Tulvakarttoja

Ajankohtaista

Tulvakarttapalvelussa ovat esillä ELY-keskusten laatimat tulvavaara- ja tulvariskikartat merkittäviltä tulvariskialueilta. Lisäksi saatavilla on tulvavaarakartat noin 100 muulta alueelta, koko Suomen rannikolta sekä patojen vahingonvaara-alueita.

Karttojen tulkinta ei ole suoraviivaista – kellari voi kastua tulva-alueen ulkopuolellakin

tulvavaarakartta_ivalo_pieni.png

Ivalon tulvavaarakartta 1/1000a

Tulvavaarakarttojen perusteella nähdään, mitkä alueet ovat tulvavaarassa erisuuruisilla tulvilla. Koska kartoituksessa käytetty maanpinnan korkeustieto poikkeaa esim. rakennuksen alimman lattiapinnan korkeudesta, vahinkoja ei välttämättä aiheudu, vaikka rakennus sijaitsisikin tulvavaara-alueella. Toisaalta esim. kellarit voivat kastua, vaikka tulva ei leviäisikään rakennukselle saakka.

Toistuvuusaika – isoja tulvia esiintyy harvoin, pieniä usein

Tulvavaarakarttoja laaditaan erisuuruisille tulville. Mitä suurempi tulva on kyseessä, sitä harvinaisempi se myös on. Tulvan toistuvuusaika tarkoittaa sen ajanjakson pituutta, joka keskimäärin kuluu, ennen kuin tietyn suuruinen tai sitä suurempi tulva esiintyy uudelleen. Esim. kerran 100 vuodessa toistuva (1/100a tai 1/100v) vedenkorkeus merkitään HW 1/100 ja virtaama HQ 1/100. Vuotuinen todennäköisyys tämän suuruisen tulvan esiintymiselle on 1 %. Katso lisää: Tulvien esiintyminen.

Palvelussa meritulvat ja vesistötulvat sekä nyt myös muita tulvatyyppejä

Tulvavaarakarttoja on laadittu lähinnä vesistötulville (joesta tai järvestä nousevat tulvat) avovesitilanteessa (jäitä ei huomioitu) sekä meritulville. Muita tulvakarttoja, muun muassa jää- ja hyydepadoista aiheutuvien tulvien tulvakarttoja sekä tulvakartat, joissa on huomioitu samanaikaiset vesistö- ja meritulvat, löytyy joiltain alueilta. Palvelun kautta löytyvät lisäksi myös osan patojen vahingonvaaraselvityksien yhteydessä määritetyistä tulvavaara-alueista. Tulvakarttoja voidaan laatia lisäksi sade- ja sulamisvesistä aiheutuvista hulevesitulvista, sekä myös ilmastonmuutoksen vaikutus voidaan ottaa kartoissa huomioon.

Tulvariskikartat näyttävät asutuksen, tiestön ja erityiskohteet

Tulvariskikartoilla esitetään tulvan peittävyyden ja syvyyden lisäksi mm. tulvavaara-alueen asukkaiden määrä, tulvan alle jäävä tiestö sekä erilaiset tulvasta mahdollisesti kärsivät erityiskohteet, kuten vaikeasti evakuoitavat rakennukset, infrastruktuuri, ympäristöä pilaavat toiminnot, suojelualueet ja kulttuuriperintö. Näiden riskikohteiden päivitys on jatkuvaa.

Jos huomaat aineistossa virheitä, voit jättää palautetta tulvakarttapalvelun Palaute-linkin kautta. Osa riskikohteista (esim. vedenottamot) sekä ominaisuustiedot on tarkasteltavissa vain rajatumman käyttöoikeuden palvelusta. Riskikohteet ovat toistaiseksi saatavilla lähinnä vain merkittäviltä tulvariskialueilta, joista palvelussa on myös esitetty rajaukset. Rajaukset on tehty tulvakartoitustarpeen perusteella.

Aineistot avoimena tietona ja vesistöennusteissa

Tulvakartat ovat saatavilla vapaasti käytettäväksi myös ympäristöhallinnon Avoin tieto -palvelusta paikkatietoaineistona ja -rajapintana. Lisäksi tulvakarttoja on esitetty vesistöennustekuvien yhteydessä.

