Pohjavesialueet

Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokituksesta sekä pohjavesien suojelusuunnitelmista säädetään vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 2 a luvussa. Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain muutos tuli voimaan 1.2.2015. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee pohjavesialueen vedenhankintakäyttöön soveltuvuuden ja suojelutarpeen perusteella seuraavasti:

- 1-luokkaan vedenhankintaa varten tärkeän pohjavesialueen, jonka vettä käytetään tai jota on tarkoitus käyttää yhdyskunnan vedenhankintaan taikka talousvetenä enemmän kuin keskimäärin 10 kuutiometriä vuorokaudessa tai yli viidenkymmenen ihmisen tarpeisiin

- 2-luokkaan muun vedenhankintakäyttöön soveltuvan pohjavesialueen, joka pohjaveden antoisuuden ja muiden ominaisuuksiensa perusteella soveltuu 1 kohdassa tarkoitettuun käyttöön

- Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus luokittelee lisäksi E-luokkaan pohjavesialueen, jonka pohjavedestä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen

Aiempi I, II ja III luokkiin jaottelu (Luokka I: vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue, Luokka II: vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue, Luokka III: muu pohjavesialue) on voimassa toistaiseksi rinnakkain uuden luokituksen kanssa kunnes pohjavesialueille tehtävät tarkistukset valmistuvat ennen vesienhoidon kolmatta suunnittelukautta.

Pohjavesialueen määrittämistä, luokitusta ja suojelusuunnitelmien laadintaa on käsitelty ympäristöministeriön oppaassa.  

Tietojen kerääminen ja yhteistyö

Suomen ympäristökeskus vastaa valtakunnallisista yhteenvedoista ja pohjavesitietojärjestelmän kehittämistyöstä. ELY-keskukset yhteistyössä mm. kuntien kanssa vastaavat maastotutkimuksista ja tietojen tallentamisesta pohjavesitietojärjestelmään. Pohjavesialuetiedot löytyvät avoimista ympäristötietojärjestelmistä ja pohjavesialueiden paikkatiedot ovat  ladattavissa Avoin tieto-palvelusta.

Tietojen hyödyntäminen

Pohjavesialueiden määrittämisessä ja luokituksessa saatuja tietoja hyödynnetään vedenhankinnan ja maankäytön suunnittelussa sekä pohjaveden suojelutehtävissä. Työ palvelee myös EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviin liittyviä tehtäviä. Hydrogeologisia tietoja tarvitaan pohjavesialueiden vedenhankinnallista käyttökelpoisuutta arvioitaessa, uusien vedenottopaikkojen ja tekopohjaveden muodostamisalueiden sijaintia selvitettäessä sekä pohjaveden suojelua ja siihen käytettäviä keinoja valittaessa. Maankäytön suunnittelussa on tärkeää tietää paitsi olemassa olevien vedenottamoiden sijainti, myös mahdolliset muut vedenottopaikat. Tällöin esimerkiksi soran ja hiekanoton, liikennealueiden ja asutuksen sijoittaminen voidaan jo ennakolta suunnitella pohjaveden suojelun kannalta sopivimmaksi.

Keskeiset käsitteet

Pohjavesialueen hyvin vettä läpäisevä osa eli niin sanottu muodostumisalue on rajattu siten, että tällä alueella maaperän vedenläpäisevyys maanpinnan ja pohjavedenpinnan välillä on vähintään hienohiekan läpäisevyyttä vastaava. Muodostumisalueeseen kuuluvat myös sellaiset pohjavesialueeseen välittömästi liittyvät kallio- ja moreenialueet, jotka olennaisesti lisäävät alueen pohjaveden määrää.

Pohjavesialueen raja osoittaa sitä aluetta, jolla on vaikutusta pohjavesiesiintymän veden laatuun tai muodostumiseen. Raja on pyritty ulottamaan hyvän tiiviysasteen omaavaan maaperään asti. Kaikissa tapauksissa rajausta ei ole voitu ulottaa tällaisiin kerrostumiin (esimerkiksi pohjavesialueilla, joissa vettä läpäisevä maaperä jatkuu pitkälle varsinaisen muodostumisalueen ulkopuolelle). Pohjavesialueen ulointa rajaa ei ole näissä tapauksissa piirretty hydrogeologisin perustein, vaan se on pyritty tekemään maastossa helposti havaittavaksi.

