Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP)
POP-yhdisteet ovat kaikkein haitallisimpia ympäristömyrkkyjä, sillä ne säilyvät ympäristössä pitkään ja voivat aiheuttaa pieninä pitoisuuksina haittaa ihmisille ja ympäristölle. Niiden on havaittu aiheuttavan eläimissä kehitys- ja lisääntymishäiriöitä ja ne voivat vaikuttaa samaan tapaan myös ihmiseen. Aineiden kaikkia pitkäaikais- tai yhteisvaikutuksia ei kuitenkaan vielä tunneta.
Ajankohtaista
Aineen Dechlorane Plus asetusmuutos julkaistu 25.9.2025
ECHAn ohjeistus vaahtosiirtymän parhaan saatavilla olevan tekniikan määrittämiseksi (Liitteen I PFOA-merkinnän kohta 4(b)) 2025
Euroopan kemikaalivirasto on julkaissut jäsenmaiden asiantuntijoiden, komission ja ECHA:n valmisteleman ohjeen siitä, mitä vaahtosammutusjärjestelmien puhdistaminen "parhaan käytettävissä olevan tekniikan mukaisesti" tarkoittaa . Selkeyden tarve johtuu 5. toukokuuta 2025 tehdystä POP-asetuksen 2019/1021 muutoksesta, jossa liitteen I PFOA-merkinnän osalta täsmennettiin sallittua jäämäpitoisuutta sammutusjärjestelmän siirtyessä fluorittomiin sammutusvaahtoihin (ks. PFOA-merkinnän kohta 4(b)).
Käytännössä ohje täsmentää milloin PFOA-merkinnän kohtia 1 ja 2 korkeammat tahattomien PFOA-jäämien taso voidaan sallia tai käytännössä miten puhtaaksi järjestelmä pitää puhdistaa. Mikäli järjestelmää ei ole puhdistettu kohdan 4(b) mukaisesti, sovelletaan kohtien 1 ja 2 raja-arvoja.
Ohjeessa käsitellään myös tulevia fluoria sisältävien vaahtojen rajoituksia REACH-asetuksessa. Ohjetta päivitetään vielä syksyn kuluessa kun REACH-rajoitus julkaistaan ja voimaantulopäivä on selvillä.
- EU Guidance for transitioning to Fluorine-Free Firefighting Foams (europa.eu)
- Komission delegoitu asetus (EU) 2025/1399, annettu 5 päivänä toukokuuta 2025, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021 liitteen I muuttamisesta siltä osin kuin on kyse perfluorioktaanihaposta (PFOA), sen suoloista ja PFOA:n kanssa samankaltaisista yhdisteistä (eur-lex.europa.eu)
- POP-asetuksen konsolidoitu versio (4.8.2025)
Uusi POP-jätteen käsittelyopas 14.6.2024
Ympäristöministeriön julkaisemalla oppaalla päivitetään vuonna 2016 julkaistut POP-jätteen käsittelyohjeistukset vastaamaan muuttuneita vaatimuksia ja täydennetään vuonna 2023 julkaistussa POP-jätteen tunnistusoppaassa annettua ohjeistusta. Oppaassa käsitellään mm. POP-jätteille soveltuvia käsittelymenetelmiä, POP-jätteiden luokittelua vaaralliseksi jätteeksi, POP-jätteiden vienti- ja tuontisäännöksiä sekä tietoja eri jätevirtojen sisältämistä POP-yhdisteistä.
POP-asetuksen artiklan 4(2) tulkintaa koskeva ohje 7.6.2024
Uusien POP-yhdisteiden lisäämisprosessi
Jotta uusi aine voitaisiin lisätä POP-asetukseen, se on merkittävä Tukholman sopimukseen tai POP-yhdisteitä koskevaan pöytäkirjaan.
POP-asetuksen artiklan 5 mukainen ilmoitusvelvollisuus
POP-asetuksen artikla 5 asettaa vaatimuksia POP-yhdisteitä aineena, seoksessa tai esineessä sisältävien varastojen hallinnalle ja niistä pitää tehdä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle 12 kk kuluessa rajoituksen voimaantulosta. Ilmoitusvelvollisuus koskee POP-yhdisteitä, joiden käyttö on sallittu.
Haittoja hillitään kansainvälisellä yhteistyöllä
POP-yhdisteet kulkeutuvat kauas alkuperäisiltä päästölähteiltään ja erityisesti kohti maapallon napa-alueita. Mikään valtio tai alue ei pysty yksin ratkaisemaan POP-yhdisteiden aiheuttamia ympäristö- ja terveysongelmia, vaan niiden rajoittamiseksi tarvitaan kansainvälisiä toimia. POP-yhdisteitä rajoitetaan kahdella eri sopimuksella: maailmanlaajuisella Tukholman yleissopimuksella sekä YK:n Euroopan Talouskomission alaisella kaukokulkeutumissopimuksella.
Tukholman yleissopimus
Tukholmassa vuonna 2001 solmittu yleissopimus kieltää tai rajoittaa voimakkaasti POP-yhdisteiden tuotantoa, kauppaa, käyttöä ja päästöjä. Sopimus astui voimaan toukokuussa 2004 ja on laajuudeltaan yksi suurimmista ympäristösopimuksista. Yhteensä 186 maata (ml. EU) on ratifioinut yleissopimuksen vähintään alkuperäisten 12 aineen osalta. Tällä hetkellä yleissopimuksella on rajoitettu 31 aineen tai aineryhmän käyttöä. Kaikki osapuolet eivät kuitenkaan ole sitoutuneet kaikkien sopimukseen myöhemmin lisättyjen aineiden päästöjen vähentämiseen. Osapuolten tulee tehdä suunnitelma velvoitteiden täyttämisestä.
