Seis roskaamiselle
Asukkailla on roskaantumisen hillitsemiseksi yleinen toive: roskiksia pitäisi saada enemmän tai niiden tulisi olla tilavampia ja suljettavia. Täpötäyteen tungetut roskikset ja linnut ja muut eläimet niiden ympärillä ovat tuttu näky.
Kunnan vastuulla on huolehtia alueensa puhtaanapidosta, ja alueiden roskaantumisen lisääntyessä kustannukset nousevat. Esimerkiksi Helsingin kaupunki on arvioinut, että kaupungin puhtaanapidosta koituu sille vuosittain noin 11 miljoonan euron siivouskustannukset. Roskisten määrän lisääminen tarkoittaa, että myös roskien poiskuljetusten kustannukset nousevat.
Jokainen voi estää roskaantumista.
Kun jokainen huolehtii omista roskistaan, ympäristö säilyy siistinä.
Kotiin viemisen hyöty on se, että voit samalla lajitella roskat kierrätystä varten.
Tupakantumpit ovat erityisen yleinen ja haitallinen roska niiden sisältämien myrkkyjen takia. Filtterit ovat selluloosa-asetaattia, joka hajoaa hitaasti. Tumpit voivat kulkeutua hulevesien mukana vesistöihin.
Paikallisista siivoustalkoista löytyy tietoa somessa. Voit myös tutustua esimerkiksi Pidä Saaristo Siistinä ry:n Siisti Biitsi -appiin, joka yhdistää roskaiset paikat ja talkooporukat.
Eläinten takertumista aiheuttavat erityisesti silmukoita tai solmuja muodostavat kalastusverkot, -siimat ja -köydet.
Roskaantumisesta ei vielä ole kattava kokonaiskuvaa, sillä sitä esiintyy kaikkialla. Ympäristön roskaantumisen arviointiin ei ole olemassa yhtä hyväksyttyä tapaa ja roskaantumista tutkitaan eri puolilla maapalloa hyvinkin erilaisilla menetelmillä.
Roskaantumisen lähteet
Eniten roskia löytyy asutuksen ja ihmistoimintojen läheisyydestä. Etenkin kertakäyttöisten muovipakkausten osuus roskista on suuri.
Laittomia kaatopaikkoja ja jätteiden hylkäämistä ympäristöön ei kunnissa varsinaisesti tilastoida, mutta tapauksia voidaan arvioida esimerkiksi kuntien ympäristöviranomaisille tehtyjen haittailmoitusten perusteella.
Tällä hetkellä ympäristön roskaantumisesta on eniten tietoa rantaroskista. Euroopassa rantaroskia on seurattu jo vuosia ja ne on dokumentoitu hyvin. Suomessa on kartoitettu merenrantojen roskien määrää ja laatua vuodesta 2012 alkaen.
Seurantatulosten mukaan noin 90 prosenttia Suomen rantaroskista on muovia, ja kaupunkirannoilla jopa 70 prosenttia on tupakantumppeja. Muita yleisiä roskatyyppejä ovat ruokapakkaukset, vaahtomuovi, pullonkorkit ja kannet, muovikassit ja -köydet sekä tunnistamaton muoviroska.
Kaupunkiroskien määrää, tyyppiä, alkuperää ja kulkeutumisreittejä ei ole Suomessa selvitetty systemaattisesti. Suomen ympäristökeskus selvitti vuonna 2021 roskien määrän ja tyypit Helsingin kahdella eri kaupunkipuistoalueella.
Puistoista erotelluilta tutkimuskaistaleilta kerättiin ja tunnistettiin yhteensä 4 886 roskaa eli 0,8 roskaa neliömetriä kohden. Molemmissa puistoissa noin 90 prosenttia roskista oli muovia. Kappalemäärältään yleisimmät roskat olivat styrox-kappaleet, noin 32 prosenttia kaikista roskista, ja tupakantumpit, noin 18 prosenttia kaikista roskista.
Roskaantuminen aiheuttaa paljon ongelmia. Varsinkin erilaiset muovit aiheuttavat vaaraa linnuille ja muille eläimille. Eläimet voivat takertua roskiin tai syödä niitä erehdyksessä, mikä voi pahimmassa tapauksessa johtaa eläinten kuolemaan. Roskaantumisella on myös vaikutuksia terveyteen, viihtyvyyteen ja ympäristön hyvinvointiin.
Julkaisija