Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila

Tällä sivulla esitetään tuore valtakunnallinen katsaus pintavesien ekologisesta tilasta kolmannella luokituskierroksella.Kemiallisen tilan luokitus julkaistaan myöhemmin.

 

Ekologinen tila

Uusi arvio Suomen pintavesien ekologisesta tilasta osoittaa, että järviemme pinta-alasta 87 prosenttia ja jokivesistämme 68 prosenttia on hyvässä tai erinomaisessa tilassa. Rehevöityminen on edelleen suurin ongelma. Sisävesien tila ei ole muuttunut merkittävästi vuodesta 2013, joskin paikoin on havaittavissa lievää paranemista. Suomenlahden tila on parantunut, mutta rannikkovesien tila ei ole pääosin saavuttanut hyvää tilaa. Pohjavesien riskit eivät ole lisääntyneet.
 
Alustavassa arviossa on mukana 6875 järvi-, joki- ja rannikkovesimuodostumaa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset) ja Suomen ympäristökeskus selvittävät yksittäisten tilamuutosten syitä alkusyksyn aikana.

 

 

Vesikartta

Vesien ekologista ja kemiallista tilaa sekä muita vesienhoitoon liittyviä aineistoja voi tarkastella sovelluksessa nimeltä Vesikartta. Tarkastelun tasoa voi vaihtaa koko maata kattavasta alueelliseen tai esim. yksittäiseen järveen, jokeen, pohjaveteen tai merialueeseen. Karttapohjina ovat taustakartta, maastokartta, merikartta ja ortokuva. Aihealueet ovat: pintavesien tila ja seuranta, pohjavedet, vesien ominaispiirteet ja erityisalueet, tilaa heikentävä toiminta, kunnostus, meriympäristön seuranta-asemat, pinta- ja pohjavesien tila Norja-Ruotsi-Suomi.

Järvien tila lähes ennallaan, rannikkovesien tila heikentynyt

Suuret järvet ja erityisesti Pohjois-Lapin vesistöt ovat ekologiselta tilaltaan pääosin hyviä tai erinomaisia. Sen sijaan maamme pienet järvet kärsivät rehevöitymisestä ja virtavedet liettymisestä. Keinotekoisten tai voimakkaasti muutettujen vesien tilaa ei ole vielä arvioitu.

Suomenlahden tilassa on havaittavissa paranemista vesiensuojelutoimien ja etenkin Pietarin tehostuneen jätevedenpuhdistuksen ansiosta. Hyvässä tilassa olevat rannikkoalueet keskittyvät Pohjanlahdelle.

Tarkastelu pituuksittain (joet) ja pinta-aloittain (järvet ja rannikkovedet)

Ekologinen tila 2019 pylväskuva km

 
  • Tarkasteltujen järvien pinta-alasta 87 % on luokittelun mukaan ekologiselta tilaltaan hyvää tai erinomaista.
  • Tarkastelluista jokivesistä hyvässä tai erinomaisessa tilassa oli 68 %.
  • Rannikkovesien kokonaispinta-alasta hyvässä tilassa on 13 %.
  • Luokittelussa käytettiin pääasiassa vuosien 2012–2017 seurantatietoja.
  • Luokituksessa tarkasteltiin kaikkia valuma-alueeltaan yli 100 km2 jokia ja pinta-alaltaan yli 1 km2 järviä yksilöidysti sekä pienempiä jokia ja järviä, joissa tiedettiin olevan vesiensuojelun kannalta erityisiä haasteita. Rannikkovedet luokiteltiin kokonaan.

Tarkastelu vesimuodostumien määrän mukaan

Ekologinen tila 2019 pylväskuva vesimuodostumien määrä
 

 

Pintavesimuodostumalla tarkoitetaan pintavesien erillistä ja merkittävää osaa, kuten järveä, tekoallasta, puroa, jokea tai kanavaa, puron, joen tai kanavan osaa tai rannikkoveden osaa.

  • Tarkasteltujen järvien (vesimuodostumien) lukumäärästä on 83 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 3 % järvistä.
  • Tarkasteltujen jokien (joen osien) lukumäärästä on 66 % ekologiselta tilaltaan hyviä tai erinomaisia. Tyydyttävässä tilassa on 25 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuului 8 % joista.
  • Rannikkovesistä tarkasteltujen alueiden määrästä 5 % kuuluu hyvään luokkaan. Erinomaiseksi ei luokittunut yhtään rannikkovettä ja tyydyttävässä tilassa on 64 %. Huonoimpiin luokkiin (välttävä tai huono) kuuluu 31 % rannikkovesialueista.

Muutos edelliseen luokitukseen

Ekologisen tilan muutos 2 ja 3 kausien välillä
 

Tieto tilasta auttaa kohdentamaan toimet oikein

EU:n alueella tavoitteena on pintavesien hyvä tila viimeistään vuoteen 2027 mennessä. Nyt julkistettu ekologisen tilan luokitus antaa yhä tarkempaa tietoa niistä vesistä, jotka tarvitsevat toimia hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi. Yhteenveto näistä toimista tulee olemaan osa vesienhoitosuunnitelmia, joista valtioneuvosto päättää vuonna 2021.

Vesien tila arvioidaan kaikissa EU-maissa joka kuudes vuosi. ELY-keskukset ovat laatineet alueensa vesien tila-arviot, joiden pohjalta SYKE on laatinut valtakunnallisen yhteenvedon vesien tilasta vuosina 2012–2017 kerättyjen aineistojen pohjalta. Luonnonvarakeskus vastasi arvioinnista kalojen osalta.

