Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Järvien ja jokien vedenpinnat alhaalla Etelä- ja Keski-Suomessa (Tulvakeskus 17.12.)

Järvien ja jokien vedenpinnat ovat monin paikoin etelä- ja keskiosassa maata tavanomaista alempana. Pakkassään jatkuessa jokien virtaamat pysyvät hitaassa laskussa koko maassa. Lounais- ja Etelä-Suomessa viikon takaiset sateet ovat saaneet järvien vedenkorkeuksien laskun tasaantumaan ja monin paikoin pinnat ovat kääntyneet nousuun. Esimerkiksi Lohjanjärven ja Säkylän Pyhäjärven vedenpinnat ovat edelleen matalalla, mutta hitaassa nousussa. Keski-Suomessa, Pirkanmaalla ja Hämeessä vesitilanne jatkuu edelleen vähävetisenä ja järvien vedenkorkeudet ovat paikoin poikkeuksellisen alhaalla. Suurista järvistä esimerkiksi Keitele, Tarjanne ja Keurusselkä ovat olleet joulukuussa näin alhaalla 1940-luvulla. Tarjanteen vedenkorkeus on toiseksi alhaisin yli 150 vuotta pitkällä havaintojaksolla. Lapissa ja Itä-Suomessa jokien ja järvien vedenpinnat ovat pääosin ajankohdalle tyypillisiä, vaikka esimerkiksi Saimaan vedenkorkeus on noin 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana ja edelleen hitaassa laskussa.

Etelä- ja Lounais-Suomi (18.12.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat pienentyneet noustuaan reilun viikon takaisten vesisateiden jälkeen. Lämpötilan pysytellessä enimmäkseen pakkasen puolella virtaamat jatkavat laskua seuraavan viikon ajan. Lounais-Suomessa sateet toivat pintavesien osalta hieman helpotusta kuivuustilanteeseen, mutta pohjavesien osalta vesitilanne jatkuu ongelmallisena. Myös maaperä on edelleen monin paikoin kuivaa.

Järvien vedenkorkeudet ovat viikon takaisten sateiden jälkeen nousseet hieman, mutta edelleen selvästi ajankohdan keskimääräistä alempana. Monet pienet luonnontilaiset järvet jäävät sateista huolimatta talven ajaksi poikkeuksellisen alhaiselle tasolle. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on lähes 30 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana, vaikkakin se on noussut hitaasti lokakuun jälkeen. Seuraavan kahden viikon aikana nousu jäänee kuitenkin vähäiseksi.

Hiidenvesi on noin 25 cm ja Lohjanjärvi lähes 50 cm ajankohdan tavanomaista tasoa alempana. Lohjanjärvi on ollut tähän ajankohtaan nykyistä alempana viimeksi vuonna 1983. Ennusteen mukaan Lohjanjärvi nousee vuodenvaihteeseen mennessä noin 5 cm nykyisestä, Hiidenvesi laskee saman verran. Tuusulanjärven vedenkorkeus on noin 5 cm ajankohdan tavanomaista tasoa alempana ja pysyy ennusteen mukaan vuoden loppun asti suunnilleen nykyisellään. Vantaanjoen latvajärvet ovat ajankohtaan nähden alhaisella tasolla, esimerkiksi Hirvi- ja Kytäjärvi ovat noin 35 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärven vedenkorkeus on noussut hieman, mutta on silti yli 20 cm ajankohdan keskimääräistä alempana ja ajankohtaan nähden alimmillaan 15 vuoteen. Ennusteen mukaan se jatkaa joulukuun aikana hiljalleen nousua.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (12.12.)

Vuoksen vesistöalueella marraskuu oli vähäsateinen ja jokiin ja järviin tuleva valunta on ajankohtaan nähden pientä. Suurten järvien vedenkorkeudet ovat 20-25 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Ennusteen mukaan Kallaveden pinta pysyy lähellä nykyistä tasoa. Saimaa ja Pielinen laskevat 5-10 cm joulukuun aikana. Lunta on kertynyt 15-20 mm tavallista vähemmän lumen vesiarvona mitaten.

