Torjunta-aineet

Kasvinsuojeluaineilla parannetaan satoja

Kasvinsuojeluaineilla tarkoitetaan kemikaaleja, joita käytetään kasvitautien, rikkakasvien ja tuhoeläinten torjuntaan sekä kasvien kasvun säätelemiseen. Niitä käytetään yleisesti viljelykasvien sadon määrän ja laadun parantamiseksi. Kasvinsuojeluaineet on kehitetty myrkylliseksi torjuttaville eliöille kuten rikkakasveille, tuholaisille tai kasvitautia aiheuttaville mikrobeille. Yleensä ne ovat kuitenkin haitallisia myös muille eliölle.

Kasvinsuojeluaineita säädellään tarkasti

Ympäristöhaittojen takia kasvinsuojeluaineiden käyttöä ja markkinoille tuomista säädellään Euroopassa tarkoin. Vain hyväksyttyjä valmisteita saa käyttää ja niitäkin vain siihen tarkoitukseen, mihin ne on hyväksytty. Suomessa kasvinsuojeluainevalmisteiden hyväksynnästä sekä käytön ehdoista ja rajoituksista vastaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.

Monien ympäristössä pysyvien ja eliöstöön kertyvien aineiden käyttö on kielletty kokonaan kansainvälisillä sopimuksilla. Esimerkiksi valtaosa Tukholman yleissopimuksella kielletyistä pysyvistä orgaanisista aineista on alun perin ollut kasvinsuojelussa käytettyjä torjunta-aineita. 

DDT on tunnettu esimerkki aiemmin käytössä olleesta haitallisesta torjunta-aineesta. DDT kertyy eliöihin ja rikastuu ravintoketjuissa. Sen käyttö kiellettiinkin Suomessa jo 1970-luvulla. Kesti kuitenkin pari vuosikymmentä ennen kuin sen pitoisuudet ympäristössä laskivat merkittävästi. 
 

• Kasvinsuojeluaineet (mmm.fi)
• Kasvinsuojeluaineet (tukes.fi)
• Pysyvät orgaaniset yhdisteet (POP)

Viljelymenetelmät vaikuttavat kuormitukseen

Kasvinsuojeluaineita levitetään pellolle yleensä ruiskuttamalla tai käyttämällä peitattuja eli kasvinsuojeluaineella käsiteltyjä siemeniä. Ruiskutuksessa osa aineesta jää leijumaan ilmaan ja voi kulkeutua suoraan vesistöön. Kasvinsuojeluaineet voivat kulkeutua pinta- ja pohjavesiin myös kasvustosta ja maasta pintavalunnan, eroosioaineksen, salaojavalunnan tai suotautumisen kautta. Pintavalunta ja vesistökuormitus voimistuvat, mikäli torjunta-ainetta ruiskutetaan juuri ennen sadetta. Myös viljelymenetelmällä ja maan muokkauksella voi olla suuri vaikutus valunnan jakaantumiseen ja siten myös kasvinsuojeluainekuormitukseen.

Kasvinsuojeluaineita huuhtoutuu vesistöihin

Kasvinsuojeluaineiden pitoisuudet ovat Suomen pinta- ja pohjavesissä alhaisia moneen muuhun maahan verrattuna. Pohjavesien pitoisuudet ylittävät kuitenkin juomavedelle asetut raja-arvot monin paikoin. Myös pintavesissä yksittäisten aineiden pitoisuudet ylittävät toisinaan ympäristölle turvallisen pitoisuuden. 

Kasvinsuojeluaineiden sitoutuminen maahan vähentää niiden huuhtoutumista vesiin, mutta voi hidastaa aineiden hajoamista. Maaperän mikrobit hajottavat useimpia kasvinsuojeluaineita, mutta hajoaminen voi hidastua esimerkiksi matalissa lämpötiloissa. Eräät kasvinsuojeluaineiden hajoamistuotteet ovat lähtöainetta haitallisempia.

Biosidit

Biosideiksi kutsutaan torjunta-aineita, joita käytetään ihmisten, eläinten, materiaalien tai esineiden suojaamiseen haitallisilta eliöiltä. Biosidivalmisteita ovat esimerkiksi hyönteis- ja jyrsijämyrkyt, desinfiointiaineet, puunsuoja-aineet ja veneenpohjamaalit. 

• Biosidit (tukes.fi)

Lisää tietoa