Hyppää pääsisältöön

Kierrätys kannattaa

Jätteet eivät ole vain kulutuksen lopputuotetta, vaan myös arvokasta raaka-ainetta. Jätteiden lajittelulla ja kierrätyksellä on siten iso merkitys.
Kuva
Mies nostaa elektroniikkalaitteita muovilaatikosta lajitteluastiaan.
© Adobe Stock

Jätteiden lajittelu ja kierrätys voi joskus tuntua omassa arjessa mitättömän pieneltä teolta. Kun kaivelee asiaa hieman syvemmältä, on jokainen biojätteeseen oikein lajiteltu banaaninkuori ja kartonkikeräykseen viety pizzalaatikko arvokas.

Tiesitkö, että vuonna 2020 sekajätteisiin laitetuista biojätteistä olisi saatu polttoaineet vuodeksi 80 000 kaasuautolle? Tai että kartonkikuitua voi käyttää jopa 25 kertaa ja lasia kierrättää jopa rajattomasti?

Jätteet eivät ole vain kulutuksen lopputuotetta, vaan yhä enenevässä määrin arvokasta raaka-ainetta. Yritys voi esimeriksi hyödyntää käytettyjen paristojen metalleja lannoitteiden raaka-aineena.

Kuva
Infograafi: Biojätteestä saadaan polttoainetta kaasuautoille, kartonkikuitu ja muovi kiertävät uusiksi tuotteiksi.
Lajittelemalla ja kierrättämällä saadaan uusia tuotteita ja säästetään luonnonvaroja.  © Syke

Vinkkejä kierrätykseen 

Mieti tarkkaan ennen kuin ostat – onko tuote välttämätön?

Voisitko suosia kierrätetystä materiaalista valmistettuja tuotteita, ostaa tuotteet käytettynä, lainata tai vuokrata? Osta vähän pakkausmateriaaleja sisältäviä tuotteita.

Vähennä ruokahävikkiä.

Suunnittele viikon ruokaostokset huolella etukäteen. Ylijäämäruoan tähteitä hyödyntämällä minimoit kotonasi syntyvän ruokahävikin määrää. Ruoan voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten, jos joskus on ostanut liikaa.

Lajittele jätteet ja toimita ne keräyspisteeseen.

Näin varmistat sen, että materiaalit kiertävät uusiksi tuotteiksi ja kuormitat vähemmän ympäristöä. Alueellisia ohjeita lajitteluun löytyy mm. Kivon sivuilta: Alueelliset biojätteen lajitteluohjeet Lisätietoa lajittelusta löytyy myös Kierrätys.info-sivustolta.

Kierrätyksellä säästetään luonnonvaroja ja ehkäistään ilmastonmuutosta kiihdyttäviä päästöjä

Jätteet päätyvät hyötykäyttöön, kun ne lajitellaan. Jätteistä saadaan arvokasta raaka-ainetta ja kierrätyksellä on monia positiivisia ympäristövaikutuksia. Jäteperäisten raaka-aineiden uusien tuotteiden valmistuksessa on ympäristön kannalta vähemmän kuormittavaa kuin koskemattomien luonnonvarojen käyttö.

Lajitteluista muovipakkauksista tehdään uusioraaka-ainetta, jota käytetään esimerkiksi kaupan kierrätysmuovipusseihin ja siivousvälineisiin​. Lajiteltu lasi prosessoidaan ja toimitetaan raaka-aineeksi lasipakkaustehtaille.​ Lasin kierrätys on pitkistä kuljetusmatkoista huolimatta ympäristöystävällisempää kuin uuden valmistaminen, ja lasia voidaan kierrättää rajattomasti.

Kierrätyskartongista valmistetaan esimerkiksi aaltopahvin raaka-ainetta, pakkauskartonkia- ja paperia, laminaattipaperia ja hylsyjä. Metallipakkaukset murskataan, minkä jälkeen materiaali on sulatuskelpoinen raaka-aine metalliteollisuudelle.​ Metallin laatu ei huonone kierrätyksessä, joten se kiertää ikuisesti. Myös esimerkiksi alumiinia ja kuparia kierrätetään.

Biojäte mädätetään biokaasulaitoksessa tai kompostoidaan. Mädätettäessä biojätteestä syntyy biokaasua, jota käytetään polttoaineena. Kompostoitavasta biojätteestä syntyy multaa, jota voidaan käyttää esimerkiksi viherrakentamisessa. Myös mädätyksestä syntyvä kiinteä jäännös voidaan kompostoinnin jälkeen käyttää multana.

Miten jätehuolto toimii Suomessa - katso video!

Jätteet ovat arvokkaita resursseja yrityksille

Jätteiden arvo raaka-aineena tulee nousemaan tulevaisuudessa. Esimerkiksi jätteistä saatavan fosforin tarve lannoitteena kasvaa, kun neitseelliset fosforivarannot vähenevät. Suomessa teollisuus hyödyntää jo nyt myös ulkomailta tuotavaa kierrätettyä metallia, jäteöljyjä ja keräyspaperia. Esimerkiksi elektroniikkaromussa on paljon arvokkaita metalleja, joiden hyödyntämistapoja ja -mahdollisuuksia vielä tutkitaan.

Kierrätystä on tehostettava

Yhdyskuntajätteen, eli kotitalouksissa ja palvelualoilla syntyvän jätteen, kierrätysasteen tulisi nousta EU-maissa 55 prosenttiin vuoteen 2025 mennessä ja 65 prosenttiin vuoteen 2035 mennessä. Suomen yhdyskuntajätteen kierrätysaste oli 42 prosenttia vuonna 2020. Koska tavoitteeseen on vielä matkaa, kaikki työ lajittelun ja kierrätyksen tehostamiseksi on tärkeää.

Kotitalousjäte on kodeissa tuotettua yhdyskuntajätettä, kuten biojätettä, kartonkia, paperia, muovia, lasia, metallia ja sekajätettä. Kotitalousjätteet viedään kiinteistökohtaiseen keräyspisteeseen ja lajitellaan siellä asianmukaisiin jäteastioihin. Mikäli omalla kiinteistöllä on vain sekajäteastia, viedään lajitellut jakeet alueelliseen keräyspisteeseen tai jäteasemalle. Palautuspullot ja -tölkit viedään aina kaupan pullonpalautusautomaattiin.

Yhdyskuntajätteen kierrätys ja hyödyntäminen Suomessa
Tutustu infograafeihin (materiaalitkiertoon.fi)

Ohjeita jätteiden lajitteluun

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)