Arvio pohjavesialueella muodostuvasta pohjaveden määrästä on laskettu sadannan, muodostumisalueen pinta-alan ja imeytymiskertoimen perusteella. Imeytymiskerroin on arvioitu maa-aineksen rakeisuuden, maanpinnan muotojen (morfologian) ja kasvillisuuden perusteella. Tarkemmin antoisuutta tutkitaan tietyn pisteen osalta koepumppauksella. Aikaa vaativa ja kallis koepumppaus tehdään yleensä vedenottamon suunnittelun yhteydessä.

Pohjavesialueiden arvioitu antoisuus

Pohjavesialueilla on arvioitu muodostuvan pohjavettä noin 5,4 milj. m3 vuorokaudessa.  Tästä määrästä on arvioitu, että vedenhankintaa varten tärkeillä pohjavesialueilla muodostuu pohjavettä 2,8 milj. m3/d, vedenhankintakäyttöön soveltuvilla alueilla 1,4 milj. m3/d. Lisäksi aiemman luokituksen mukaisilla III luokan alueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä noin 1,1 milj. m3/d.  Pohjavettä ja tekopohjavettä käytetään noin 0,7 milj. m3 vuorokaudessa eli noin 240 milj. m3 vuodessa.

Pohjavesialueiden sijoittuminen

Vaikka pohjavesialueita on Suomessa runsaasti, ne eivät ole kuitenkaan jakautuneet tasaisesti. Eniten pohjavesialueita on Lapin ELY-keskuksen alueella, jossa on noin kolmannes koko Suomen pohjavesialueista. Niukimmin pohjavesialueita on Ahvenanmaan ohella Pohjois- ja Etelä-Savon ELY-keskusten alueilla.

Vedenhankinnan kannalta käyttökelpoisimmat pohjavesivarat sijaitsevat lajittuneissa sora- ja hiekkakerrostumissa kuten harjuissa ja suurissa reunamuodostumissa (esim. Salpausselät), joissa pohjavesi on happipitoista ja hyvälaatuista. Suomen lajittuneiden muodostumien pohjavesi lukeutuukin laadultaan maailman parhaisiin. Näistä muodostumista pohjavettä on yleensä; myös saa-tavissa vedenhankintakäyttöön runsaasti ja melko helposti. Pohjavesialueita (ja pohjavettä) on vähän erityisesti rannikkoalueilla. Rannikkoalueilla onkin jouduttu hyödyntämään vedenhankinnassa saviker-rosten alaisia, varsin rautapitoisiakin pohjavesiesiintymiä.

Keskeiset toimijat ja vastuut

ELY-keskus määrittää ja luokittelee pohjavesialueen sekä tallentaa tiedot ympäristönsuojelun tietojärjestelmään.

Kirjallisuutta

Pohjavesialueiden kartoitus ja luokitus- opas vuodelta 2009 (tietoa aiemmin käytössä olleesta luokituksesta)

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pohjavesialueet - Kaakkois-Suomi

POhjavesikuvaPohjavettä esiintyy kaikkialla maa- ja kallioperässä. Vedenhankinnan kannalta parhaita ovat kuitenkin sellaiset alueet, joissa maalaji on hyvin vettä johtavaa hiekkaa tai soraa.

Kaakkois-Suomen merkittävimmät pohjavesivarat sijoittuvat ensimmäisen ja toisen Salpausselän reunamuodostumiin, jotka ovat syntyneet viimeisen jääkauden jäätikön perääntymisvaiheessa jäätikön reuna-alueille. Lisäksi pienempialaisia pohjavesimuodostumia sijaitsee luode-kaakkosuuntaisissa pitkittäisharjujaksoissa.

Kaakkois-Suomen alueella on yhteensä 297 luokiteltua pohjavesialuetta (Taulukko 1). Vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita (1-, 1E- ja vanhan luokituksen mukaisia I-luokan pohjavesialueita) on Kaakkois-Suomessa yhteensä 96 kappaletta. Muita vedenhankintakäyttöön soveltuvia pohjavesialueita (2-, 2E- ja vanhan luokituksen mukaisia II-luokan pohjavesialueita) on yhteensä 167 kappaletta. Pohjavesialueita, joiden pohjavedestä merkittävä pintavesi- tai maaekosysteemi on suoraan riippuvainen (1E-, 2E- ja E-luokan pohjavesialueita) on yhteensä 22 kappaletta. Vanhan luokituksen mukaisia muita pohjavesialueita (III-luokan pohjavesialueita) on 30 kappaletta. Pohjavesialueiden kokonaispinta-ala on yhteensä noin 917 km². Pohjavesialueilla arvioidaan muodostuvan pohjavettä vuorokaudessa noin 430 000 m3, josta vain noin 20 % käytetään yhdyskuntien vedenhankintaan.

