Hyppää pääsisältöön
Tags:
Katsaus Suomen ympäristön tilaan

Kaivannaisten ja turpeen hyödyntäminen murroksessa

Turvetuotanto hiipuu ja kaivostuotanto kasvaa. Soraa korvataan kalliomurskeella. Vastuullisuutta painotetaan, kiertotalouteen on vielä matkaa.
Kuva
Hiekkasoramonttu, jossa kaksi kaivuria töissä.
© Pirjo Ferin

Maa- ja kallioperän luonnonvarat ovat rajallisia. Niiden kestävään käyttöön liittyy kaksi ydinkysymystä: varantojen riittäminen myös tuleville sukupolville ja käytöstä syntyvät ympäristöhaitat. Haasteet vaihtelevat toimialoittain eli hyödynnettävän luonnonvaran mukaan. Yhteistä kaikille toimijoille on pyrkimys resurssitehokkuuteen.

Soravaroista paikallista niukkuutta, resurssitehokkuus paranee

Soraa, hiekkaa ja kalliomursketta käytetään Suomessa asukasta kohti noin 25 tonnia vuodessa. Määrä on Euroopan suurimpia. Käytettävissä olevat soravarat ehtyvät kaupunkien liepeiltä, mikä lisää kalliomurskeen käyttöä. Tienteossa ja muussa rakentamisessa hyödynnetään yhä enemmän rakennusalueelta tai muilta työmailta poistettavaa maa- ja kiviainesta; sen osuus käytetystä aineksesta on jo yli puolet. Muun uusio- ja jätemateriaalien käyttö on vielä vähäistä.

Maa-ainesten oton sääntely lieventää ympäristöhaittoja

Soran ja kalliokiviaineksen ottoa rajoittavat luontoarvot sekä asuinympäristön ja pohjaveden suojelu. Ympäristöhaitat ovat lieventyneet, kun toiminnan sääntely on tehostunut. Paikalliset vaikutukset voivat silti olla suuria. Alueiden jälkihoitoa parannetaan; se voi parhaimmillaan rikastuttaa luontoa ja edistää virkistyskäyttöä.

Kysynnän kasvu lisää kaivostuotantoa

Kysynnän kasvu on moninkertaistanut useiden metallien kaivostuotannon 2000-luvulla. Investoinnit kaivoksiin kasvoivat kolmanneksella vuosina 2010–2020. Suomen runsaat akkumineraalivarat ja vilkas malminetsintä ennustavat kasvulle jatkoa. Kaivoksista louhitaan kiveä nyt yli sata miljoonaa tonnia vuodessa. Jyrkimmin on kasvanut malmin tieltä poistettavan sivukiven louhintamäärä.

Kaivostoiminnassa painotetaan ympäristövastuuta

Kaivostoiminnan laajetessa sen ympäristövaikutukset korostuvat. Varsinkin isot avolouhokset ovat aiheuttaneet luontomenetyksiä ja maisemavaurioita. Rikastustoiminta kuormittaa vesistöjä. Ympäristöhaitat keskittyvät kaivosseuduille, mutta ovat siellä usein huomattavia. Haittoja ehkäisee kaivostoiminnan luvanvaraisuus sekä yhteiskuntavastuun painottaminen toimialalla. Vastuullisuus nähdään Suomen kilpailuetuna.

Turvetuotanto hiipuu ennakoitua nopeammin

Turvetuotanto kasvoi 1900-luvun loppuun ja alkoi vähetä 2010-luvulla. Turpeen polttamisesta halutaan ilmastosyistä luopua ja suuntautua korkeamman jalostusasteen turvetuotuotteisiin. Polttoturpeen käyttö on hiipunut ennakoitua nopeammin. Entisiä turvetuotantoalueita muutetaan metsätalousmaaksi tai kunnostetaan muun muassa kosteikoiksi.

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)
Tutustu myös
Kaivokset, malminetsintä ja kullanhuuhdonta
Tukes on kaivoslaissa tarkoitettu kaivosviranomainen, joka valvoo lain noudattamista ja hoitaa kaivoslaissa säädetyt tehtävät.
Siirry