Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:
  • 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin
  • 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön
  • Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat ladattavissa Avoin tieto -palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus -opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Pirkanmaa

Pirkanmaalla on yhteensä 158 pohjavesialuetta, joiden jakauma on seuraava:

  • 1-luokka: 69 kpl
  • 1E-luokka: 14 kpl
  • 2-luokka: 65 kpl
  • 2E-luokka: 9 kpl
  • E-luokka: 1 kpl

Pirkanmaan ELY-keskuksen alueella on useita pitkiä yhtenäisiä harjujaksoja, jotka soveltuvat hyvin pohjavedenhankintaan. Vesivaroiltaan merkittävimmät harjujaksot liittyvät Pälkäne-Tampere-Hämeenkyrö-harjujaksoon. Muita harjumuodostumia ovat mm. harjujaksot Orivesi-Virrat, Suodenniemi-Lavia ja Urjala-Vammala-Kiikka. Parkanon, Kihniön ja Vilppulan alueella on myös yhtenäisiä harjujaksoja.

Harjujen lisäksi reunamuodostumat ovat hyviä alueita pohjaveden muodostumiselle. Sisä-Suomen reunamuodostumaan liittyvät Pirkanmaalla mm. sellaiset laajat pohjavesialueet kuten Hämeenkangas Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä sekä Siikakangas Ruovedellä.

Tarkistetut ja uudelleenluokitellut pohjavesialueet

Karttamerkkien selitykset (pdf)

Akaa

Hämeenkyrö

Ikaalinen

Juupajoki

Kangasala

Kihniö

Kuhmoinen

Lempäälä

Mänttä-Vilppula

Nokia

Orivesi

Parkano

Punkalaidun

Pälkäne

Ruovesi

Sastamala

Tampere

Urjala

Valkeakoski

Vesilahti

Virrat

Ylöjärvi

Pirkanmaan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistaminen

Pirkanmaan pohjavesialueiden rajausten ja luokitusten tarkistaminen uuden lainsäädännön mukaisiksi valmistui kesällä 2020. Pohjavesialueiden rajauksiin ja luokituksiin tehtiin muutoksia vuosina 2018-2020. Pohjavesialueita tarkistettiin pääosin kuntakokonaisuuksina. Kuulemisasiakirjat olivat nähtävillä 30 päivää, jona aikana kuntalaisilla oli mahdollisuus tutustua aineistoon.

Suurimmat rajausmuutokset koskettivat Tampereen Epilänharju-Villilä A:ta ja Aakkulanharjua, Pälkäneen Isokangas-Syrjänharju A:ta sekä Kangasalan Kirkkoharju-Keisarinharjua. Näillä kaikilla alueilla pohjavesialuetta laajennettiin. Useiden pohjavesialueiden A ja B osa-alueita yhdistettiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi, koska alueiden välissä ei todellisuudessa sijainnut veden virtausta katkaisevaa kalliokynnystä. Viisi pientä pohjavesialuetta poistettiin kokonaan luokituksesta, koska alueilla ei ollut vedenhankintakäyttöä eivätkä ne soveltuneet 2-luokkaan.

Kuhmoinen liitettiin Pirkanmaan maakuntaan 1.1.2021. Kunnan pohjavesialueiden luokitusten tarkistamisesta on vastannut Keski-Suomen ELY-keskus ja työ on valmistunut syyskuussa 2020.

Pohjavesialueiden tiedot on tallennettu ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET) sekä pohjavesialuepaikkatietokantaan, jolloin kartat ovat näkyvissä karttapalveluissa. Pohjavesialueiden rajauksia ja luokituksia tarkistetaan myös jatkossa, jos ilmenee uutta sellaista tietoa, jolla on oleellista vaikutusta pohjavesialueiden rajoihin ja luokkiin.

Lisätietoja:

ylitarkastaja Nina Nenonen, etunimi.sukunimi(at)ely-keskus.fi, puh. 029 503 6323

Julkaistu 29.4.2019 klo 12.56, päivitetty 14.1.2021 klo 18.06
Julkaistu 29.9.2020 klo 9.42, päivitetty 29.9.2020 klo 9.42