Lisätietoja

Yli-insinööri Mikko Huokuna ja kehitysinsinööri Mikko Sane, Suomen ympäristökeskus SYKE, palvelu@ymparisto.fi [palvelu=tulvakartoitus]

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Tulvakarttoja - Lappi

Lapin alueelle on laadittu tulvakarttoja Kemijoen, Ounasjoen, Tornionjoen, Ivalojoen, Simojoen ja Tenojoen vesistöalueille. Lisäksi rannikkoalueelle on saatavilla Suomen ympäristökeskuksen ylläpitämä meritulvakartta. Tulvakarttoja on laadittu Tenojokea lukuun ottamatta toistuvuuksille 1/20a, 1/50a, 1/100a, 1/250a ja 1/1000a ja ne perustuvat Maanmittauslaitoksen laserkeilattuun KM2 korkeusmalliin. Tulvakartoista on nähtävillä veden leviämisalueet syvyysvyöhykkeittäin sekä tulvan vedenkorkeus. Lisäksi osasta kartoista on saatavilla myös virtaaman suuruus toistuvuuksittain. Tulvariskikarttoja on laadittu merkittäville tulvariskialueille Rovaniemelle, Kittilään, Kemijärvelle, Ivaloon ja Tornioon. Ajantasaiset tulvavaara- ja tulvariskikartat ovat katseltavissa tulvakarttapalvelussa.

Lapin tulvakartoitetut alueet
Kuva: Lapin merkittävien tulvariskialueiden sijainti (punainen rajaus) ja tulvakartoitetut alueet (vihreä rajaus).

 

Kemijoen vesistöalue

Kemijoen vesistöalueella tulvakartat ovat saatavilla seuraaville alueille:

  • Rovaniemen tulvariskialue: Rovaniemen tulvakartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen vuonna 2011 laserkeilaamaa maaston korkeusmallia. Tulvakartoissa käytetyt vedenkorkeudet ovat lähtöisin Kemijoki Aquatic Technology Oy:n vuonna 2008 laadituista Rovaniemen tulvalaskelmista. Tulvakorkeuksia on päivitetty vuonna 2013 tulvakartoituksessa vastaamaan Valajaskosken virtaamahavaintoja (havaintojakso 1961-2012). Karttojen vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

    Seuraavan kerran Rovaniemen tulvakartat päivitetään vuonna 2019.
     
  • Kittilän tulvariskialue: Kittilän tulvakartat on laadittu vuonna 2013 ja ne yltävät Kittilän kirkonkylältä Leville asti. Tulvakartoissa käytetty korkeusmalli on laserkeilattu vuonna 2009 ja sitä on täydennetty vuosina 2011 ja 2013. Kittilän tulvakarttojen vedenkorkeudet ja virtaamat ovat lähtöisin Kemijoki Aquatic Technology Oy:n Ounasjoelle Rovaniemen ja Raataman välille laadituista tulvalaskemista vuodelta 2010. Tulvalaskelmia on päivitetty tulvakartoituksen yhteydessä vuonna 2012. Karttojen vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

    Seuraavan kerran Kittilän tulvakartat päivitetään vuonna 2019.
     
  • Kemijärven tulvariskialue: Kemijärven tulvakartat on laadittu vuonna 2013. Tulvakartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen vuonna 2012 laserkeilaamaa maaston korkeusmallia. Tulvavaarakartoituksessa käytetyt vedenkorkeudet perustuvat Suomen ympäristökeskuksen vesistömallilla tuotettuihin toistuvuuslaskelmiin. Lisäksi on hyödynnetty Kemijärven säännöstelyohjetta ja maksimipurkautumista. Vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

    Seuraavan kerran Kemijärven tulvakartat päivitetään vuonna 2019.
     
  • Ounasjoki Rovaniemen ja Tepaston välillä: Ounasjoen tulvakartat Rovaniemeltä Syvä-Tepastojoen haaraan asti on laadittu vuonna 2017. Ounasjoen tulvakartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen vuosina 2011 ja 2013 laserkeilattua maaston korkeusmallia, johon on lisätty erikseen Kaukosen uuden sillan ja tien korkeusaineisto. Vedenkorkeudet ja virtaamat perustuvat Kemijoki Aquatic Technology Oy:n Ounasjoen tulvalaskelmiin vuodelta 2010. Vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

    Ounasjoen tulvakartat päivitetään tarpeen mukaan.

Tulvariskikarttoja on Kemijoen vesistöalueella laadittu Rovaniemelle, Kittilään ja Kemijärvelle. Kartat on tehty vuonna 2013 ja ne päivitetään seuraavan kerran vuonna 2019. Tulvariskikartat vastaavat tulvalain (620/2010) vaatimuksia ja niissä esitetään tulvavaarassa olevat riskikohteet vahinkoluokittain.

Paatsjoen vesistöalue

Paatsjoen vesistöalueelle on laadittu tulvakartat Ivalojoen alaosalle Ivalon taajaman kohdalle. Kartat on laadittu vuonna 2013. Seuraavan kerran Ivalon tulvavaara- ja tulvariskikartat päivitetään vuonna 2019.

