Visuaalinen maisemaseuranta
Seuranta perustuu noin 5–10 vuoden välein otettuihin valokuviin, jotka havainnollistavat maisemassa tapahtuneita muutoksia. Seurannan aikana maaseutumaisemaa on taltioitu tuhansiin valokuviin, joita voi selata Luonnonvarakeskuksen mediapankissa (uudistetaan parhaillaan). Valokuvat ovat niin tutkijoiden, asiantuntijoiden, opettajien kuin kaikkien maisemanmuutoksesta kiinnostuneidenkin käytettävissä. Kuvien käyttöoikeuksista vastaa Luonnonvarakeskus.
Kuva-aineisto jakautuu kahteen osaan. Laajemman kokonaisuuden muodostavat vuodesta 1996 alkaen kuvatut peltomaisemat. Pääosa niistä sijaitsee valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla ja osa maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurannan tutkimusalueilla. Toinen aineisto koostuu 1990-luvun inventoinneissa luontoarvoiltaan merkittäviksi arvioiduista perinnebiotoopeista. Aineisto sisältää yhteensä yli 5 000 panoraamavalokuvaa sekä videoita ja 360° kuvia.
Esimerkkejä aikasarjoista on selattavissa myös tällä sivustolla. Linkit peltomaisemien ja perinnebiotooppien kuviin löytyvät vasemmasta sivupalkista.
Kuvausmenetelmä
Visuaalinen maisemaseuranta on maisemien systemaattista dokumentointia valokuvin. Lisätietoja valokuvauksesta maisemanmuutosten taltioinnissa sekä tarkemmat tiedot kuvausmenetelmästä ja menetelmän taustoista löytyvät tämän sivun loppuun kootusta kirjallisuudesta ja linkeistä.
Kuvaukset peltomaisemissa
Viljelymaisemien visuaalisessa seurannassa kuvauksia on tehty yhteensä 13 alueella, joista kymmenen on valtakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Lisäksi kuvauksia tehtiin Kolarissa vuonna 2010.
Kullakin alueella kuvauksia on tehty 7–13 karttatarkastelujen perusteella valitussa maastopisteessä. Samoista koordinaateista ja kuvakulmista otetut kuvat mahdollistavat maisemamuutosten seuraamisen. Jokaisesta maastopisteestä on otettu kuvat kohti kaikkia pääilmansuuntia.
Kuvaukset on toistettu samoissa kohteissa viiteen kertaan: vuosina 1996, 2000, 2005, 2010 ja 2020. Muutamilla alueilla täydentäviä kuvauksia on tehty myös vuosina 2001–2003. Vuoden 1996 kuva-aineistot ovat pääosin mustavalkoisia ja ne on otettu eri kuvakoossa kuin myöhemmät kuvat. Myöhempinä vuosina kerätyt kuva-aineistot ovat yhdenmukaisia keskenään.
Alkuperäisiä kuvausmenetelmiä täydennettiin vuonna 2020 dronekuvauksilla. Dronen avulla viljelymaisemista tallennettiin pallopanoraamoja, 360 asteen videoita ja ylilentokuvia.
Seurannan aikana maaseudun viljelymaisemista on kertynyt lähes 3 000 valokuvaa.
Kuvaukset perinnebiotoopeilla
Perinnebiotooppien eli perinnemaisemien seurannassa kuvauksia on tehty 48 alueella, joista puolet sijaitsee Uudellamaalla ja puolet Pirkanmaalla. Kaikki kuvauskohteet on arvioitu luontoarvoiltaan merkittäviksi 1990-luvulla tehdyssä valtakunnallisessa perinnebiotooppien inventoinnissa. Ne sisältyvät myös Suomen ympäristökeskuksen tutkimukseen, jossa selvitettiin hoitotoimien vaikutusta perinnebiotooppien eliölajistoon.
Jokaisessa perinnebiotooppikohteessa kuvauksia on tehty neljässä maastopisteessä. Nämä pisteet on sijoitettu Suomen ympäristökeskuksen käyttämän 50x50 metrin koealan neljään kulmapisteeseen. Kustakin kulmapisteestä on otettu aina kaksi kuvaa, yksi kohti myötäpäivään seuraavaa kulmaa ja toinen kohti vastakkaista kulmapistettä. Yhdellä kuvauskerralla kustakin kohteesta on siten otettu kahdeksan kuvaa.
