Kasvipainotteinen ruokavalio edistää ihmisen ja ympäristön terveyttä

Ainekset

Tutkitut ainekset kasvipainotteisen ruokavalion hyödyistä terveyden ja ilmaston kannalta.

• Kasviksia, marjoja ja hedelmiä on ravitsemussuositusten mukaan hyvä syödä 500–800 g päivässä tai enemmän, palkokasveja 50–100 g päivässä ja toisaalta punaista lihaa korkeintaan 350 g (kypsennettynä lihana) viikossa. Prosessoitua lihaa tulisi syödä mahdollisimman vähän. Pitkän aikavälin tavoite punaisen ja siipikarjan lihan kulutukselle on yhteensä korkeintaan 350 g viikossa.
• Kasvipainotteinen ruokavalio on yhteydessä useiden sairauksien, kuten sydän- ja verisuonitautien sekä tyypin 2 diabeteksen, pienempään riskiin. Kasvipainotteisen ruokavalion hiilijalanjälki on myös pienempi.
• Lihankulutus on yhteydessä lihavuuteen. Runsaimmin punaista lihaa ja lihavalmisteita kuluttavien todennäköisyys olla lihava on noin kolminkertainen verrattuna vähiten lihaa kuluttaviin. Lisäksi alustavat ennusteet osoittavat, että kuolleisuus Suomessa pienenisi tulevina vuosikymmeninä, jos punaista ja prosessoitua lihaa kulutettaisiin nykyistä vähemmän ja kokojyväviljaa nykyistä enemmän.
• Lihan osittainen korvaaminen viljalla, perunoilla ja juureksilla ja toisaalta naudanlihan korvaaminen siipikarjan lihalla vähentäisivät ruoankulutuksesta aiheutuvia kasvihuonekaasupäästöjä ilman, että ruokavalion ravitsemuksellinen riittävyys vaarantuisi.
• Suuren kulutusmäärän vuoksi broilerin liha on yksi eniten luonnon monimuotoisuutta heikentävistä elintarvikkeista suomalaisessa ruokavaliossa. Siipikarjan lihan tuotannossa käytettävä soijarehu heikentää luonnon monimuotoisuutta globaalilla tasolla, koska rehusoijan viljelykäyttöön otetaan uusia alueita erityisen suotuisilla lämpimillä ja lajirikkailla alueilla. Punaisen ja prosessoidun lihan käyttöä ei tule korvata siipikarjanlihalla. Myös eläinten hyvinvointiin liittyvät näkökulmat tukevat tätä. Ravitsemussuositukset suosittelevat vähentämään siipikarjan lihan kulutusta nykyisestä.
• Kalan terveyshyödyt ovat moninkertaiset verrattuna kalojen sisältämistä haitta-aineista aiheutuviin riskeihin. Eri kalalajeja kannattaa syödä vaihdellen.

Lisäksi tarvitaan

• Ruokavalioiden muuttaminen kasvipainotteisemmiksi edellyttää kansalaisten ravitsemustietojen ja ruoanvalmistustaitojen lisäämistä.
• Ruoka-alan ja terveysalan toimijoiden on tärkeää huomioida uudet ravitsemussuositukset toiminnassaan väestön ja ympäristön terveyden tukemiseksi.
• Vastuu ruokavaliomuutosten mahdollistamisesta on kaikilla ruokajärjestelmän toimijoilla ja poliittisilla päätöksentekijöillä.

Valmistusohje

Kasvipainotteisen ruokavalion voi koostaa monin eri tavoin seuraavilla periaatteilla:

Oikopolut