Vesitilanne - Vedenkorkeus ja virtaama

paikkakohtainen vesitilanne

Vedenkorkeus

Vedenkorkeus

Selite

Valunta

Valunta

Selite

Selite

 

Etelä- ja Lounais-Suomessa virtaamat jatkavat kasvua, myös Pohjanmaalla vedenpinnat nousuun (Tulvakeskus 12.11.)

Sään lauhtuminen ja vesisateet ovat saaneet Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat kasvuun. Yöpakkasten myötä nousu on pysähtynyt tai ainakin hidastunut, mutta jatkuu taas uuden voimakkaan lämpenemisen ja vesisateiden myötä. Lounais-Suomessa esimerkiksi Loimijoen vesi voi nousta pelloille. Länsirannikon alueilla, joilla on lunta, niiden sulaminen sään lauhtuessa saa virtaamat voimakkaaseen kasvuun, jota ennustetut vesisateet vielä vauhdittavat. Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan joet saattavat nousta viikon kuluessa hipomaan tulvalukemia. Myös muualla Suomessa Lappia lukuun ottamatta lauhtumisen aiheuttama sulanta lisää jonkin verran vettä vesistöihin, etenkin Keski-Suomessa.

Lumen sulaminen ja vesisateet saavat myös etenkin pienten järvien vedenkorkeudet nousuun Hämeessä, Keski-Suomessa ja osin Itä-Suomessa. Vedenkorkeudet ovat olleet selvästi keskimääräistä alempana Pirkanmaalla, Kainuussa, Itä-Lapissa ja paikoin Järvi-Suomessa, mutta tilanteeseen saadaan ennusteiden mukaan muutosta muualla paitsi pohjoisessa.

Etelä- ja Lounais-Suomi (8.11.)

Etelä- ja Lounais-Suomen jokien virtaamat ovat vielä ajankohdan tavanomaisen suuruisia, mutta lähtevät lähipäivinä kasvuun. Etenkin Lounais-Suomen pienten jokien virtaamat saattavat jo viikonlopun aikana kasvaa reippaasti, kun lauhtumisen myötä tuoreet vähäiset lumet sulavat ja vesisateet vauhdittavat kasvua. Esimerkiksi Sirppujoen vedenkorkeus Puttakoskessa nousee ennusteen mukaan syksyn korkeimmalle tasolle viikonloppuna tai ensi viikon alussa. Myös etelärannikon jokien virtaamat kasvavat ennusteiden mukaan hiljalleen seuraavan viikon aikana, kun viime päivinä vähäisiksi jääneet sateet yleistyvät ja tulevat pääosin vetenä lämpötilan pysytellessä suojan puolella.

Järvien vedenkorkeudet ovat ajankohdan tavanomaisella tasolla ja pääosin nousussa. Tuusulanjärven vedenkorkeus on lähellä ajankohdan keskimääräistä ja nousee ennustee mukaan seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Hiidenvesi on laskenut vähän marraskuun alussa, mutta nousee ennusteen mukaan parissa viikossa 10-20 cm nykyisellä juoksutuksella. Lohjanjärvi on juuri ajankohdan keskimääräisellä tasolla ja nousee ennusteen mukaan kahdessa viikossa 5-10 cm. Luonnontilaisen Artjärven Pyhäjärven vedenkorkeus on ajankohdan keskimääräisen tuntumassa ja nousee parissa viikossa 10-20 cm.

Lounais-Suomessa Säkylän Pyhäjärvi on vähän ajankohdan tavallista alempana ja nousee ennusteen mukaan seuraavan kahden viikon aikana noin 5 cm. Painion vedenkorkeus on laskenut ajankohdan tavanomaiselle tasolle ja nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta ensi viikolla 10-15 cm.

Vuoksen ja Kaakkois-Suomen vesistöt (7.11.)

Vuoksen vesistöalueella sään ennustetaan lämpenevän ja muuttuvan sateiseksi viikonlopun aikana. Vesisateet ja lumen sulanta lisäävät valuntaa vesistöalueen keskiosissa. Vesistön pohjoisosissa sateet tulevat todennäköisesti lumena.

Saimaan vedenkorkeus on noin 40 cm alempana kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta. Vedenkorkeuden laskun ennustetaan tasaantuvan ja pysyvän marraskuun ajan lähellä nykyistä tasoa. Tämän jälkeen vedenkorkeuden kehitys riippuu alkutalven säästä. Mikäli sää pysyy pakkasen puolella, voi vedenkorkeus jatkaa laskua, kun taas leuto ja sateinen alkutalvi saattaa kääntää vedenkorkeuden nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin koko talven ajan tavallista alempana.

Kallaveden vedenkorkeus on noin 20 cm tavallista alempana ja ajankohdalle tyypilliseen tapaan nousussa. Vedenkorkeuden ennustetaan nousevan 5-30 cm joulukuun alkuun mennessä.

