Vaikka ilmastonmuutosta ei voidakaan enää perua, on sen hillitseminen mahdollista. Hillintä onnistuu pysäyttämällä kasvihuonekaasujen pitoisuuksien kasvu ilmakehässä. Siirtyminen vähähiiliseen yhteiskuntaan vaatii toimia kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.
© Kuva: Janne Ulvinen, YHA kuvapankki
Tärkeitä keinoja ilmastonmuutoksen hillinnässä ovat energian säästäminen, energiatehokkuuden lisääminen, uusiutuvien energiamuotojen käyttöönotto, hiilinieluista, kuten metsistä, huolehtiminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö. Teknologian kehitys on tärkeässä osassa hillintätoimissa.
Ilmastotoimien tehostaminen vaatii hillinnän ja sopeutumisen välisten linkkien tunnistamista ja hyödyntämistä. Kytköksiä, joiden avulla voidaan saavuttaa muun muassa kustannussäästöjä, terveyshyötyjä ja kestävämpiä elinkeinoja, on jo tunnistettu.
Ratkaisut löytyvät kansainvälisellä ja paikallisella yhteistyöllä
Kansainvälinen yhteisö haluaa rajoittaa ilmaston lämpenemisen kahteen asteeseen, jotta vaikutukset pysyisivät jossain määrin ennustettavina ja erittäin tuhoisilta muutoksilta vältyttäisiin.
Kansainvälistä ilmastopolitiikkaa ohjaavat YK:n ilmastosopimus, Kioton pöytäkirja ja Pariisin sopimus, joka solmittiin vuonna 2015.
Suomi on osana EU:ta sitoutunut rajoittamaan kasvihuonekaasupäästöjään Kioton pöytäkirjan ja EU:n omien ilmastotoimien mukaisesti. Tavoitetta tukevat kansallinen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma vuoteen 2030, ilmasto- ja energiastrategia ja vähähiilinen tiekartta vuoteen 2050 sekä ilmastolaki.
Matkalla kohti hiilineutraalia yhteiskuntaa elinkeinoelämän ja kuntien ilmastotoimet ovat tarpeellisia. Kaupunkiseuduilla ja maakunnissa laaditaan parhaillaan ilmasto-ohjelmia, joissa kaikkia kunnan toimia pyritään arvioimaan ilmaston näkökulmasta.
Ilmiön ja poliittisten toimien tieteellinen arviointi
Kansainvälisten ilmastotoimien riittävyyttä on arvioitava tieteellisin perustein. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli (Intergovernmental Panel on Climate Change, IPCC) tukee ilmastopoliittista päätöksentekoa kokoamalla yhteen tietoa ilmastonmuutoksen taustasta, vaikutuksista ja vähentämiskeinoista. Ensimmäinen arviointiraportti julkaistiin vuonna 1990, ja se toimi pohjana YK:n ilmastosopimusneuvotteluille. Parhaillaan valmistellaan kuudetta arviointtia.
Suomessa valtioneuvoston asettama kansallinen Ilmastopaneeli tukee tieteen ja politiikan välistä vuoropuhelua ilmastokysymyksissä.