Kaivannaisten ja turpeen hyödyntäminen murroksessa
Maa- ja kallioperän luonnonvarat ovat rajallisia. Niiden kestävään käyttöön liittyy kaksi ydinkysymystä: varantojen riittäminen myös tuleville sukupolville ja käytöstä syntyvät ympäristöhaitat. Haasteet vaihtelevat toimialoittain eli hyödynnettävän luonnonvaran mukaan. Yhteistä kaikille toimijoille on pyrkimys resurssitehokkuuteen.
Soravaroista paikallista niukkuutta, resurssitehokkuus paranee
Soraa, hiekkaa ja kalliomursketta käytetään Suomessa asukasta kohti noin 25 tonnia vuodessa. Määrä on Euroopan suurimpia. Käytettävissä olevat soravarat ehtyvät kaupunkien liepeiltä, mikä lisää kalliomurskeen käyttöä. Tienteossa ja muussa rakentamisessa hyödynnetään yhä enemmän rakennusalueelta tai muilta työmailta poistettavaa maa- ja kiviainesta; sen osuus käytetystä aineksesta on jo yli puolet. Muun uusio- ja jätemateriaalien käyttö on vielä vähäistä.
Maa-ainesten oton sääntely lieventää ympäristöhaittoja
Soran ja kalliokiviaineksen ottoa rajoittavat luontoarvot sekä asuinympäristön ja pohjaveden suojelu. Ympäristöhaitat ovat lieventyneet, kun toiminnan sääntely on tehostunut. Paikalliset vaikutukset voivat silti olla suuria. Alueiden jälkihoitoa parannetaan; se voi parhaimmillaan rikastuttaa luontoa ja edistää virkistyskäyttöä.
Kysynnän kasvu lisää kaivostuotantoa
Kysynnän kasvu on moninkertaistanut useiden metallien kaivostuotannon 2000-luvulla. Investoinnit kaivoksiin kasvoivat kolmanneksella vuosina 2010–2020. Suomen runsaat akkumineraalivarat ja vilkas malminetsintä ennustavat kasvulle jatkoa. Kaivoksista louhitaan kiveä nyt yli sata miljoonaa tonnia vuodessa. Jyrkimmin on kasvanut malmin tieltä poistettavan sivukiven louhintamäärä.
Kaivostoiminnassa painotetaan ympäristövastuuta
Kaivostoiminnan laajetessa sen ympäristövaikutukset korostuvat. Varsinkin isot avolouhokset ovat aiheuttaneet luontomenetyksiä ja maisemavaurioita. Rikastustoiminta kuormittaa vesistöjä. Ympäristöhaitat keskittyvät kaivosseuduille, mutta ovat siellä usein huomattavia. Haittoja ehkäisee kaivostoiminnan luvanvaraisuus sekä yhteiskuntavastuun painottaminen toimialalla. Vastuullisuus nähdään Suomen kilpailuetuna.
- Kaivostoiminta Suomessa
- Kaivosteollisuuden toimialaraportti 2021 (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
- Kaivosveron vaihtoehdot ja niiden vertailu (julkaisut.valtioneuvosto.fi)
Turvetuotanto hiipuu ennakoitua nopeammin
Turvetuotanto kasvoi 1900-luvun loppuun ja alkoi vähetä 2010-luvulla. Turpeen polttamisesta halutaan ilmastosyistä luopua ja suuntautua korkeamman jalostusasteen turvetuotuotteisiin. Polttoturpeen käyttö on hiipunut ennakoitua nopeammin. Entisiä turvetuotantoalueita muutetaan metsätalousmaaksi tai kunnostetaan muun muassa kosteikoiksi.
Julkaisija
