Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vesi- ja tulvatilannetta voit seurata uudemmassa vesi.fi:ssä ja sen karttapalvelussa. Ne korvaavat ymparisto.fi:n vanhan sivuston jossain vaiheessa kokonaan. Myös vesi.fi-sivustoa tuottavat SYKEn ja Ilmatieteen laitoksen Tulvakeskus yhteistyössä vesialan asiantuntijaorganisaatioiden kanssa. 
Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Jokien pinnat nousevat Lapissa ja paikoin Pohjanmaan rannikolla (Tulvakeskus 15.10.)

Sateet ovat kasvattaneet jokien virtaamia Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa. Kuivajoen pinta on vielä lähellä tiistain pientä tulvahuippua. Viikonlopulle on ennustettu runsaita sateita Lappiin, mitkä nostavat vedenpintoja etenkin Tornion- ja Ounasjoella ajankohdan havaintohistoriaan nähden korkealle. Vedenpintojen nousun ennustetaan jatkuvan paikoin ensi viikon alkupuolelle. Pohjanmaan rannikolla jokien pinnat voivat jatkaa nousuaan vielä lähipäivinä, eivät kuitenkaan tulvalukemiin saakka. Suomenselän alueella järvien vedenkorkeudet ovat paikoin tavallista alempana. Muualla maassa jokien ja järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskitasoja.

Etelä- ja Lounais-Suomi (15.10.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien vedenkorkeudet ovat pysyneet ajankohdan tavanomaisissa lukemissa. Lähipäiviksi ei ole odotettavissa juurikaan muutoksia vesitilanteeseen, ensi viikon alussa runsaatkin sateet ovat tosin mahdollisia. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä lokakuun puolivälin keskimääräisiä arvoja ja seuraavan viikon aikana ennustetut muutokset ovat vähäisiä.

Vuoksen vesistö ja Kaakkois-Suomi (14.10.)

Vuoksen vesistössä lokakuun loppupuolesta ennustetaan tavallista sateisempaa, mikä lisää valuntaa koko vesistössä ja kääntää luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet nousuun.

Suurista järvistä Kallaveden ennustetaan nousevan 10-40 cm marraskuun puoliväliin mennessä. Syksyinen vedenkorkeuden nousu tapahtuu tavallista aiemmin, mutta vedenkorkeuden ei ennuste nousevan yhtä korkealle kuin viime syksynä.

Saimaan ja Pielisen vedenkorkeudet ovat hieman tavallista alempana. Pielisen ennustetaan kääntyvän lokakuun lopulla syksylle tyypilliseen nousuun. Saimaan ennustetaan kääntyvän nousuun marraskuussa ja lähestyvän loppuvuonna ajankohdan keskitasoa.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (15.10.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenpinnat ovat hieman ajankohdan keskimääräisen tason alapuolella. Syyskuu oli vesistöalueella varsin vähäsateinen, ja lokakuun tähänastinen sademäärä on ollut vuodenajalle tyypillinen.

Päijänteen pinta on vajaat 10 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja todennäköisesti lähellä tämän vuoden alinta tasoaan. Vedenkorkeus saattaa laskea vielä muutamia senttejä, mutta kääntynee marraskuun aikana nousuun. Päijänteen lähtövirtaama ja Kymijoen virtaama ovat vuodenajalle tyypillisissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keiteleen ja Konneveden pinnat ovat noin 5 cm keskimääräistä alempana ja Pielavesi-Nilakka suunnilleen vuodenajan mediaanitasolla. Järvien pinnankorkeudet pysynevät marraskuulle saakka varsin lähellä nykyisiä tasojaan. 

Mäntyharjun reitin suurimpien järvien Puulan ja Vuohijärven vedenkorkeudet ovat vuodenajan mediaanitason tuntumassa eikä tilanteen ennusteta lähiviikkoina oleellisesti muuttuvan.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (11.10.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat pieniä ja ajankohdalle tavanomaisia, eikä lähipäiville ennusteta merkittäviä muutoksia. Luonnontilaisista järvistä Längelmäveden reitin järvien vedenkorkeudet ovat 10-15 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa korkeammalla, ja ne pysyvät keskimääräistä korkeammalla koko syksyn ajan. Hieman pohjoisempana Tarjanteen vedenkorkeus puolestaan on 25 cm tavanomaista matalammalla. Säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat pääosin lähellä ajankohdan keskimääräisiä lukemia.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ja järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdalle tavanomaisia, ja pysyvät tällä viikolla nykyisillä tasoillaan tai nousevat hieman.

Pohjanmaa (14.10.)

Sateet ovat kasvattaneet jokien virtaamia Pohjanmaalla. Sateinen sää jatkuu edelleen, mikä pitää Pohjanmaan rannikon joet pienessä nousussa. Tulvalukemiin ne eivät kuitenkaan nouse. Pääsääntöisesti järvien pinnat lähellä keskimääräistä tasoa, tosin Patanan tekojärven pinta Perhonjoella on 1.2 metriä ajankohdan keskimääräistä alempana.

Viikonvaihteen suurimmat sateet osuvat Pohjois-Pohjanmaan alueelle. Iijoen vedenpinnat ja virtaamat ovat hitaassa nousussa, joka jatkuu lokakuun loppupuolelle asti. Pudasjärvi on noin 75 cm ja Jongujärvi 40 cm keskimääräistä korkeammalla, ja nekin jatkavat nousuaan. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat noin 20-22 m3/s.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (15.10.)

Oulujoen säännösteltyjen järvien pinnat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisellä tasolla. Lokakuun alkupuoli on ollut melko sateinen Oulujoen vesistöalueella, mikä on nostanut paikoin järvien pintoja ja kasvattanut tulovirtaamia. Ensi viikon puolelle on ennustettu alustavasti uusia sateita, mikä pitäisi järvien pinnat hitaassa nousussa. Sotkamon ja Hyrynsalmen reitillä luonnontilaisten järvien pinnat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä tasoja. Ennusteen mukaan luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet eivät merkittävästi muutu lokakuun aikana.
 
Kuusamon seudulla Kitkajärven ja Muojärven vedenkorkeudet ovat koholla runsaiden syyssateiden takia. Järvien pinnat ovat ajankohdan tyypillistä korkeutta ylempänä ja niiden odotetaan pysyvän korkealla loppusyksyn puolelle.

Lappi (12.10.)

Sateet ovat nostaneet jokien vedenpintoja Lapissa ja ne ovat monin paikoin koholla ajankohdan tavanomaiseen tasoon verrattuna. Poikkeuksena Utsjoella vedenkorkeus on edelleen havaintohistoriaan nähden alhaalla vähäsateisen syyskuun takia. Loppuviikolle ennustetut sateet kasvattavat toteutuessaan Pohjois-Suomen jokien virtaamia vielä hieman. Suurimpien järvien Lokan, Porttipahdan, Kemijärven ja Inarijärven vedenkorkeudet ovat lähellä ajankohdalle tyypillistä tasoa, eikä tilanteeseen ole odotettavissa suuria muutoksia tulevina viikkoina.

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 15.10.2021 klo 16.10