Muovin kiertotaloudessa tavoitellaan läpimurtoa

Muovi on osoittautunut vakavaksi ongelmaksi joutuessaan ympäristöön. Se hajoaa luonnossa hyvin hitaasti ja pilkkoutuu pieniksi palasiksi, mikromuoviksi. Mikromuovi voi kulkeutua eliöihin ravintoverkossa, ja sitä päätyy myös ihmisen elimistöön. Muovista voi liueta kemiallisia yhdisteitä, joista osa on haitallisia ympäristölle ja terveydelle. Eläimet saattavat myös takertua muoviesineisiin ja -siimoihin sekä niellä isojakin muovinkappaleita kohtalokkain seurauksin.

Muovia valmistetaan pääasiassa öljyjalosteista, eli muoviteollisuus on osa fossiilitaloutta. Muovijätettä päätyy ympäristöön monista lähteistä, kuten kuluttajatuotteista, rakentamisesta ja tieliikenteestä sekä merenkulusta ja kalastuksesta. Suurin osa ympäristöön päätyvästä muovijätteestä on peräisin maalta, mistä ne kulkeutuvat edelleen vesistöihin muun muassa jokien ja hulevesien kuljettamina.

Itämereen päätyy edelleen paljon muoviroskaa

Muovit ovat yleisin meriroskan laji. Sadalla metrillä Suomen rantaviivaa on useimmiten kymmeniä, joskus satoja muovinkappaleita. Niiden koko vaihtelee pienestä muovisilpusta ja tupakan filttereistä isoihin muovisäkkeihin ja -laatikoihin. Mikromuovia on löydetty sekä Itämerestä että sisävesistä.

Muovipakkaukset kiertävät vielä huonosti

Huomattava osa muovijätteestä on pakkausjätettä. Muovipakkausjätettä syntyi vuonna 2019 noin 370 000 tonnia. Luvussa ovat mukana kotitaloudet, toimistot ja muu yhdyskuntajätettä tuottava toiminta. Näiden lisäksi muovipakkausjätettä syntyy teollisuudessa, maataloudessa ja rakentamisessa. Muovipakkauksista noin kolmasosa kierrätetään, loppu päätyy polttoon eli hyödynnetään energiana. Tehokkaimmin kiertävät pantilliset muovipullot; niiden palautusaste on yli 90 prosenttia. 

Pakkausmuovijätteen kierrätys tehostuu

Euroopan unionin kierrätystavoite muoviselle pakkausjätteelle on 50 prosenttia vuoteen 2025 mennessä ja 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tähän tähdätään myös Suomessa. Kotitalouksissa syntyvän pakkausmuovijätteen kierrätys on jo vauhdittunut sen jälkeen, kun muovinkeräysastiat tulivat vuonna 2021 pakollisiksi yli viiden asunnon kiinteistöille. Myös taajamiin sijoittuvilta virastoilta, palveluilta ja elinkeinon harjoittajilta edellytetään nyt muovijätteen erilliskeräystä.

Muovia voidaan kierrättää mekaanisesti tai kemiallisesti

Muovijätettä kierrätetään toistaiseksi lähes pelkästään mekaanisesti, eli muovi lajitellaan, pestään, sulatetaan ja granuloidaan, jotta se voidaan muovata uudelleen. Muovia voidaan kierrättää myös kemiallisesti, ja Suomessa on kehitetty tähän menetelmiä. Kemiallisessa kierrätyksessä muovi prosessoidaan ja pilkotaan yksinkertaisemmiksi molekyyleiksi, joita käytetään uuden muovin raaka-aineena. Ensimmäinen laitos aloitti Suomessa toimintansa syksyllä 2023. Tämä tekee mahdolliseksi laajentaa muovin kierrätyksen kaikkiin muovilajeihin, myös komposiittimuoveihin.

Kertakäyttöisiä muovituotteita rajoitetaan

Suomen lainsäädännössä ja valtakunnallisessa jätesuunnitelmassa vuoteen 2027 on asetettu tavoitteeksi paitsi lisätä muovijätteen kierrätystä, myös vähentää kertakäyttöisten muovituotteiden käyttöä. Tavoite noudattaa Euroopan unionin säännöksiä, jotka kieltävät osan kertakäyttöisistä muovituotteista tai asettavat niille erilaisia rajoituksia. Tupakkateollisuudelle asetetaan velvoitteita osallistua siivouskustannuksiin, koska tupakantumppi on yleisin ympäristöstä löytyvä muoviroska. Muoveille myös kehitetään korvaavia materiaaleja ja ratkaisuja.

Muovitiekartta osoittaa suunnan kohti kestävää muovitaloutta

Ympäristöministeriön kokoama laaja yhteistyöryhmä on laatinut Suomelle tiekartan kohti kestävää muovin kiertotaloutta. Tiekarttaan on koottu keinoja vähentää muoveista koituvia haittoja, välttää turhaa kulutusta, tehostaa muovien kierrätystä ja löytää korvaavia materiaaleja ja sovelluksia. Toimet kattavat muovin koko arvoketjun tuotesuunnittelusta muovijätteeseen. Tavoitteena on muovin kiertotalouden läpimurto Suomessa vuoteen 2030 mennessä.

Lue lisää muovista