Luonnonvarojen käyttö yhä kasvu-uralla
Valtaosa Suomen luonnosta otetuista materiaaleista on uusiutumattomia
Suomen luonnosta otetaan vuosittain runsaasti raaka-aineita, joita hyödynnetään talouden jatkoprosessoinnissa. Huomattava osa (n. 80 %) luonnonvarojen otosta on uusiutumattomia luonnonvaroja, erityisesti maa- ja kiviaineksia. Suomesta on myös tullut merkittävä kaivosmaa, joka näkyy erityisesti erilaisten metallimalmien louhinnan kasvuna. Uusiutumattomista luonnonvaroista ainoastaan fossiilisten polttoaineiden (turve) otto on vähentynyt.
Noin viidennes kotimaisesta otosta on biomassaa, josta valtaosa on teollisuuden raakapuuta. Raakapuu onkin maa- ja kiviainesten jälkeen merkittävin yksittäinen raaka-ainelaji, jonka otto on myös kasvanut tasaisesti viimeisten vuosikymmenten aikana.
Kotimaisesta luonnosta otettuja raaka-aineita käytetään kotimaisessa loppukulutuksessa, mutta myös jatkojalostuksessa viennin tarpeisiin. Toisaalta myös kotimainen loppukulutus vaatii raaka-ainepanoksia ulkomailta. Raaka-aineiden kulutus (RMC) kuvaa kotimaista raaka-aineiden loppukäyttöä, huomioiden kaikki raaka-aineet, jotka on tarvittu tuotujen ja vietyjen tuoteiden valmistukseen.
Suomen luonnonvarojen kulutus on EU-maiden kärjessä
Suomessa kulutetaan raaka-aineita selvästi enemmän kuin EU-maissa keskimäärin. Vuosina 2010–2021 Suomen kansantalouden raaka-aineiden kulutus (RMC) vaihteli noin 215–280 miljoonan tonnin välillä. Asukasta kohden kulutus oli 39–52 tonnia, mikä on selvästi korkeampi EU:n keskiarvoon verrattuna (14–15 tonnia).
Raaka-aineiden kulutus on ollut pääsääntöisesti kasvussa vuodesta 2015 lähtien. Raaka-aineittain tarkasteltuna Suomi kuluttaa eniten maa- ja kiviaineksia, joka kattaa keskimäärin 60 % kaikesta raaka-aineiden kulutuksesta. Suuren kulutuksen taustalla on rakentamisen suuri volyymi.
Fossiilisten polttoaineiden kulutus on vähentynyt suhteellisesti eniten samaan aikaan kun metallimalmien kulutus on kasvanut. Nämä muutokset voivat osaltaan heijastaa energiasektorin siirtymistä kohti uusiutuvia energialähteitä ja näin kasvavaa raaka-ainetarvetta uusiutuvien energiaratkaisujen rakentamisessa.
Raaka-aineiden tuonnin merkitys suuri
Kulutetuista luonnonvaroista iso osa on ulkomaisia, joko tuontitavaroiden sisältämiä raaka-aineita tai tuontitavaroiden tuottamiseen käytettyjä polttoaineita ja muita luonnonvaroja. Suomi on pääasiallisesti raaka-aineiden nettotuoja, eli maahan tuodaan yhteensä enemmän raaka-aineita kuin maasta viedään. Erityisesti fossiilisten polttoaineiden ja metallimalmien kulutuksessa tuonnin merkitys on Suomelle suuri.
Tavoitteena hillitä luonnonvarojen kulutusta
Luonnonvarojen ylikulutus on tunnistettu yhdeksi Suomen kestävän kehityksen haasteeksi. Kiertotalouden strateginen ohjelma vuodelta 2021 tähtää siihen, että luonnonvarojen käyttö saadaan kestäväksi. Tavoitteena on vähentää uusiutumattomien luonnonvarojen kulutusta sekä pysäyttää uusiutuvien luonnonvarojen kotimainen kulutus vuoden 2015 tasolle vuoteen 2035 mennessä.
Keinoina luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja kiertotalous
Tavoitteeseen päästään, kun luonnonvaroja käytetään tarkasti ja vältetään raaka-ainehukkaa. Lisäksi pitää lisätä materiaalikiertoa ja parantaa tuotteiden kestävyyttä. Sekä resurssien tuottavuus että materiaalien kiertotalousaste on tarkoitus kaksinkertaistaa vuoden 2015 tilanteesta vuoteen 2035 mennessä. Laaja analyysi osoittaa, että tavoitteisiin on mahdollista päästä.
