YVA-menettely ja kaavoitus yhteismenettelynä
Mikäli hankkeen vuoksi käynnistetään sekä YVA-menettely että kaavoitusmenettely, on mahdollista (kuva 1):
- sovittaa yhteen YVA-menettelyn ja kaavoituksen kuulemiset;
- tehdä YVA-menettely kaavoituksen yhteydessä, eli yhteismenettelynä tai
- tehdä YVA-menettely ja kaavoitus erillisinä menettelyinä.
Yhteismenettelyn lainsäädäntö
Maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999, MRL) 9 §:ssä on säännökset ympäristövaikutusten selvittämisestä, ja hankkeesta vastaavan velvollisuudesta toimittaa tietoja viranomaisille sekä viranomaisten tehtävistä ja yhteistyöstä. MRL:ssa säädetään lisäksi vuorovaikutusmenettelystä ja tiedottamisesta kaavoituksen yhteydessä. Kaavoitusmenettelyä ja vuorovaikutusta koskevat säännökset ovat MRL:n 8 luvussa ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen (895/1999 MRA) 6 luvussa. Yhteismenettelyn kulusta säädetään tarkemmin MRA:n 30 a ja b §:ssä.
YVA-menettelystä säädetään ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa laissa (252/2017, YVA-laki) ja ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (277/2017, YVA-asetus tai YVAA).
- 132/1999, MRL 9 §, vaikutusten selvittäminen kaavaa laadittaessa (Finlex)
- 132/1999, MRL 6 §, Vuorovaikutus ja kaavoituksesta tiedottaminen (Finlex)
- 895/1999 MRA, 6 luku, Yhteiset säännökset vuorovaikutuksesta kaavoituksessa (Fi…
Yleistä yhteismenettelystä
Yhteismenettelyssä hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan kaavoituksen yhteydessä ja kaavan laatimisesta vastaava viranomainen on vastuussa yhdistetyn menettelyn läpiviemisestä. YVA-yhteysviranomaisena toimii elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY-keskus) ja sen tehtävänä on tarkistaa, että ympäristövaikutusten arviointi on ollut sisällöllisesti riittävä. Hankkeesta vastaavan tehtävät ovat samat kuin YVA-lain mukaisessa menettelyssä.
Yhteismenettelyssä kaavan vaikutusten arviointi on kaavan laatimisesta vastaavan viranomaisen vastuulla, kun taas YVA-ohjelmaa vastaava YVA-suunnitelma ja YVA-selostus ovat hankkeesta vastaavan vastuulla. Tämän vuoksi näiden kahden eri menettelyn asiakirjojen tulisi olla erilliset. Myös muutoksenhaun vuoksi asiakirjojen erillisyys on tärkeää.
YVAsta ei voi valittaa kaavan hyväksymispäätöksen yhteydessä, vaan muutosta voi hakea vasta lupapäätöksestä YVA-lain mukaan. Erilliset YVA- ja kaava-asiakirjat eivät tarkoita kahden erillisen ja osin päällekkäisen arvioinnin tekemistä, vaan kaavan vaikutusten arviointi ja kaavan vaikutuksia kuvaava osuus kaavaselostuksessa voi perustua pitkälti YVA-aineistoon, kuitenkin siten että MRL:n kaavan vaikutusten arviointia ja kaavaselostuksen sisältöä koskevat vaatimukset täyttyvät.
Yhteismenettelyn edellytykset
Hankkeesta vastaava voi tehdä yhteysviranomaiselle ja kaavoituksesta vastaavalle viranomaiselle aloitteen yhteismenettelystä. Yhteismenettely edellyttää, että YVA-menettely ja hanketta koskeva kaavoitus ovat vireillä samaan aikaan. Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen tutkivat onko yhteismenettelyyn edellytyksiä. Yhteismenettelystä voidaan sopia esimerkiksi YVA-lain mukaisessa ennakkoneuvottelussa ja kirjata se esimerkiksi muistioon. Jos jompikumpi viranomaisista katsoo, että edellytyksiä ei ole, menettelyt tehdään erillisinä. Yhteismenettely ei ole mahdollinen, jos kaavoituksesta vastaava viranomainen on itse hankevastaava.
Viranomaisten välinen yhteistyö
Menettelyjen yhdistäminen edellyttää saumatonta yhteistyötä sekä yhteysviranomaiselta että kaavoituksesta vastaavalta viranomaiselta. Yhteysviranomainen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen suunnittelevat yhteismenettelyn yhdessä. YVA-lain vaatimukset eivät välttämättä ole tuttuja kaavoituksesta vastaavalle, eikä MRL:n vaatimukset yhteysviranomaiselle, ja siksi kokonaisuus on hyvä käydä läpi. Viranomaisten on tärkeää sopia yhdessä myös menettelyn aikataulusta.
Yhteismenettelyn erityispiirteitä
Yhteismenettelyn erityispiirteenä on, että selvityksiä tehdään kahden eri lainsäädännön mukaisesti, ja että tarvittavat selvitykset voivat tästä syystä sisällöllisesti poiketa toisistaan. YVA-menettely käsittelee aina tiettyä yksilöityä hanketta, jossa vaikutuksen arvioinnista vastaa hankkeesta vastaava. Kaava mahdollistaa suunnitellulle hankkeelle osoitetun alueidenkäytön. Kaavan vaikutusten arvioinnista vastaa kunta tai maakunnan liitto. Kaavan vaikutukset arvioidaan MRL:n säännösten mukaisesti, ja kaavan tulee aina täyttää kullekin kaavatasolle säädetyt sisältövaatimukset. On huomioitava, että jos hanke ei toteudu, niin kaava mahdollisine siinä asetettuine rajoitteineen jää kuitenkin voimaan.
