Yhdyskuntajätteen määrä on kääntynyt laskuun

Suomessa syntyi noin 2,6 miljoonaa tonnia yhdyskuntajätettä vuonna 2023. Luku sisältää sekä kotitalouksissa että hallinnon- ja palvelualoilla syntyneet ja kertyneet kotitalousjätteisiin verrattavat jätteet. Vuonna 2023 asukasta kohti laskettuna jätemäärä oli noin kymmenen prosenttia pienempi kuin Euroopan unionissa keskimäärin. Tätä ennen Suomessa syntyi henkeä kohden enemmän yhdyskuntajätettä kuin EU-keskiarvo.

Yhdyskuntajätteen määrä kasvoi melko tasaisesti vuoteen 2021 asti, jonka jälkeen on alkanut laskea. Vuoteen 2021 asti kasvu oli nopeampaa kuin bruttokansantuotteen kasvu.

Jätteen poltto on korvannut kaatopaikkasijoituksen

Vuonna 2016 tuli voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto ja sen vuoksi yhdyskuntajätteen sijoittaminen kaatopaikoille on loppunut lähes kokonaan. Kaatopaikkasijoitus on pitkälti korvattu jätteiden poltolla. Poltosta saadaan energiaa, mutta kestävä materiaalitalous edellyttäisi ensisijaisesti jätteen kierrättämistä eli hyödyntämistä materiaalina. Jätteen materiaalikäyttö on vähitellen kasvanut, mutta selvästi hitaammin kuin jätteen energiakäyttö.

Alle puolet yhdyskuntajätteestä päätyy polttoon

Jätteen energiakäytön suuri osuus on suora seuraus siitä, että lähes puolet syntyvästä yhdyskuntajätteestä päätyy sekajätteeksi. Käytännössä kaikki sekajäte poltetaan. Sekajätteen mukana polttoon päätyy paljon kierrätyskelpoista jätettä, jota ei ole lajiteltu. Suomessa sekajätteen joukossa on eniten biojätettä ja muovia. 

Myös väärin lajiteltu tai kierrätykseen sopimaton osa lajitellusta ja erilliskerätystä jätteestä joudutaan polttamaan.

Jätteiden lajittelu ja erilliskeräys lisääntyy

Pakkausjätteistä kierrätetään parhaiten paperi- ja metallijäte sekä lasipakkausjäte. Niistä vähintään kaksi kolmasosaa hyödynnetään materiaalina. 

Tekstiilijätteen lakisääteinen keräys alkoi vuonna 2023. Lajittelu tekee mahdolliseksi tuottaa jätteistä uusioraaka-aineita, mikä voi vähentää luonnonvarojen käyttöä. Vielä tämä ei ole toteutunut; luonnonvarojen kulutus kasvaa yhä.

Euroopan unioni velvoittaa lisäämään jätteen kierrätystä

Kaiken yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli Suomessa vajaa 45 prosenttia vuonna 2023. Luku on EU:n keskiarvoa pienempi. EU velvoittaa jäsenmaat lisäämään yhdyskuntajätteen kierrätystä. Vuonna 2025 kierrätysasteen pitää olla 55 prosenttia ja vuonna 2035 jo 65 prosenttia. Lisäksi eri pakkauksille on asetettu pakkausjätekohtaiset kierrätystavoitteet.

Jätesuunnitelma vähentää jätteen syntyä ja edistää kierrätystä

Suomen valtakunnallinen jätesuunnitelma vuoteen 2027 sisältää tavoitteita ja toimenpide-ehdotuksia keskeisille jätevirroille. Se pyrkii aiempaa voimakkaammin ehkäisemään jätteen syntyä niin kotitalouksissa kuin muussakin toiminnassa. Tavoitteena on kytkeä jätteen synty irti bruttokansantuotteen kasvusta ja lisätä kierrätystä. 

Keinovalikoima sisältää lajittelun tehostamista, neuvontaa ja taloudellista ohjausta. Tavaroiden yhteiskäyttöä ja korjauspalveluja halutaan kehittää. Jätteitä ja kierrätystä koskevia tietojärjestelmiä parannetaan ja säätelyä kehitetään, jotta jätteiden ottaminen raaka-ainekäyttöön helpottuu.

• Valtakunnallisen jätesuunnitelman seuranta ja indikaattorit
• Valtakunnallinen jätesuunnitelma (ym.fi)

Tavoitteena kiertotalous ja kestävä yhteiskunta

Jätteiden määrän vähentäminen ja kierrätyksen lisääminen ovat olennainen osa Suomen matkaa kohti kestävää kiertotaloutta. Kiertotaloudessa tuotteet pidetään käytössä mahdollisimman pitkään ja materiaalit kierrätetään. Tämä voi säästää luonnonvaroja ja vähentää niiden otosta aiheutuvia haittoja. Kiertotaloudella pyritään tukemaan muun muassa ilmastonmuutoksen hillinnän ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen tavoitteita. Kiertotalous on yksi kestävän yhteiskunnan perusedellytyksistä.