Pielisen vedenkorkeus on noin 30 cm ajankohdan mediaanitason alapuolella. Vedenpinnan ennustetaan nousevan hitaasti lähiviikkojen aikana. Viidentoista vuorokauden sääennusteen perusteella sää olisi lämpenemässä ensi viikon lopulla. jolloin vedenkorkeus voi kääntyä reilumpaan nousuun. Todennäköisesti vedenkorkeus pysyy kuitenkin vielä joulukuun ajan selvästi tavallista alempana.

Päijänne ja Kymijoen vesistö (12.11.)

Kymijoen vesistöalueella useimpien järvien vedenkorkeudet ovat edelleen jonkin verran keskimääräistä alempana, mutta tilanne on tämän kuun sateiden myötä muuttumassa. Järvien tulovirtaamat ovat jo kasvaneet ja edelleen kasvavat lähipäiviksi ennustettujen sateiden myötä, mikä saa useimpien vesistöalueen järvien pinnat kääntymään nousuun.

Päijänteen noin 10 cm ajankohdan keskitasoa alempana oleva pinta on lähdössä nousuun. Nousua kertyy joulukuun puoliväliin mennessä todennäköisimmin 15-20 cm. Sateiden ja lämpötilojen lisäksi juoksutuspäätökset vaikuttavat asiaan. Päijänteen nousun myötä myös Kalkkisen luonnonkosken virtaama kasvaa ja säännöstelypatoa mahdollisesti avataan joulukuussa hieman lisää, mikä yhdessä muilta alueilta tulevien vesien kanssa hiukan kasvattaa Kymijoen virtaamaa loppuvuoden aikana. Ennusteen mukaan Kymijoen virtaama pysyy kuitenkin vuodenvaihteeseen saakka pienempänä kuin keskimäärin tähän aikana vuodesta.

Vesistöalueen pohjoisosan suurista järvistä Keitele on runsaat 30 cm sekä Konnevesi ja Pielavesi-Nilakka 15-20 cm ajankohdan mediaanitasoa alempana. Järvien vedenpintojen ennustetaan nousevan tällä ja ensi viikolla melko nopeasti ja nousu jatkunee joulukuulle saakka.

Mäntyharjun reitillä Puula ja Vuohijärvi ovat noin 5 cm ja Kyyvesi on runsaat 15 cm keskimääräistä alempana. Myös tämän alueen järvien vedenkorkeuksien ja jokien virtaamien ennustetaan nousevan lähiviikkoina.

Kokemäenjoki ja Karvianjoki (8.11.)

Kokemäenjoen vesistöalueella jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan tavanomaisia arvoja. Ennusteiden mukaan virtaamat lähtevät kasvuun sään lauhtuessa viikonloppuna, mahdolliset vesisateet vauhdittavat kasvua. Ensi viikolla sään ennustetaan pysyvän lauhana ja sateisena, joten virtaamat saattavat kasvaa entisestään.

Järvien vedenkorkeudet ovat edelleen paikoin selvästi keskimääräistä alempana, vaikka ne ovat osin nousseet loppusyksyn sateiden vaikutuksesta. Säännöstellyistä järvistä Vanajaveden pinta on lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana.

Suuret luonnontilaiset järvet ovat nousseet vain hieman lokakuun alun jälkeen, mutta ennusteiden mukaan marraskuun ennustetut sateet saavat niiden pinnat selvään nousuun. Tarjanteen vedenkorkeus on tällä hetkellä noin 45 cm ajankohdan keskiarvoa alempana, ennusteen mukaan se nousee seuraavan kahden viikon aikana 10-20 cm. Kukkia on edelleen lähes 20 cm ajankohdan keskitasoa alempana. Ennusteen mukaan marraskuun aikana nousua kertyy 5-10 cm.

Valkeakosken voimalaitoksen juoksuksen rajoitusta jatketaan edelleen, todennäköisesti ainakin marraskuun ajan. Längelmäveden reitin järvistä Mallasveden, Iso-Roineen ja Längelmäveden vedenkorkeudet ovat 20-25 cm ajankohdan keskimääräistä tasoa alempana. Marraskuun loppuun mennessä niiden ennustetaan nousevan 10-20 cm nykyisestä.

Karvianjoen vesistöalueen jokien virtaamat ovat ajankohdan tavanomaisissa tai vähän sitä pienemmissä lukemissa, sateet ja lauhtuminen saavat ne kasvuun lähipäivinä. Järvien vedenkorkeudet ovat pääosin ajankohdan tyypillisellä tasolla. Isojärvi on ajankohdan keskitasolla ja nousee ennusteen mukaan sateiden vaikutuksesta kahdessa viikossa 5-10 cm.

Pohjanmaa (8.11.)