Edellinen Suomen vesien tila-arvio on tehty vuonna 2013 ja julkaistu hieman päivitetty vesienhoidon kuulemisen jälkeen vuonna 2015.

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 2. luokituskaudella

Ensimmäinen ekologinen luotitus Suomessa julkaistiin 2008:

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila 1. luokituskaudella

 

 

 

 

Alueellista tietoa, valitse ELY-keskus

Pintavesien ekologinen ja kemiallinen tila - Pohjois-Pohjanmaa

Pohjois-Pohjanmaan sisävesien ekologinen tila arvioitiin 467 järvelle ja 143 joelle tai niiden osalle. Järvistä 84 % ja joista 52 % on hyvässä tai erinomaisessa ekologisessa tilassa. Kun tarkastellaan yhteen laskettuja järvipinta-aloja ja jokipituuksia, ovat vastaavat osuudet 89 % ja 61 %. Tämä viittaa siihen, että heikoimmassa tilassa ovat pienet järvet ja joet.

Rannikkovesien pinta-alasta hyvässä tilassa on 18 %. Ulompien rannikkovesien tilaluokkaa on laskettu laajalla alueella hyvästä tyydyttävään, Oulun edustalla tyydyttävästä välttävään.

Osa pintavesistä on keinotekoisia tai ne on alustavasti nimetty voimakkaaksi muutetuiksi. Näiden tila arvioidaan myöhemmin.

Jokien yhteen lasketun pituuden (1 525 km) jakaantuminen tilaluokkiin, %
Jokien yhteen lasketun pituuden (1 525 km) jakaantuminen tilaluokkiin, %
Järvien yhteen lasketun pinta-alan (4 349 km2) jakaantuminen tilaluokkiin, %
Järvien yhteen lasketun pinta-alan (4 349 km2) jakaantuminen tilaluokkiin, %

 

Rannikkovesien pinta-alan (3 325 km2) jakaantuminen tilaluokkiin, %
Rannikkovesien pinta-alan (3 325 km2) jakaantuminen tilaluokkiin, %
Pintavesien ekologinen tila Pohjois-Pohjanmaalla
Pintavesien ekologinen tila

 

Rehevöityminen on suurin ongelma Pohjois-Pohjanmaan vesistöissä

Pohjois-Pohjanmaalla keskeisimmät vesienhoidon haasteet ovat rehevöityminen ja paikoin maaperästä johtuva vesistöjen happamoituminen. Vesien väri on tummentunut ja pohjat ovat monin paikoin liettyneet. Vesirakentaminen on muuttanut laajalti vesistöjen luonnetta. Moniongelmaisimmat vesistöt sijoittuvat Oulujoen eteläpuolelle.

Vaikka tilamuutoksia on tapahtunut suuntaan ja toiseen, on hyvässä ja erinomaisessa ekologisessa tilassa olevia järviä nyt 35 (9 %) ja jokia 9 (6 %) enemmän kuin edellisessä, kuusi vuotta sitten tehdyssä arviossa. Pohjois-Pohjanmaahan edellisen luokittelun jälkeen liittyneen Vaalan vesien tila edellisellä kierroksella on otettu arviossa huomioon. Pinta-alaan suhteutettuna lisäys on niin järvissä kuin joissa hieman yli 10 %. Muutokset tilaluokassa ovat osaksi todellisia, osaksi ne johtuvat aiempaa kattavammasta seurantatiedosta.

Säännöstelykäytännön kehittämisen ja kunnostusten ansiosta esimerkiksi Oijärvi on saavuttanut hyvän ekologisen tilan. Pyhäjärven Junttiselän kohonneet fosfori- ja klorofyllipitoisuudet sekä happamuus ovat puolestaan laskeneet tilaluokan tyydyttävästä välttävään. Pintamojärven tilaluokka on voitu nostaa tyydyttävästä hyväksi aiempaa kattavamman tiedon perusteella. Esteellisyys ja rakenteelliset muutokset on otettu aiempaa tarkemmin huomioon, mikä on laskenut mm. Lohijoen ja Pirinojan ekologista luokkaa Iijoen vesistöalueella.

Kuormituksen vähentämiseksi tehty työ alkaa näkyä. Useiden järvien ja jokien tila on parantunut, vaikka muutos ei ole vielä riittänyt luokan nostamiseen. Toisaalta monissa hyvässä tai erinomaisessa tilassa olevissa vesissä on tunnistettu riski tilan heikkenemiselle. Eniten työtä hyvän tilan saavuttaminen vaatii rannikon läheisissä vesistöissä ja merialueella.

Vesien heikko tila ei ole aina ihmisen aiheuttamaa. Esimerkiksi Rokualla ja Viinivaaran alueella on luontaisesti reheviä järviä, joiden tila on vuosituhansien saatossa heikentynyt maaperän ja pohjavesien yhteisvaikutuksesta. Näiden järvien tilaa voi jossain määrin parantaa kunnostamalla ja joissakin tapauksissa ulkoista kuormitusta vähentämällä, mutta hyvän tilan saavuttaminen on siitä huolimatta epävarmaa.

 

Julkaistu 2.10.2013 klo 10.02, päivitetty 19.9.2019 klo 12.09
Julkaistu 27.8.2019 klo 10.15, päivitetty 27.8.2019 klo 10.03