 

Pohjavesialueluokka Lukumäärä
1 35
2 71
1E 10
2E 8
E 4
I 51
II 88
III 30
Kaikki yhteensä 297
 

Taulukko 1. Kaakkois-Suomen pohjavesialueiden lukumäärät pohjavesialueluokittain (tilanne 4/2019).

Pohjavedellä on suuri merkitys Kaakkois-Suomen vesihuollossa, sillä pohjaveden ja tekopohjaveden osuus vesilaitosten jakamasta vedestä on 96 prosenttia. Luontaisen pohjaveden osuuden odotetaan tulevaisuudessa kasvavan, sillä Kaakkois-Suomessa sekä Vuoksen että Kymijoen-Suomenlahden vesienhoitoalueilla on suunnitelmissa toisen Salpausselän luontaisten pohjavesivarojen hyödyntäminen tulevaisuuden vesihuollossa.

Pohjavesialueiden uudelleen luokittelu ja rajausten tarkistaminen

Kaakkois-Suomen pohjavesialueet luokitellaan uudelleen ja pohjavesialueiden rajaukset tarkistetaan. Luokitus perustuu vuonna 2015 uudistettuun lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä (1299/2004).

Uusista pohjavesialueiden luokista ja mahdollisista rajausmuutoksista järjestetään kuntakohtainen kuuleminen, jonka yhteydessä on mahdollista esittää rajaamiseen ja luokitukseen liittyvää olennaista tietoa. Kuulemiset toteutetaan Kaakkois-Suomessa vuosien 2018 – 2020 aikana.

Kuulemisen jälkeen ELY-keskus päivittää pohjavesialueiden tiedot ympäristöhallinnon pohjavesitietojärjestelmään (POVET). Suomen ympäristökeskus päivittää muutokset valtakunnalliseen pohjavesialueiden paikkatietoaineistoon kahdesti vuodessa.

Pohjavesialueiden luokitus- ja rajausmuutokset Kaakkois-Suomessa 2018–2019   (pdf, 21 kt)

Lisätietoa

Laki vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 1299/2004 (finlex.fi)

Valtioneuvoston asetus vesienhoidon järjestämisestä 1040/2006 (finlex.fi)

Pohjavesialueet - opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan (Ympäristöministeriön opas)

Pohjavesialueen luokitus ja rajaukset

Hydrogeologi Heidi Rautanen
heidi.rautanen(at)ely-keskus.fi
puh. 0295 029 279

Pohjavedestä riippuvaiset pintavesi- ja maaekosysteemit (E-luokka)

Ympäristöasiantuntija Pyry Mäkelä
pyry.makela(at)ely-keskus.fi 
puh. 0295 029 121

 

Tarkistettujen pohjavesialueiden aineistoja

Kymenlaakson tarkistettujen pohjavesialueiden kuulemisten aikana saadut palautteet ja niihin annetut vastineet

Kymenlaakson pohjavesialueiden pohjavedestä riippuvaisten ekosysteemien tarkastelu

 

Pohjavesialueet kunnittain

Haminan pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Iitin pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Imatran pohjavesialueet (pdf 9 779 kt)

Kotkan pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Kouvolan pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Lappeenrannan pohjavesialueet (pdf 27 406 kt)

Lemin pohjavesialueet (pdf 6200 kt )

Luumäen pohjavesialueet (pdf 22 323kt)

Miehikkälän pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Parikkalan pohjavesialueet (pdf 21 629 kt)

Pyhtään pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

Rautjärven pohjavesialueet (pdf 13 640 kt)

Ruokolahden pohjavesialueet (pdf 28 885 kt)

Savitaipaleen pohjavesialueet (pdf 26 446 kt)

Taipalsaaren pohjavesialueet (pdf 17680 kt)

Virolahden pohjavesialueet (paikkatietoikkuna)

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Julkaistu 2.7.2014 klo 9.49, päivitetty 29.5.2019 klo 13.36
Julkaistu 15.6.2018 klo 11.50, päivitetty 31.1.2019 klo 17.16