Hyppää sisältöön

Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Uudet vesitilannekartat löydät kehitteillä olevasta vesi.fi-palvelusta.
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Sateet nostaneet jokien vedenkorkeuksia länsirannikon vesistöissä tulvalukemiin (Tulvakeskus 29.10.)

Länsirannikon jokivesistöjen vedenkorkeudet ovat nousseet tulvalukemiin Vaasan seudulla, Pohjois-Pohjanmaalla ja Perämeren alueella. Vesi on noussut monin paikoin alavimmille pelloille. Kiiminkijoen vedenkorkeuden nousu on vaikeuttanut työntekoa nelostien siltatyömaalla. Siikajoen Harjunnivassa vesi nousi tämän vuoden ennätyskorkeudelle ja Vaasan seudulla joet nousivat paikoin keskimääräistä vuotuista tulvahuippua korkeammalle. Vedenkorkeudet ovat kääntyneet tai kääntymässä laskuun. Ensi viikon alkupuolelle ennustetaan uusia sateita, jotka voivat nostaa joet uudelleen tulvimaan.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat edelleen tavallista alempana. Kainuussa monet luonnontilaiset järvet pysyvät keskimääräistä korkeammalla koko loppusyksyn ajan. Järvi-Suomen suuret järvet ovat ajankohdan tavanomaisella tai vähän sitä alemmalla tasolla. Sateet ovat olleet runsaita Tornionjokilaaksossa, missä säännöstelemättömien järvien vedenpinnat ovat korkealla.

Etelä- ja Lounais-Suomi (27.10.)

Alkusyksy oli melko kuiva etelä- ja lounaisrannikolla, minkä johdosta jokien vedenpinnat olivat pääosin hitaassa laskussa ja järvien vedenkorkeudet eivät juuri muuttuneet. Vedenpinnat ovat monin paikoin lähellä tyypillisiä syystasoja. Lokakuun loppupuoli on ollut alkusyksyä sateisempi ja jokien virtaamat ovat kasvaneet maltillisesti.  Lähipäiville on ennustettu sateita Lounais- ja Etelä-Suomeen, joten jokien virtaamien odotetaan paikoin kasvavan loppuviikkoa kohden.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan mediaanitason tuntumassa ja se säilyttää tasonsa ennusteen mukaan marraskuun alkupuolelle. Painion vedenpinta on noussut edellisviikon tasostaan ja se on nyt hieman lokakuun lopulle tavanomaisen tason yläpuolella. Pinta ei juuri muutu ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana.

Lohjanjärven ja Hiidenveden vedenpinnat eivät ole juuri muuttuneet lokakuun aikana. Molempien järvien pinnat ovat ajankohdan keskitason tuntumassa. Lokakuun loppupuolen sateet nostavat hiljalleen vedenpintoja tämän ja ensi viikon aikana. Tuusulanjärven pinta on pysynyt ajankohdan mediaanitason lähellä ja se ei juuri muutu ennusteen mukaan parin seuraavan viikon aikana. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven pinta on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa, ja se kääntynyt nousuun sateisen vaikutuksesta. Nousun ennustetaan jatkuvan marraskuun loppupuolelle.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (23.10.)

Vuoksen vesistöalueen pohjoisosissa luonnontilaisten järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat sateisen syksyn johdosta ajankohtaan nähden tavallista korkeammalla. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena ja vedenkorkeuksien pysyvän tavallista korkeammalla seuraavan viikon aikana.

Saimaan vedenpinta on lähellä ajankohdan keskitasoa. Ennusteen mukaan vedenkoreus kääntyy nousuun, jota kertyy 5-25 cm joulukuun alkuun mennessä. Joulukuussa vedenkorkeus jatkaa vielä nousua ja pysyy koko talven keskimääräistä ylempänä.

Kallaveden pinta on noussut jo 35 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa ylemmäksi syyskuun puolivälin runsaiden sateiden jälkeen. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan vielä 5-25 cm marraskuun puoliväliin mennessä. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän loppuvuoden selvästi tavallista korkeammalla.

Pielisen vedenkorkeus on 35 cm ajankohdan keskitasoa ylempänä. Ennusteen mukaan vedenkorkeus nousee 15-40 cm marraskuun puoliväliin mennessä.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (28.10.)

Kymijoen vesistöalueella syksyn sateet monin paikoin nostavat järvien vedenpintoja. Viime viikko oli vesistöalueella varsin runsassateinen, vaikka koko lokakuun sadesumma on vain hieman pitkän aikavälin keskimääräistä lokakuun sademääräää suurempi. Suurimpien järvien Päijänteen ja Keiteleen vedenpinnat ovat edelleen hieman keskimääräistä alempana.

Päijänteen pinta on runsaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Ennusteen mukaan muutokset vedenkorkeudessa ovat marraskuussa erittäin vähäisiä. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtamaa ovat ajankohdan keskitasoa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurten järvien Keiteleen, Pielavesi-Nilakan ja Konneveden pinnat ovat kääntyneet nousuun. Keitele on noin 15 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, kun taas Pielavesi ja Konnevesi ovat 10-15 cm ajankohdan mediaanitasojen yläpuolella. Ennusteen mukaan vedenpinnat nousevat joulukuun puoliväliin mennessä 5-15 cm.

Puulan ja useimpien muiden Mäntyharjun reitin järvien vesitilanne on vuodenajalle tyypillinen. Todennäköisesti vedenpinnat tälläkin alueella hieman nousevat marraskuussa.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (23.10.)

Kokemäenjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat sateiden vaikutuksesta kasvussa, mutta edelleen ajankohdan keskimääräisiä tai sitä vähän pienempiä. Loimijoki jatkaa nousuaan vielä viikonlopun aikana.