Saimaan vedenkorkeus on laskenut 20 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alemmaksi. Vedenkorkeuden ennustetaan pysyvän joulukuun ajan lähellä nykyistä tasoa tai laskevan hieman. Vedenkorkeus jatkaa todennäköisesti laskua vielä ensi vuoden puolella, jollei alkutalvesta tule tavallista leudompi ja sateinen.

Pielisen vedenkorkeus on noin 25 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenkorkeus on kääntynyt marraskuun vähäsateisen jakson johdosta laskuun. Pielisen pinnan ennustetaan laskevan 10-25 cm tammikuun loppuun mennessä.

Kallaveden vedenkorkeus on 20 cm ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenpinnan nousun on tasaantunut. Joulukuussa vedenkorkeus pysyy lähellä nykyistä tasoa tai nousee hieman.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (11.12.)

Kymijoen vesistöalueella järvien vedenpinnat ovat useiden kuukausien vähäsateisen ja lämpimän kauden seurauksena hyvin alhaalla. Toukokuun alusta laskettu sadekertymä vesistöalueella on ollut vain runsaat mm, kun vastaavalla aikajaksolla sataa keskimäärin noin 150 mm enemmän. Joulukuun aikana tullut noin 20 millimetrin sademäärä ei ole juurikaan vaikuttanut vesistöihin. Useimmissa järvissä vedenkorkeuksien muutokset ovat lähiviikkoina ennusteen mukaan vähäisiä.

Päijänteen vedenpinta on lähes puoli metriä ajankohdan mediaanitason alapuolella,  Kalkkisen havaintoaseman mukaan vain 2-3 sentin päässä alimmasta pinnankorkeudeesta, joka Kalkkisessa on mitattu tähän aikaan vuodesta viimeisten 50 vuoden aikana. Lähtövirtaama on erittäin pieni, vain 90 m3/s. Tällä virtaamalla Päijänteen pinta tuskin enää juurikaan laskee, mutta tuskin myöskään merkittävästi nousee lähimmän parin kuukauden aikana. Kymijoen pääuoman virtaama on Kuusankoskella vain 120-130 m3/s, eikä suuria muutoksia ole lähiviikkoina odotettavissa.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele ja sen yläpuolinen säännöstelty Kivijärvi ovat 40-50 cm keskimääräistä alempana. Pielavesi-Nilakka ja Konnevesi ovat noin 30 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Vedenpinnat näissä järvissä pysyvät varsin alhaalla todennäköisesti koko talven. Suuria muutoksia pinnankorkeuksissa ei ole lähiaikoina odotettavissa.

Mäntyharjun reitillä vesistöalueen Puulan pinta on 10-15 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella ja juoksutus Kissakoskessa hiukan keskimääräistä pienempi. Kyyvesi on yli 30 cm ja Vuohijärvi vajaat 10 cm keskimääräistä alempana. Useimpien Mäntyharjun reitin järvien ennustetaan pysyvän ainakin vuodenvaihteeseen asti lähellä nykyisiä pinnankorkeuksia.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (18.12.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat jälleen laskeneet ajankohdalle tavanomaista pienemmiksi, ja pysyvät pakkassään jatkuessa nykyisellään. Järvien vesitilanne jatkuu joulukuun alun vesisateista huolimatta edelleen kuivana ja Kokemäenjoen alajuoksulla virtaama on alle puolet keskimääräisestä, joten viime talven kaltaisia talvitulvia ei ole odotettavissa. Suurempien säännösteltyjen järvien vedenkorkeudet ovat hieman ajankohdan keskimääräistä alempana, ja pysyvät lähiviikkoina lähellä nykyistä tasoa.

Suuret luonnontilaiset järvet laskivat kuivan kesän myötä ajankohdan tavanomaisia lukemia alemmaksi, eivätkä ole vielä lähteneet syksylle ja alkutalvelle tavanomaiseen nousuun. Längelmäveden, Mallasveden, Iso-Roineen ja Keurusselän vedenkorkeudet ovat 40-50 cm, ja Tarjanteen 65 cm alle ajankohdan keskimääräisien tasojen, ja pinnat pysyvät ainakin lähiviikot nykyisellään tai nousevat vain vähän. Mallasveden pinnan liiallisen laskun estämiseksi Valkeakosken juoksutusta on rajoitettu elokuun alkupuolelta lähtien, ja tällä hetkellä juoksutetaan noin 12 m3/s.

Karvianjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat myös pieniä, ja pysyvät lähiviikkoina nykyisellään. Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan keskimääräisillä tasoilla tai hieman keskimääräistä alempana, ja laskussa.

Pohjanmaa (14.12.)

Pohjanmaan jokien vedenkorkeudet ovat sateista huolimatta vielä monin paikoin joulukuulle tavanomaisia tasoja alempana. Erityisen vähävetistä on Lapuanjoen ja Pyhäjoen vesistöissä. Esimerkiksi Kuortaneenjärven pinta on ollut yhtä alhaalla joulun alla viimeksi 1941 kuivuuden aikaan. Seuraavalle viikolle ennustettu sademäärä on vähäinen, joten pinnat eivät juurikaan nouse lähipäivinä.

Lapuanjoella Hirvijärven pinta on yli metrin ajankohdan keskimääräistä alempana. Tämä on alempana kuin kertaakaan aikaisemmin tähän aikaan vuodesta. Kuortaneenjärvellä pinta on 60 cm tavanomaista alhaisemmalla tasolla ja hitaassa nousussa. Kalajoella Hautaperän tekoaltaan pinta on yli kaksi metriä ajankohdan keskimääräistä alempana. Laajalti Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla järvien pinnat ovat puolisen metriä tavanomaista alempana, ja pysyvät lähiviikkoina nykytasojensa tuntumassa tai nousevat hitaasti.

ijoella vedenpinnat ja virtaamat ovat lähellä ajankohdalle tyypillisiä arvoja tai paikoin jopa alempana. Vedenpinnat ovat hitaassa laskussa, joka ennusteiden mukaan jatkuu tammikuulle. Kostonjärven ja Irnijärven juoksutukset ovat 14-17 m3/s, molemmat ovat ohittaneet talvisen huippunsa ja ovat laskussa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (10.12.)

Sää pysyy ennusteen mukaan pääosin pakkasella lähiviikkojen ajan, joten valunnat ja järvien tulovirtaamat pienentyvät Oulujoen vesistössä. Järvien ja jokien vedenkorkeudet ovat alkutalven keskitasojensa tuntumassa. Lumen kertyminen on alkanut tavanomaista myöhemmin, mutta nyt lunta on vesistön alueella keskimäärin noin 20 mm lumen vesiarvona ilmaistuna.

Oulujärven pinta on ollut keskitasoaan alempana kesästä lähtien, nyt eroa keskimääräiseen vedenkorkeuteen on noin 25 cm. Juoksutukset Oulujärven Jylhämästä olivat kesäaikana pieniä, ja vielä syksylläkin keskitasoa pienempiä. Oulujoen virtaama Merikoskessa on viimeisen viikon aikana ollut noin 150 m3/s, kun se keskimäärin joulukuun alkupuolella on 250-300 m3/s.

Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan pinnat ovat laskeneet syksyn huipuistaan noin 5-10 cm ja laskevat edelleen talviseen tapaan. Marraskuun keskimääräistä pienemmän sademäärän vuoksi järvien pinnat voivat joulukuussa olla 5-10 cm tavanomaista alempana.

Kuusamon seudulla Muojärven ja Kitkajärven vedenkorkeudet ovat jäämässä talviajaksi noin 5-10 cm keskitasojaan alemmaksi.

Lappi (14.12.)

Lapissa jokien virtaamat ovat talvikaudelle tyypillisissä pienissä lukemissa, eikä suuria muutoksia ole odotettavissa pakkassään jatkuessa. Jään muodostuminen jokiin nostaa paikoin jokien vedenpintoja.

Inarinjärven vedenpinta on ajankohdan keskitasolla ja hitaassa laskussa, kuten yleensä tähän aikaan vuodesta. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaisissa lukemissa, noin 160 m3/s. Lokan ja Porttipahdan vedenkorkeudet ovat runsaan metrin keskimääräistä alempana. Muualla Lapissa järvien pinnat ovat pääosin ajankohtaan nähden tavanomaisilla tasoillaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 18.12.2018 klo 16.30