Eri väestöryhmät tarvitsevat erilaista tukea ruokavalion muuttamisessa 

Sekä ruokavalioiden koostumukset että valmiudet muuttaa ruokavaliota kestävämmäksi vaihtelevat väestöryhmien välillä. Erilaiset koetut esteet vaikeuttavat muutoksia.

Ukki ja lapsenlapsi kokkaavat yhdessä. — © Adobe Stock ja Streamline

Reseptin kirjoittajat

Laura Sares-Jäske, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Laura Paalanen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Ainekset

Tutkitut ainekset väestöryhmien välisten erojen kaventamiseksi siirtymässä reiluun ja ilmastoviisaaseen ruokajärjestelmään.

Naisten, kaupungeissa asuvien ja korkeasti koulutettujen henkilöiden ruokavaliot ovat keskimäärin muita vastaavia ryhmiä kestävämpiä ja lähempänä ravitsemussuosituksia: enemmän kasviksia, marjoja ja hedelmiä, mutta vähemmän punaista lihaa ja pienempi hiilijalanjälki.
Eri väestöryhmät kokevat erilaisten, esimerkiksi arjen käytäntöihin tai mieltymyksiin liittyvien tekijöiden estävän heitä muuttamasta ruokavaliotaan kasvipainotteisemmaksi.
Kasvipainotteisen ruoan ravintosisältöä koskevien tietojen ja ruoanvalmistustaitojen puutteet ovat yleisimpiä koettuja esteitä muutoksille.
Omat tai läheisten makumieltymykset sekä mielenkiinnon puute ovat myös melko yleisiä koettuja esteitä muuttaa ruokavaliota kasvipainotteisemmaksi.

Lisäksi tarvitaan

Lisää tutkimusta tarvitaan siitä, mitkä ruokavaliomuutosta edistävät tekijät toimivat tehokkaimmin eri väestöryhmissä ja eri esteiden kohdalla.
Vanhempien ikäryhmien ruokavalioihin on kiinnitettävä siirtymässä huomiota, jotta vältytään mahdollisilta riskeiltä. Kaikkein iäkkäimpien kohdalla voi olla aiheellisempaa keskittyä tukemaan ravitsemuksellisesti riittäviä ruokavalioita kuin pyrkiä ruokavaliomuutoksiin. Iäkkäiden mahdollisuuksista siirtymään tarvitaan enemmän tutkimustietoa.

Valmistusohje

Näiden toimenpiteiden avulla voimme edesauttaa kestävyyssiirtymää niin, että se on mahdollinen kaikille.

Huomioidaan, että eri väestöryhmissä koetaan erilaisten tekijöiden estävän ruokavaliomuutoksen toteuttamista. Samat toimenpiteet eivät välttämättä toimi kaikille.
Esimerkiksi ruokien terveellisyyttä koskevien tietojen ja ruoanvalmistustaitojen puutteeseen voidaan vaikuttaa tehokkaalla viestinnällä, mutta mielenkiinnon puutteen kohdalla muut toimet, kuten tuuppaus ja hintapolitiikka voivat toimia paremmin.
Makumieltymysten osalta teollisuus, kauppa ja ruokapalvelut voivat helpottaa siirtymää monipuolisten ja maistuvien reseptien, ruokaideoiden, valmistuotteiden ja tarjonnan avulla.
Kun viestitään kestävistä ruokavalinnoista, korostetaan ruokavalioiden moninaisuutta ja omien mieltymysten mukaista muutosta.
Ymmärretään että eri ihmisiä motivoivat erilaiset tekijät. Joillekin toimii vetoaminen omaan tai perheenjäsenten terveyteen, toisille maapallon kantokyky ja terveys ovat etusijalla.
Vahvistetaan varhaiskasvatuksen ja peruskoulujen ruokakasvatusta, sillä se tukee koko väestön tiedollisten ja taidollisten valmiuksien kehittymistä sekä auttaa ehkäisemään terveyseroja tulevaisuudessa.