Hyvä paha muovi
Muovia on eri muodoissa nykyihmisen elämässä kaikkialla. Aamulla puet päällesi vaatteita, jotka todennäköisesti sisältävät muovia, aamupalalla useat elintarvikkeet on pakattu muoviin, istut bussiin, junaan tai autoon, jotka rakentuvat nykyisin pääasiassa useista erilaisista muoveista, töissä ja koulussa käytät muovista muotoiltua näppäimistöä. Jopa ilma jota hengität sisältää pieniä muovihiukkasia.
-
Vältä turhaa kulutusta.
Osta vain se mitä todella tarvitset ja mieti voisitko ostaa sen käytettynä.
-
Käytä kestäviä tuotteita kertakäyttötuotteiden sijaan.
Kuluttamisen vähentäminen pienentää myös muovijätekuormaa. Erityinen huomio kannattaa kiinnittää kertakäyttömuoviin: tarvitsenko mökkireissulla todella kertakäyttöastioita, pärjäisikö kukkapenkkini puuhakkeella ilman muovikatetta tai voisinko vaihtaa tiskiharjan harjaosan ilman, että ostan aina uuden harjan?
-
Käytä muovikasseja, -pulloja ja -rasioita useaan kertaan.
Muovi on kestävä materiaali - hyödynnä kotiisi kertyvät purkit ja purnukat esimerkiksi pikkuesineiden säilytyksessä ja järjestyksessä pitämisessä.
-
Lajittele muovinen pakkausjäte muovinkeräykseen, palauta panttipullot ja vie käyttökelpoiset tavarat kirpputorille.
Lajitellusta ja kierrätetystä muovista syntyy uusia muovituotteita. Tällä hetkellä muovipakkausjätteen kierrätysaste on 42 prosenttia eli parantamisen varaa on. Suomalainen panttipullojärjestelmä on tehokas malli luonnon muovikuorman vähentämiselle.
-
Huolehdi lähiympäristöstä – vie aina kaikki roskat mukanasi, kerää tupakantumpit rasiaan ja osallistu siivoustalkoisiin.
Rantojen, puistojen ja metsien virkistyskäyttö on huomattava roskaantumisen aiheuttaja. Kunnille ja kaupungeille koituu vuosittain huomattavia kustannuksia roskien ja laittomasti ympäristöön dumpattujen jätteiden siivoamisesta. Asukkaat ovatkin tarttuneet toimeen ja varsinkin keväisin ympäri maata järjestetään erilaisia siivoustalkoita. Tupakantumpit ovat erityisen yleinen ja haitallinen roska niiden sisältämien myrkkyjen takia.
-
Älä jätä kalastusvälineitä eli siimaa, koukkuja, uistimia ja verkkoja ympäristöön.
Eläinten sotkeutumisia ja takertumista aiheuttavat erityisesti silmukoita tai solmuja muodostavat kalastusverkot, -siimat ja -köydet. Vesistöön jääneet, hylätyt tai kadonneet kalastusvälineet eli niin sanotut haamupyydykset aiheuttavat erityisen suuren riskin, koska pyydyksin jääneet kalat houkuttelevat paikalle saalistajia, jotka voivat myös takertua verkkoon.
Muovi on monikäyttöinen materiaali
Muovi-sana tulee alun perin verbistä muovata, ja se kertookin olennaisen - muovi on paljon käytetty materiaali sen muovattavuuden takia.
Muoville ei ole arkikielessä yksiselitteistä määritelmää: sanalla voidaan viitata monenlaisiin materiaaleihin. Muovit voidaan jakaa kestomuoveihin ja kertamuoveihin. Valtaosa, 90 prosenttia, maailman muoveista on kestomuoveja. Kertamuoveilla tarkoitetaan muoveja, joita ei voida sulattaa ja muovata uudelleen niiden rakenteen vuoksi.
Muovattavuuden lisäksi muovin etuja ovat muun muassa keveys, kestävyys ja hygieenisyys. Tämä näkyy esimerkiksi elintarvikkeissa. Vaikka äkkiseltään voisi ajatella, että kurkun päällä oleva muovikelmu on turha, se suojaa vihannesta koko matkan maatilalta jääkaappiin. Muovin avulla voidaan vähentää hävikkiä. On arvioitu, että ruoantuotannon negatiiviset ympäristövaikutukset ovat joka tapauksessa suurempia kuin pakkauksen tai kuljetuksen aiheuttamat vaikutukset. Jos pakkausmuovi päätyy käytön jälkeen kierrätykseen, ongelmat vähenevät luonnollisesti entisestään.
Roskaantuminen on maailmanlaajuinen ongelma
Muovin näkyvimmät ongelmat liittyvät roskaantumiseen niin maa- kuin vesiympäristössäkin. Esteettisen haitan lisäksi muoviroska aiheuttaa luonnossa suurta vahinkoa eri ekosysteemien toiminnoille.