Vaasan rannikon joissa virtaamat nousevat seuraavan viikon aikana. Aluksi sateet tulevat lumena. Alkuviikosta lämpenevä sää sulattaa pääosan lumista. Sulava lumi ja vesisateet nostavat jokien pintoja selvästi, Lapväärtinjoella jopa metrillä. Kyrönjoella ja Lapuanjoella sekä muissa Oulun eteläpuolisissa joissa pintojen nousu on vähäisempää. Oulun pohjoispuolen vesistöissä lumet eivät todennäköisesti lähde sulamaan vielä seuraavan viikon jaksolla.

Järvien pinnat ovat pääosin tavanomaisella tasollaan. Poikkeuksena on Lapuanjoki, jonka järvet ovat kahden kuivan kesän jälkeen yhä alhaalla. Lapuanjoen Hirvijärven pinta on noin 60 cm ajankohdan mediaania alemmalla tasolla, mutta nousee syksyn mittaan. Patanan, Hautaperän ja Uljuan tekojärvien pinnat ovat nousseet lokakuun loppupuolella tavanomaiselle tasolleen.

Iijoella lähipäivien sateet tulevat pääasiassa lumena, eivätkä ne siten vaikuta suoraan vedenpintoihin. Alueen luonnontilaisten järvien vedenpinnat ovat hitaassa laskussa, joka jatkuu vielä seuraavan viikon. Jokien vedenpinnat pysyvät nykyisellä tasollaan, lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Kostonjärven juoksutus on nostettu 18 m3/s:ssa ja Irnijärven 25 m3/s:ssa.

Oulujoen vesistö ja Kuusamon seutu (12.11.)

Sään lauhtuminen ja sateinen sää kasvattavat valuntoja ja järvien tulovirtaamia Oulujoen vesistössä ainakin tällä viikolla. Jokien ja luonnontilaisten järvien vedenkorkeudet kääntyvät nousuun.  

Tavanomaista vähäsateisempi vuosi näkyy säännösteltyjen järvien keskimääräistä alhaisempina vedenkorkeuksina. Oulujärven vedenkorkeus on noin 40 cm ajankohdan keskitasoa alempana ja sen pinta pysyy lähellä nykytasoaan loppusyksyn ajan, juoksutuksista riippuen. Hyrynsalmen reitin Kiantajärven pinta on 45 cm syksyn keskitasoaan alempana aiemmin syksyllä tehtyjen voimalaitosten huoltotöiden vuoksi. 

Lokakuun sateet nostivat pienten luonnontilaisten järvien pintoja paikoin jopa yli keskimääräisten syystasojen. Kainuun suurten luonnontilaisten järvien, Lammasjärven ja Lentuan vedenkorkeudet nousivat myös nopeasti lokakuussa ja ovat enää noin 10-15 cm ajankohdan mediaania alempana. Järvien vedenpinnat ovat jälleen nousussa lumen sulannan ja sateiden vaikutuksesta ja ne kääntyvät hitaaseen laskuun joulukuun aikana. 

Kuusamon seudulla lämpötilat pysyvät pääosin pakkasella, joten Kitkajärven ja Muojärven pinnat kääntyvät hitaaseen laskuun lähiviikkoina. Järvien vedenkorkeudet nousivat lokakuun lopun runsaiden sateiden vuoksi noin 10 cm ja ovat edelleen 5-10 cm marraskuun puolivälin keskitasojaan korkeammalla. 

Lappi (6.11.)

Lapissa jokien virtaamat ovat lähellä ajankohdan keskimääräisiä arvoja. Sään ennustetaan pysyvän pakkasella koko Lapissa ja jokien virtaamat jatkavat laskuaan kaikissa Lapin joissa. Pakkanen on saanut jokiin muodostumaan jääpeitettä ja nostanut paikoin jokien vedenkorkeuksia.

Luonnontilaisten järvien pinnat ovat Itä- ja Pohjois-Lapissa alle ja muualla pääosin lähellä ajankohdan tavanomaisia tasojaan. Lapin eteläosissa viime sateet käänsivät järvien vedenpintoja hitaaseen nousuun. Säännöstellyistä järvistä Inarinjärvi on noin 25 cm ajankohdalle tavanomaista tasoaan alempana. Kaitakosken juoksutus on vuodenaikaan nähden tavanomaista. Lokan ja Porttipahdan pinnat pysyvät nykyisellä tasollaan.

 

Lisätietoja

Tulvatilannekatsaus on osa Tulvakeskuksen toimintaa. Tulvakeskus on Suomen ympäristökeskuksen ja Ilmatieteen laitoksen yhteistyöverkosto, joka toimii tiiviissä yhteistyössä mm. ELY-keskusten ja pelastuslaitosten kanssa. www.tulvakeskus.fi

 
Julkaistu 26.10.2016 klo 14.13, päivitetty 12.11.2019 klo 10.50