Pohjavesien suojelun tavoitteena on säilyttää luonnontilaiset pohjavedet entisellään ja estää ihmistoimintaa heikentämästä pohjaveden laatua. Luonnontilainen pohjavesi on Suomessa pääosin hyvälaatuista, ja sitä voi yleensä käyttää sellaisenaan ilman vedenkäsittelyä.
Suomen pohjavesimuodostumat ovat kuitenkin herkkiä pilaantumaan, koska muodostumat ovat pieniä ja niitä suojaava maakerros on yleensä ohut ja hyvin vettä johtava. Pohjavesi virtaa maa- ja kallioperässä omia reittejään, on yhteydessä pintavesiin eikä kunnioita esimerkiksi tonttien rajoja. Pohjaveden suojelu on erityisesti oman lähiympäristön, omien ja naapurien kaivojen sekä lähivesistöjen suojelua.
© Kuva: Jari Rintala
Pohjaveden suojelutarve on lisääntynyt
Pohjaveden lisääntyneen käytön sekä riskitekijöitä koskevan tutkimustiedon myötä pohjaveden ja pohjavesialueiden suojelutarve on kasvanut. Pohjaveden laatua uhkaavat monet tekijät kuten esim. teollisuus, kaatopaikat, huoltoasemat, tienpito, maanalaiset öljysäiliöt, maa-ainestenotto, jätevesien käsittely, viemärit jne. Kiireellisimmin suojelua tarvitsevat pohjavesialueet, joilla on tai on tulossa vedenottamo ja joilla on riskikohteita.
Miten pohjaveden suojelua ohjataan
Tärkeimmät pohjaveden suojelua koskevat kansalliset säädökset sisältyvät ympäristönsuojelu- ja vesilakiin sekä lakiin vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä:
- pohjaveden pilaamiskielto (YSL 17 §)
- vedenottamon vesioikeudelliset suoja-alueet (VL 4:11 §)
- vesitaloushankkeiden luvanvaraisuus, jos se voi muuttaa pohjaveden laatua tai määrää (VL 3:2 §)
- Pohjavesialueiden määrittämisestä ja luokittelusta sekä suojelusuunnitelmista on sääntelyä lain vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä 2 a luvussa.
Kansallisella vesienhoidon lainsäädännöllä toteutetaan EU:n vesipolitiikan puitedirektiiviä (2000/60 EY). Yleisenä tavoitteena on edistää vesivarojen kestävää käyttöä, estää pohjavesien pilaantuminen ja vähentää jo tapahtunutta pilaantumista. Tavoitteena on pohjaveden hyvä määrällinen ja kemiallinen tila edistämällä vesivarojen kestävää käyttöä, estämällä pohjavesien pilaantuminen sekä vähentämällä jo tapahtunutta pilaantumista.
Suojelusuunnitelma on selvitys ja ohje
Nykyisin pohjavesialueiden suojelu on aluehallintoviranomaisen vahvistaman suoja-alueen sijaan yhä useammin korvattu pohjavesialueen suojelusuunnitelmalla. Tämä suunnitelma on viranomaisvalvonnassa, maankäytön suunnittelussa ja toiminnanharjoittajien lupahakemusten ja ilmoitusten käsittelyssä sovellettava selvitys ja ohje. Suojelusuunnitelmien laatiminen on tärkeintä sekä vedenhankintaa varten tärkeille että vedenhankintaan soveltuville pohjavesialueille ja riskipohjavesialueille.
Keskeiset toimijat ja vastuut
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskus) vastaavat pohjavesien suojelun ohjauksesta ja valvonnasta, pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien ohjauksesta ja pohjaveden ottamoiden valvonnasta.
Aluehallintovirasto (AVI) ratkaisee ympäristönsuojelulain ja vesilain mukaisia lupa-asioita. Säädöksissä on määräykset siitä, mitkä toiminnat tarvitsevat luvan sekä milloin asian käsittelee AVI ja milloin kunnan ympäristönsuojeluviranomainen. AVI voi hakemuksesta määrätä vedenottamolle suoja-alueen.
Kunnat vastaavat pohjaveden suojelun valvonnasta yhdessä ELY-keskusten kanssa ja osallistuvat pohjavesialueiden suojelusuunnitelmien laadintaan.
Vesihuoltolaitosten tehtävänä on toimittaa kuluttajille mahdollisimman häiriöttömästi talousveden laatuvaatimukset ja -suositukset täyttävää talousvettä. Vesihuoltolaitokset ovat yhteistyössä kuntien ja ELY-keskusten kanssa suojelusuunnitelmien laadinnassa ja voivat myös hakea vedenottamolleen vesilain mukaisen suoja-alueen.
Toiminnanharjoittajat vastaavat, ettei heidän toiminnastaan aiheudu pohjaveden pilaantumista ja hakevat toimintaan tarvittavat luvat joko AVIsta tai kunnalta. Lupiin sisältyy usein velvoite toimittaa ympäristövaikutusten seurantaa koskevat tiedot ELY-keskukselle.
Pohjavesialueiden tiedot ja kartat
Ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertasta löytyvät pohjavesialueita koskevat tiedot ja Hertan Karttapalvelun aineistoista pohjavesialuekartat (edelleen yhtenäiskoordinaatistossa), latauspalvelu Lapion paikkatietoaineistossa pohjavesialuekartat ovat ladattavissa ETRS89-TM35FIN-koordinaatistossa. Hertta-tietojärjestelmä ja LAPIO-latauspalvelu löytyy Avoin tieto -palvelusta, joka vaatii vain palveluun rekisteröitymisen.