Eliöt syövät erehdyksessä roskia, mikä voi johtaa niiden ruuansulatusjärjestelmän tukkeutumiseen ja nälkiintymiseen, eliöt voivat takertuvat roskiin mikä haittaa niiden liikkumista, syömistä ja lisääntymistä. Tiedetään myös, että muovit voivat kuljettaa mukanaan erilaisia vieraslajeja ja haitallisia aineita. Muovien vaikutukset esimerkiksi merenpohjan eliöyhteisöön tai maaperään ja sen eliöstöön voivat olla arvaamattomia ja laaja-alaisia.
Näkyvän suurikokoisen muoviroskan eli makromuovin lisäksi luonnolle ja ihmiselle ongelmallista on mikromuovi. Sitä muodostuu, kun muovikappaleet alkavat pilkkoutua ja hajota ympäristössä. Mikromuovia päätyy ympäristöön myös muun muassa liikenteestä sekä jätevesien ja lietteen hyötykäytön seurauksena. Mikromuovia on löytynyt niin pohjavesistä, simpukoiden sisältä kuin Antarktikseltakin. Lisäksi sitä on hiljattain löydetty myös ihmisen verestä, keuhkoista, istukoista sekä erityisesti pienten lasten ulosteista.
Mikromuovien poistaminen ympäristöstä on nykytekniikalla mahdotonta. Hajonneen muovin vaikutuksia tunnetaan tutkimuksesta huolimatta vielä huonosti. Mikromuovien määrä ympäristössä kasvaa kuitenkin koko ajan. Tutkijoiden mukaan nyt tulisikin tehdä kaikki mahdollinen, jotta mikromuovien haitallisilta vaikutuksilta vältyttäisiin tulevaisuudessa.
Biopohjaiset ja biohajoavat muovit ovat kuluttajaviestinnän päänsärky
Tällä hetkellä tutkijat ja yritykset etsivät kuumeisesti ratkaisuja muovien korvaamiselle. Painavammat materiaalit kuten esimerkiksi lasi ja metalli lisäävät kuljetuksen päästöjä. Lisäksi metallien kysynnän ja tuotannon kasvu saattaa lisätä kaivostoimintaa.
Ratkaisuja haetaan biopohjaisista ja biohajoavista materiaaleista, mutta niihin liittyvä termistö aiheuttaa usein epäselvyyksiä.
- Biopohjaiset muovit ovat muoveja, jotka on valmistettu kokonaan tai osittain uusiutuvista raaka-aineista kuten tärkkelyksestä ja selluloosasta fossiilisten raaka-aineiden sijaan.
- Biohajoavilla muoveilla puolestaan tarkoitetaan sellaisia muoveja, jotka mineralisoituvat täysin hiilidioksidiksi ja vedeksi kohtuullisessa ajassa.
Kaikki biopohjaiset muovit eivät kuitenkaan ole biohajoavia, ja vastaavasti kaikki biohajoavat muovit eivät ole biopohjaisia. Biohajoavia muoveja voidaan valmistaa sekä biopohjaisista että fossiilisista raaka-aineista. Biopohjaisista raaka-aineista voidaan puolestaan valmistaa myös muoveja, jotka eivät ole biohajoavia, esimerkiksi biopolyeteeniä, joka vastaa rakenteeltaan fossiiliperäistä polyeteeniä.
Biohajoavuuden termi on myös helposti harhaanjohtava siinäkin mielessä, että biohajoavuus on vallitsevista olosuhteista kuten lämpötilasta ja ajasta riippuvaa. Biohajoavuus määritellään nykyisin tiettyjen olosuhteiltaan (lämpötila, kompostointiaika jne.) tarkkaan määriteltyjen standardien mukaan. Näin ollen esimerkiksi laitoskompostoinnissa biohajoavaksi tarkoitetut muovit eivät välttämättä hajoa maaperän tai meren vallitsevissa olosuhteissa.
Mitä päättäjät tekevät muovin ongelmille?
Muovin aiheuttamia ympäristö- ja terveysvaikutuksia voidaan hallita lainsäädännöllä, erilaisilla sitoumuksilla ja kansainvälisillä sopimuksilla. Suomi ja EU ovat jo sitoutuneet useisiin kansainvälisiin sitoumuksiin, jotka on tuotu osaksi EU:n tai kansallista lainsäädäntöä. Suomi tulee osallistumaan uuden maailmanlaajuisen laillisesti sitovan muovisopimuksen valmisteluun yhdessä muiden EU-maiden kanssa.
Vaikka muovia koskevaa ja sen vaikutuksiin puuttuvaa sääntelyä on viime vuosina lisätty, sääntelyssä on kuitenkin puutteita eikä kaikkiin muovin aiheuttamiin haitallisiin ympäristö- ja terveyshaittoihin ole vielä pystytty puuttumaan.
