Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.  

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Keski-Suomi

Maakunnan tärkeimmät pohjavesivarat ja -alueet ovat hyvin vettä johtavissa jäätikköjokimuodostumissa ja reunamuodostumissa. Tällaisten maaperämuodostumien varassa on useiden taajamien vedenhankinta. Jäätikköjokimuodostumista merkittävimpiä ovat harjut. Maakunnan länsi- ja pohjoisosissa harjut ovat luode-kaakkosuuntaisia, kun taas kaakkoisosassa ne ovat osin lounais-koillissuuntaisia. Yksi merkittävä luode-kaakkosuuntainen harjujakso on Saarijärven-Kokkolan harju. Reunamuodostumista huomattavin on Sisä-Suomen reunamuodostuma. Se kulkee lounaasta Jämsästä Jyväskylän kautta koilliseen Äänekoskelle.

Maakunnan maaperä on pääasiassa pohjamoreenia, joka on huonosti vettä johtavaa. Sen vuoksi pohjamoreenialueilla pohjavesivarat ovat niukat, ja pohjavesialueet niillä ovat määrältään vähäisiä ja alaltaan pieniä. Nämä alueet ovat kuitenkin tarpeellisia haja-asutuksen keskittymien ja haja-asutuksen vedenhankinnassa.

Pääosa maakunnan kallioperästä kuuluu ns. syväkivialueeseen. Tällä on suhteellisen paljon erisuuntaisia, pitkänomaisia ruhje- ja siirroslaaksoja. Tällaiset rikkoutuneet kallioperän alueet johtavat vain jossain määrin vettä. Tämän vuoksi kallioperän ruhje- ja siirrosalueillakin pohjavesivarat ovat vähäiset, ja pohjavesialueet niillä ovat pienimääräisiä ja -alaisia. Kuitenkin myös tällaiset alueet ovat merkityksellisiä haja-asutuksen keskittymien ja haja-asutuksen vedenhankinnassa.

Maakunnassa on kartoitettuja ja luokiteltuja pohjavesialueita 278 (17.1.2019). Näistä on I luokassa 174, II luokassa 64 ja III luokassa 40.

Uudistuneiden säädösten ansiosta pohjavesialueiden merkitys on korostunut aiemmasta. Lisäksi säädösmuutosten myötä aiemmat luokat I ja II korvataan uusilla luokilla 1, 1E, 2, 2E ja E. Tämän ohella aiempi III luokka tullaan käsitteenä poistamaan kokonaan ja siihen kuuluvat pohjavesialueet siirretään johonkin edellä mainituista uusista luokista tai poistetaan kokonaan luokituksesta.

Kaikilla uuden luokituksen pohjavesialueilla on vedenhankinnallista merkitystä. Tämä koskee erityisesti luokkien 1 ja 2 pohjavesialueita. Luokissa 1E ja 2E ovat luokkien 1 ja 2 ne pohjavesialueet, joiden pohjavesi ylläpitää myös pintavesi- tai maaekosysteemiä. Luokassa E ovat pohjavesialueet, joiden pohjavesi ylläpitää pintavesi- tai maaekosysteemiä, mutta joilla ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä vedenhankinnan kannalta.

Pohjavesialueiden rajaus- ja luokitusmuutokset

Keski-Suomen ELY-keskus tarkistaa ja luokittelee uudelleen kaikki Keski-Suomen pohjavesialueet. Voimaan tuleva luokitus perustuu uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä. Tarvittaessa myös pohjavesialueiden rajausta tarkistetaan. Tarkistusta varten tehdään tausta-aineisto- ja maastotutkimusta.

Pääsääntöisesti vuoden 2019 aikana pidetään kuulemiskierros uudelleenluokituksista ja mahdollisista rajausmuutoksista. Kuulemiskierroksen jälkeen pohjavesialueiden tiedot päivitetään ympäristöhallinnon POVET-pohjavesitietojärjestelmään. Alla on kunnittain kuulemisaineisto, joka sisältää kuulutusasiakirjan, selvityksen sekä pohjavesialuekartat.

Lisätietoja
Suunnittelija Okko Kiiski okko.kiiski (at)ely-keskus.fi tai puh. 029 502 4003
Hydrogeologi Kari Illmer kari.illmer(at)ely-keskus.fi tai puh. 029 502 4746

Pohjavesialuieet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan (pdf, 4672 kt)

Kuuleminen 18.2.2019 – 18.3.2019

Jyväskylän seutu

Kuuleminen 21.1.2019 – 28.2.2019

Hankasalmi

Konnevesi

 

Tarkempia tietoja kustakin pohjavesialueesta saa klikkaamalla karttaa ko.pohjavesialueen kohdalla. Karttaikkunan alareunasta voi käydä vaihtamassa pohjakartaksi maastokartan ko. painikkeella.

Julkaistu 20.2.2014 klo 12.19, päivitetty 13.2.2019 klo 15.33
Julkaistu 15.6.2018 klo 11.50, päivitetty 31.1.2019 klo 17.16