Kuvaukset on toistettu samoilla kohteilla pääsääntöisesti neljään kertaan: vuonna 2001, vuosina 2006–2007, vuosina 2011–2012 ja vuosina 2017–2019. Muutamilla alueilla kuvauksia on tehty myös välivuosina.
Seurannan aikana perinnebiotoopeista on kertynyt lähes 2 500 valokuvaa.
Tausta
Visuaalisen maisemaseurannan kuva-aineiston kerääminen aloitettiin vuonna 1996 Visuaalinen maisemaseuranta -hankkeessa. Maisemaseurantaa on tehty sen jälkeen osana Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden arviointi ja seuranta -tutkimushanketta (MYTVAS). Sittemmin Maa- ja kotitalousnaisten Keskus ry on toteuttanut uusintakuvauksia yhteistyössä ympäristöministeriön kanssa.
Visuaalinen maisemaseuranta -hanke
- Heikkilä, T. 2007a. Visuaalinen maisemaseuranta: kulttuurimaiseman muutosten valokuvadokumentointi. Tekstit. Musta taide, Helsinki.
- Heikkilä, T. 2007b. Visuaalinen maisemaseuranta: kulttuurimaiseman muutosten valokuvadokumentointi. Kuvat. Musta taide, Helsinki.
- Soini, K., Pouta, E., Kivinen, T. & Uusitalo, M. (toim.). 2008. Maaseutumaiseman muutos, arvottaminen ja eurooppalainen maisemayleissopimus. Maa- ja elintarviketalous 135.
Visuaalinen maisemaseuranta osana maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantaa (MYTVAS) -hanke
- Heikkilä, T. 2008. Maatalousmaiseman visuaalinen seuranta 1996–2006. Sivut 176–181 teoksessa Kuussaari, M., Heliölä, J., Tiainen, J. & Helenius, J. (toim.): Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. MYTVAS-loppuraportti 2000-2006. Suomen ympäristö 4/2008.
- Heikkilä, T. & Hietala-Koivu, R. 2004. Maatalousmaiseman visuaalinen seuranta. Sivut 141-152 teoksessa Kuussaari, M., Tiainen, J. & Helenius, J., Hietala-Koivu, R. & Heliölä, J. (toim.). Maatalouden ympäristötuen merkitys luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle. MYTVAS-seurantatutkimus 2000-2003. Suomen ympäristö 709.
- Heikkilä, T. & Helenius, J. 2010. Ympäristötuen merkitys visuaaliselle maisemalle. Sivut 75–78 teoksessa Aakkula, J., Manninen, T. & Nurro, M. (toim.): Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus (MYTVAS 3). Väliraportti. Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 1/2010.
- Hietala-Koivu, R., Tahvanainen, L., Nousiainen, I., Heikkilä, T., Alanen, A., Ihalainen, M., Tyrväinen, L. & Helenius, J. 1999. Visuaalinen maisema maatalouden ympäristöohjelman vaikuttavuuden seurannassa. Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisuja. Sarja A, 50.
- Sillanpää, P., Hietala, R. & Heikkilä, T. 2014. Viljelymaisemien ja niittyjen kuva-analyysi. Sivut 157–165 teoksessa: Aakkula, J. & Leppänen, J. (toim.). Maatalouden ympäristötuen vaikuttavuuden seurantatutkimus. Loppuraportti (MYTVAS3). Maa- ja metsätalousministeriön julkaisuja 3/2014.
Kuvaajat
TaT Tapio Heikkilä käynnisti visuaalisen maisemaseurannan kuva-aineistojen keräämisen vuonna 1996. Hänen vuonna 2007 valmistunut väitöskirjatyönsä perustui näihin aineistoihin. Heikkilä teki pitkän uran maisemansuojeluun liittyvissä tehtävissä ympäristöministeriössä.
TaM Martina Motzbäuchel on osallistunut vuodesta 2005 alkaen keskeisesti visuaalisen maisemaseurannan maastokuvauksiin ja kuva-aineistojen arkistoimiseen. Hän työskentelee free lance -valokuvaajana.
Oiva Hakala toimi Visuaalisen maisemaseurannan valokuvaajana vuodesta 1996 lähtien.
TaM Antti Hahl toimi Visuaalisen maisemaseurannan valokuvaajana vuonna 2019.
FT Reija Hietala osallistui hankkeen valmisteluun ja suunnitteluun työn eri vaiheissa.