Yhteismenettelyn keskeiset vaiheet
Hankkeesta vastaava laatii YVA-suunnitelman, jossa kuvataan mm. miten hankkeen ympäristövaikutukset arvioidaan. Asiakirja vastaa ympäristövaikutusten arviointiohjelmaa ja sen sisältövaatimukset ovat samat. YVA-suunnitelma toimitetaan kaavan laatimisesta vastaavalle viranomaiselle, joka toimittaa sen yhteysviranomaiselle.
Kaavan laatimisesta vastaava viranomainen laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS), jossa esitetään mm. kaavan tavoitteet, laadintamenettelyn eteneminen ja aikataulu sekä osallistumisen ja vuorovaikutuksen mahdollisuudet ja menettelyt kaavan laadinnan aikana. Kaavan laatimisesta vastaava viranomainen liittää YVA-suunnitelman kaavan OAS-aineistoihin ja asettaa kummatkin asiakirjat julkisesti nähtäville. OAS ja YVA-suunnitelma tulisi esittää erillisinä asiakirjoina (kts. yleistä yhteismenettelystä -kappale).
Normaalista kaavoitusmenettelystä poiketen OASin nähtävilläpito on YVAan liittyvissä yhdistämistilanteissa aina pakollista ja nähtävilläololle on säädetty määräaika. Aikaa mielipiteiden jättämiselle on 30 päivää tai erityisestä syystä enintään 60 päivää. Osallisilla on mahdollisuus esittää mielipiteensä OASista ja YVA-ohjelmasta kunnalle samanaikaisesti.
Yhteysviranomainen antaa hankkeesta vastaavalle lausunnon arviointisuunnitelmasta kuukauden kuluessa siitä, kun OASin ja arviointisuunnitelman nähtävilläpito on päättynyt.
Hankkeesta vastaava laatii YVA-selostuksen ja kaavoituksesta vastaava viranomainen valmistelee kaavan valmisteluaineiston. YVA-selostus perustuu YVA-suunnitelmaan ja yhteysviranomaisen YVA-suunnitelmasta antamaan lausuntoon.
Kaavan laatimisesta vastaava viranomainen liittää YVA-selostuksen osaksi nähtävillä pidettävää kaavan valmisteluaineistoa ja asettaa kaavan valmisteluaineiston YVA-selostuksineen nähtäville vähintään 30 päiväksi ja varaa mahdollisuuden mielipiteiden esittämiseen. Lausunnot pyydetään kirjallisesti. Myös tässä vaiheessa hankkeesta vastaavan ja kaavan valmistelusta vastaavan viranomaisen laatimat aineistot tulisi olla erilliset.
Joissain tapauksissa YVA-selostuksen kuuleminen voidaan järjestää kaavaehdotuksen nähtävilläollessa.
Yhteysviranomaisen tehtävänä on tarkistaa YVA-selostuksen laatu ja riittävyys ja antaa siitä YVA-lain mukainen perusteltu päätelmä. Päätelmä on samanlainen kuin erillisessä YVA-menettelyssä. Aikaa perustellun päätelmän tekemiselle on kaksi kuukautta siitä, kun kaavan valmisteluaineiston ja YVA-selostuksen nähtävilläpitoaika on päättynyt.
Kaavamenettely jatkuu niin, että kaavan valmisteluaineiston ja siitä saatujen mielipiteiden, lausuntojen ja yhteysviranomaisen perustellun päätelmän pohjalta kaavan laatimisesta vastaava viranomainen laatii kaavaehdotuksen ja asettaa sen julkisesti nähtäville vähintään 30:n vuorokauden ajaksi. Osalliset voivat antaa kaavaehdotuksesta muistutuksensa nähtävilläolon aikana.
Kunta hyväksyy kaavan. Päätöksestä on mahdollisuus valittaa 30:n päivän ajan. Kaava saa lainvoiman, jos valitusajan päätyttyä siitä ei ole valitettu. Jos kaavasta valitetaan ja valitus hylätään, kaava tulee lainvoimaiseksi. Rakennuslupa voidaan myöntää 201 a §:n mukaisesti kaavan hyväksymispäätöksen jälkeen, mutta luvassa on määrättävä, ettei rakentamista saa aloittaa ennen kuin kaava on tullut lainvoimaiseksi.
Hankkeesta vastaava liittää YVA-selostuksen ja perustellun päätelmän lupahakemukseen. Lupaviranomainen ottaa nämä huomioon lupamenettelyssä ja sisällyttää perustellun päätelmän lupaan. Päätöksestä on käytävä ilmi, miten arviointiselostus ja perusteltu päätelmä on otettu huomioon. YVA-menettely päättyy lupapäätökseen. Rakennusluvasta ja muista hankkeeseen mahdollisiin liittyvistä luvista on valitusoikeus, jossa voidaan vedota YVAn mahdollisiin puutteellisuuksiin.
Julkaisija