Ivalon tulvakartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen vuonna 2011 laserkeilattua maaston korkeusmallia. Uomageometria on saatu rannikkomittauksen luotausaineistosta vuodelta 2004. Virtaamat on arvioitu toistuvuusanalyysilla Pajakosken havaintoaseman havainnoista. Vedenkorkeudet on määritetty virtausmallin avulla ja virtausmalli on kalibroitu vuosien 2000 ja 2005 tulvahavainnoilla. Tulvakarttojen vedenkorkeudet on esitetty N60-korkeusjärjestelmässä.

Tulvariskikartoitus Ivalon merkittävälle tulvariskialueella on laadittu vuonna 2013.

Simojoen vesistöalue

Simojoen vesistöalueella on laadittu tulvavaarakartat Simojoelle Simojokisuulta Portimojärvelle. Uusimmat kartat on tehty vuonna 2018. Simojoen tulvakartoissa on käytetty Maanmittauslaitoksen vuosina 2010 ja 2014 ja pieneltä osin 2016 laserkeilaamaa maaston korkeusmallia. Simojoen virtaamat on määritetty ELY-keskuksessa Simon ja Hosionkosken virtaama-asemien havaintoihin perustuen. Portimojärven-Toljanjärven, Rovastinahon, Näverryksen, Kalmankosken ja Matalan-Alaniemen toistuvuusanalyysit on tehty Suomen ympäristökeskuksen vesistömallin simuloimia virtaamia käyttäen. Vedenkorkeuslaskelmat on tehty Kemijoki Oy:ssa vuonna 2008. Tulvakarttojen vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä. Tulvariskikartoitusta Simojoelle ei ole tehty.

Simojoen tulvakartat päivitetään tarpeen mukaan.

Tornionjoen vesistöalue

Tornionjoella tulvavaarakartoitus on tehty Tornionjoen alaosalle Muonionjoen haarasta merelle vuonna 2013. Tulvariskikartoitus (tehty vuonna 2013) käsittää vain Tornion merkittävän tulvariskialueen. Tornionjoen alaosan tulvakartoissa käytetty Maanmittauslaitoksen maaston korkeusmalli on laserkeilattu vuonna 2009. Tornionjoen tulvakartoissa alkuperäinen virtausmalli MIKE-11 (SMHI, Ruotsi) on muunnettu vuonna 2013 HEC-RAS malliksi ja laskettu vedenkorkeudet Tornionjoen alaosalle Muonionjoen haarasta merelle Insinööritoimisto Pekka Leiviskän toimesta. Tulvakarttojen vedenkorkeudet on esitetty N2000-korkeusjärjestelmässä.

Tornionjoen tulvavaara- ja tulvariskikartat päivitetään vuonna 2019.

Tornionjoen alaosalle on saatavilla lisäksi Ruotsin tulvavaarakartat, jotka ovat katseltavissa MSB:n tulvakarttapalvelussa. Lisäksi Haaparannan merkittävälle tulvariskialueelle laaditut tulvariskikartat ovat katseltavissa MSB:n tulvakarttapalvelussa:

Tenojoen vesistöalue

Tenojoella on laadittu tulvavaarakartta Nuorgamin alueelle vuonna 2013. Tulvavaarakartta ulottuu Norjan puolelle Polmakin kylään. Tulvavaarakartoitus on tehty Interreg IV A Pohjoinen ohjelmasta rahoitetussa hankkeessa, Viranomaisyhteistyön kehittäminen Tenojokilaaksossa 2011-2013. Tulvakartoissa käytetty maanpinnan korkeusmalli on laserkeilattu Mitta Oy:n toimesta vuonna 2012. Uomageometria on luodattu vuonna 2012 Kemijoki Technology Oy:n toimesta. Virtaamien toistuvuudet on laskettu Polmakin virtaama-aseman havainnoista Suomen ympäristökeskuksessa. Virtausmallin ja vedenkorkeudet on laatinut insinööritoimisto Pekka Leiviskä ja Plaana Oy. Vedenkorkeudet on esitetty kartoissa N60-korkeusjärjestelmässä.

Nuorgamin tulvakartat päivitetään tarvittaessa.

Norjassa NVE (Norges vassdrags og energidirektorat) on laatinut Tenojoen vesistöalueelle tulvavaarakartat taajamille Karasjok, Bonakas, Seida ja Polmak. Kartat ovat katseltavissa NVE:n karttapalvelussa.

Julkaistu 9.11.2018 klo 10.17, päivitetty 8.4.2019 klo 15.20
Julkaistu 1.4.2014 klo 11.19, päivitetty 17.4.2019 klo 12.02