Alkuperäiseen sopimukseen sisältyi ns. likainen tusina kemikaaleja, jotka ovat enimmäkseen jo käytöstä poistuneita torjunta-aineita:
- aldriini
- dieldriini
- endriini
- DDT
- heptakloori
- klordaani
- mirex
- toksafeeni
- heksaklooribentseeni
- PCB
- dioksiinit
- furaanit
Osapuolet voivat ehdottaa sopimuksella rajoitettavaksi kemikaaleja, joiden kaukokulkeutumisesta katsotaan voivan aiheutua niin merkittävää ympäristö- tai terveyshaittaa, että kansainvälinen rajoittaminen on perusteltua. Sopimuksen tieteellinen komitea (POPs Review Committee eli POPRC) arvioi ehdotukset uusiksi kemikaaleiksi ja tekee tarpeen vaatiessa rajoitusehdotuksen sopimuksen osapuolille. Rajoituksista ja sallituista poikkeuskäytöistä sovitaan osapuolten välisissä neuvotteluissa (ns. Conference of the Parties eli COP).
Seuraavat kemikaalit on lisätty Tukholman sopimukseen vuoden 2009 jälkeen:
- lindaani (HCH), lisätty Tukholman sopimukseen 2009
- alfa- ja beta-HCH (heksakloorisykloheksaani), 2009
- perfluorioktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS), perfluoriktaanisulfonyylifluoridi (PFOSF) 2009
- bromatut palonsuoja-aineet (PBDE), 2009
- penta- ja oktabromidifenyylieetteri, 2009
- heksabromibifenyyli (HBB), 2009
- klordekoni, 2009
- pentaklooribentseeni (PeCB), 2009
- endosulfaani, 2011
- heksabromisyklododekaani (HBCD), 2013
- pentakloorifenoli PCP ja sen suolat, 2015
- heksaklooributadieeni HCBD, 2015
- klooratut naftaleenit CN, 2015
- dekabromidifenyylieetteri DeBDE, 2017
- lyhytketjuiset klooriparafiinit SCCP, 2017
- perfluorioktaanihappo (PFOA), sen suolat ja PFOA:n kanssa samankaltaiset yhdisteet, 2019
- dikofoli, 2019
- pefluoriheksaanihappo (PFHxS), sen suolat ja PFHxS:n kanssa samankaltaiset yhdisteet, 2022
- metoksikloori, 2023
- UV-328, 2023
- Dechlorane Plus, 2023
- klorpyrifossi, 2025
- keskipitkät klooratut parafiinit MCCP (hiiliketjun pituus C14–C17 ja klooripitoisuus keskimäärin vähintään 45 painoprosenttia), 2025
- pitkäketjuiset perfluorikarboksyylihapot LC-PFCA (hiiliketjun pituus C9–C21), 2025
Alueellinen UNECE:n POP-pöytäkirja
YK:n alaisen Euroopan talouskomission (ECE) kaukokulkeu¬tuvien ilmansaasteiden rajoittamista koskevaan sopimukseen lisättiin Århusissa vuonna 1998 POP-yhdisteitä koskeva pöytäkirja. POP-yhdisteiden käyttöä ja päästöjä rajoittava pöytäkirja astui voimaan lokakuussa 2003 ja tällä hetkellä osapuolia on 29.
Uudistettu pöytäkirja ja samalla uudet rajoitukset tulivat voimaan heinäkuussa 2012 kun POP-asetusta (EY) 850/2004 muutettiin asetuksella (EY) 519/2012. PAH-yhdisteitä lukuun ottamatta kaikkia muita pöytäkirjaan sisältyviä aineita rajoitetaan nykyään Tukholman yleissopimuksella.
EY:n asetus pysyvien orgaanisten yhdisteiden rajoittamisesta (ns. POP-asetus)
Tukholman yleissopimuksen sekä UNECE:n POP-pöytäkirjan velvoitteet on sisällytetty Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EU) 2019/1021 pysyvistä orgaanisista yhdisteistä (uudelleenlaadittu). Uudelleenlaadittu asetus kumosi vanhan POP-asetuksen (EY) 850/2004. Asetus on sellaisenaan voimassa Suomessa ja kaikissa EU-maissa ja on POP-yhdisteiden rajoittamisen kannalta keskeisin lainsäädännöllinen instrumentti.
POP-asetuksen toimivaltainen viranomainen on kemikaalilain mukaan Suomen ympäristökeskus (Syke) kuitenkin niin, että POP-yhdisteitä sisältävien jätteiden jätehuoltoa koskevassa 7 artiklassa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina toimivat ympäristönsuojelulain (527/2014) mukaiset ympäristölupaviranomaiset. POP-yhdisteiden markkinavalvonta puolestaan kuuluu Turvallisuus- ja kemikaalivirastolle (Tukes). Syke vastaa POP-asetuksen toimeenpanon seurannasta ja tiedottamisesta ja tekee läheistä yhteistyötä muiden viranomaisten kanssa.