Pirkanmaalla suurten luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet ovat viimein osin hienoisessa nousussa. Tarjanteen vedenkorkeus on lähes 45 cm ajankohdan keskimääräistä alempana, mutta kääntynyt nyt nousuun. Seuraavan kahden viikon aikana se nousee ennusteen mukaan 5-10 cm. Keurusselkä on tällä hetkellä 30 cm keskimääräistä alempana ja nousee ennusteen mukaan parissa viikossa 15-25 cm. Valkeakosken voimalaitoksen juoksutuksen rajoitusta on edelleen jatkettu, kun Mallasveden pinta on pysynyt vähän ohjeellisen korkeuden NN+83,64 m alapuolella. Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Niiden ennustetaan nousevan parissa viikossa 5-10 cm.

Suuret säännöstellyt järvet Tampereen Pyhäjärvi, Näsijärvi, Vanajavesi ja Kyrösjärvi ovat ajankohdan tavanomaisilla tasoilla. Ne nousevat lokakuun lopussa hieman. Järvien juoksutukset ovat vielä tavanomaisia syksyn arvoja pienempiä.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat kasvavat viime päivien sateista. Viikonloppuna sateet jäävät sääennusteiden mukaan vähiin, mutta ensi viikolla taas runsaatkin sateet ovat mahdollisia. Järvet ovat ajankohdan tavanomaisilla tasolla lukuun ottamatta vesistön pohjoisosaa, jossa Karvian Kirkkojärvi on noussut alkuviikon jälkeen puolisen metriä. Isojärven ennustetaan nousevan kuun loppuun mennessä 20-30 cm.

Pohjanmaa (26.10.)

Pohjanmaan rannikkojokien pinnat ovat nousussa sateiden myötä. Sademäärät vaihtelevat 10 mm:stä mahdollisiin paikallisiin 20 mm sateisiin. Nousu on suurinta erityisesti Vaasan seudulla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Jokien pinnat ovat jo ennestään ajankohdan keskimääräistä korkeammalla viime viikon sateiden jäljiltä, joten vesi voi paikoin nousta korkealle. Mm. Närpiönjoen Allmänningforsen, Maalahdenjoen Köpingsbro ja Teuvanjoen Puskamarkki voivat ennusteiden mukaan nousta tiistain ja keskiviikon aikana tulvalukemiin.

Pohjanmaan järvien vedenkorkeudet ovat enimmäkseen alkusyksylle tyypillisissä lukemissa. Patanan tekojärven pinta on tosin noin 30 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Iijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat ajankohdan keskimääräistä korkeammalla. Viime päivien sade on tullut osittain lumena eikä siksi ole vielä nostanut vedenpintoja. Pudasjärvi, Jongunjärvi ja Jaurakkajärvi ovat noin 50-70 cm mediaanitasoa korkeammalla ja ne jatkavat nousuaan marraskuulle asti. Kostonjärven juoksutus on n. 16 m3/s ja Irnijärven n. 20 m3/s.

 

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (23.10.)

Syyskuisen myrskymatalapaineen tuomien runsaiden sateiden vaikutukset näkyvät edelleen Oulujoen vesistössä, ja lokakuukin on ollut keskimääräistä runsassateisempi. Sään ennustetaan jatkuvan sateisena ja leutona, mikä saa myös suurimman osan vesistöalueelle sataneesta lumesta sulamaan, kasvattaen jokien virtaamia ja nostaen vedenkorkeuksia.

Lammasjärven ja Lentuan sekä useimpien muiden vesistöalueen suurten luonnontilaisten järvien pinnat ovat selvästi keskimääräistä korkeammalla ja ennusteen mukaan edelleen nousevat lähiviikkoina. Nousua kertynee useimmissa järvissä marraskuun puoliväliin mennessä 10-25 cm.

Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasojaan. Oulujoen virtaama Merikoskessa on ajankohtaan nähden varsin suuri ja sen ennustetaan pysyvän selvästi keskimääräistä suurempana ainakin joulukuuhun saakka.

Kuusamon seudulla Kitkajärvi ja Muojärvi ovat nyt hiukan ajankohdan mediaanitasojen yläpuolella ja ennusteen mukaan nousevat marraskuun puoliväliin mennessä 5-15 cm. Oulankajoen virtaama on tällä hetkellä ajankohdan keskitasoa, mutta sen ennustetaan kasvavan ensi viikolla vuodenaikaan nähden varsin suureksi.

Lappi (28.10.)

Lokakuun lopun sää on ollut lämmin ja sateinen varsinkin Etelä-Lapissa, mikä on sulattanut jo kertynyttä lunta ja kääntynyt jokien vedenkorkeudet nousuun. Virtaama on kasvanut huomattavasti etenkin Simojoella, jossa tulvahuippu saavutetaan lähipäivinä. Vesitilanne on muualla Lapissa pääosin vuodenaikaan nähden tavanomainen. Sään on ennustettu kylmenevän hetkellisesti loppuviikosta, mikä hidastaa virtaamien kasvua tai kääntää ne laskuun. Ensi viikon puolella sää lämpiää uudelleen ennusteen mukaan, minkä johdosta virtaamat voivat kasvaa vielä marraskuun alkupuolelle asti.

Näätämöjoen vesistöalueen Iijärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tason tuntumassa. Tengeliönjoen järvien vedenkorkeudet ovat nousseet lokakuun runsaiden sateiden vaikutuksesta ja ovat nyt ajankohdan mediaanitasoja korkeammalla. Inarijärven pinta on hieman tyypillisen lokakuun lopun tason alapuolella. Kemijärvi sekä Lokan ja Porttipahdan tekoaltaat ovat lähellä tyypillisiä loppusyksyn korkeuksiaan.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 29.10.2020 klo 12.02