vuoden 1963. Ennusteen mukaan sää jatkuu vähäsateisena ja vedenkorkeudet jatkavat ajankohdalle tyypillistä laskua.

Päijänteen vedenpinta on noin 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan Päijänteen vedenkorkeus laskee elokuun loppuun mennessä 15-35 cm. Kalkkisen säännöstelypadon luukut on suljettu kokonaan ja virtaus tapahtuu pelkästään Kalkkisen luonnonkoskesta, mikä hieman hidastaa Päijänteen vedenkorkeuden laskua. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen pääuoman virtaama ovat keskimääräistä pienempiä, ja Kymijoen virtaama pienentynee vähitellen kesän edetessä.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on lähes 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Keiteleen pinta pysyy keskimääräistä alempana koko kesän. Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka ovat 15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja laskussa.

Mäntyharjun reitillä Puulan, Kyyveden ja Vuohijärven pinnat ovat ajankohtaan nähden hieman tavallista alempana ja niinikään laskusuunnassa. Puulan pinnan aleneminen on Kissakosken varsin pienen juoksutuksen ansiosta toistaiseksi hyvin hidasta.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (17.7.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja pysyvät seuraavalla viikolla lähellä nykyistä tasoa. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä tavanomaisia kesäkorkeuksia. Vanajaveden pinta on kuitenkin selvästi ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat jo viime vuoden kuivan kesän aikana selvästi tavanomaisia lukemia alemmaksi, ja vesitilanne jatkuu Mallasvedellä ja Längelmävedellä sekä Hauhon reitillä edelleen kuivana. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Tarjanteen vedenkorkeudet ovat 10-30 cm tavanomaisia heinäkuun puolivälin tasoja alempana. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu viime elokuusta lähtien ja rajoitusta jatketaan edelleen. Seuraavan kahden viikon aikana järvet laskevat ennusteiden mukaan noin 5 cm verran.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä, ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisellä tasolla tai hieman alempana. Lähiviikoille ei ennusteta merkittäviä muutoksia.

Pohjanmaa (22.7.)

Oulun eteläpuolisella Pohjanmaalla vedenkorkeudet ja virtaamat ovat monin paikoin selvästi tavanomaista pienempiä. Esimerkiksi Lapuanjoen Liinamaassa ja Pyhäjoen Tolpankoskessa vedenkorkeudet ovat havaintojaksojensa ajankohdan alimmissa lukemissaan. Jokien virtaamat pysyvät pieninä lämpimän ja poutaisen sään jatkuessa.

Vähäsateinen jakso on saanut järvien pinnat laskuun. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 30 cm ja Lappajärven noin 5 cm ajankohdan keskimääräistä alemmalla tasolla. Siikajoen Uljuan tekoaltaan pinta on laskettu jo yli puoli metriä tavanomaista alemmas. Järvien pinnat laskevat lähiviikkoina ilman runsaita sateita.

Iijoella vedenpinnat ovat keskimääräisellä tasollaan ja jatkavat ennusteen mukaan laskuaan seuraavan viikon.  Kostonjärven ja Irninjärven juoksutukset ovat noin 14-18 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (17.7.)

Vesitilanne on ajankohdalle tavanomainen Oulujoen vesistössä. Säännöstellyt järvet ovat keskimääräisillä kesätasoilleen ja  luonnontilaisten järvien pinnat laskevat hitaasti. Sääennuste on vähäsateinen ja lämmin viikoksi eteenpäin, joten valunnat pysyvät kesäajalle tyypillisen pieninä. 

Oulujärven vedenkorkeus pysyy lähellä nykylukemia loppukesän ajan, juoksutuksista riippuen. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet ovat 10 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat laskevat heinä-elokuussa vielä 5-20 cm sademääristä riippuen. 

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven pinnat ovat kesäkuun lopun runsaiden sateiden ansiosta 5-10 cm ajankohdan keskitasoa korkeammalla. Vedenkorkeudet laskevat hitaasti kesäajalle tyypilliseen tapaan, mutta Kitkajärven pysyy tavanomaisia kesätasoja korkeammalla heinä-elokuussa. 

Lappi (17.7.)

Lapin jokien virtaamat ovat ajankohdalle tavanomaisissa lukemissa. Kesän aikana jokien vedenkorkeudet ovat nousseet ja laskeneet sateiden tahdissa, mutta nyt sääennuste näyttää vähäsateiselta ja jokien virtaamat pienenevät lähiviikkoina.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat laskussa ja pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 15 cm ajankohdan tavanomaista tasoa ylempänä. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista suurempaa, noin 230 m3/s. Lokan ja Porttipahdan pinnat ovat vielä nousussa.
 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 22.7.2019 klo 8.36