Kasvihuonekaasujen päästöt vähenevät hitaasti
Vuonna 2022 uudistettu Suomen ilmastolaki edellyttää, että Suomi on hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Päästöjen ja hiilinielujen pitää olla silloin tasapainossa. Suomea sitovat lisäksi Euroopan unionin velvoitteet. EU on Pariisin ilmastosopimuksessa sitoutunut vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä (vuoden 1990 tasosta). EU pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä.
Päästövähennyksiä tavoitellaan kahta tietä: päästökaupan kautta sekä päästökaupan ulkopuolisin päästövähennyksin. Jälkimmäisille on asetettu prosentuaaliset vähennystavoitteet. EU:ssa tavoitteet on määritelty erikseen kullekin jäsenmaalle niin sanotussa taakanjaossa. Suomen pitää vähentää näitä päästöjä 50 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2030. Päästökiintiöitä tarkistetaan tarvittaessa 2020-luvun jälkipuoliskolla.
Suomen ilmastolaki edellyttää, että päästökaupan ulkopuoliset päästöt vähenevät 60 prosenttia vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta sekä 80 prosenttia vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2050 vähennyksen pitäisi olla vähintään 90 prosenttia, kuitenkin pyrkien 95 prosenttiin.
Ajankohtaista
Kokonaispäästöt vähenevät hitaasti
Kasvihuonekaasujen päästöt huipentuivat Suomessa 2000-luvun alkuvuosina. Sen jälkeen kehitys on ollut laskeva. Vertailuvuoteen 1990 nähden päästöt ovat pienentyneet noin kolmanneksen. Suurin merkitys on hiilidioksidipäästöillä. Muita tärkeitä kasvihuonekaasuja ovat metaani, dityppioksidi sekä eräät fluoria sisältävät yhdisteet.
Energiankulutus ja liikenne tuottavat eniten päästöjä
Suomen kasvihuonekaasujen päästöistä lähes 70 prosenttia tulee energiasektorilta. Energiasektori sisältää kaikki polttoaineiden tuotannosta, jakelusta ja poltosta tulevat päästöt, mukaan lukien liikenteen. Seuraavaksi suurimpia päästölähteitä ovat maatalous sekä teollisuusprosessit ja tuotteiden käyttö.
Energiasektorin päästöt vähentyneet
Suurimman päästölähteen – energiasektorin – päästöt ovat laskeneet alle puoleen huippuvuodesta 2003. Myös jätteiden käsittelyssä on saavutettu merkittäviä päästövähennyksiä. Muiden sektoreiden päästöt ovat pysyneet suunnilleen ennallaan tai vähentyneet lievästi.
Ulkomailta tuodut tuotteet kasvattavat suomalaisten ilmastokuormaa
Suomalaiset kuormittavat ilmastoa myös kuluttamalla ulkomaisia tuotteita, joiden valmistus ja kuljetus aiheuttavat päästöjä Suomen rajojen ulkopuolella. Kulutukseen perustuva ilmastokuorma, jossa tuonti ja vienti on huomioitu, on noin kolmanneksen suurempi kuin Suomen viralliset päästöt, jotka kattavat vain maan rajojen sisäpuolella syntyneet päästöt.
Päästökauppa puree suurten laitosten päästöihin
Suomen ja koko Euroopan unionin päästöjä hillitsee EU:n laajuinen päästökauppa. Päästökaupan piirissä ovat lähinnä suuret teollisuuslaitokset sekä sähkön- ja lämmöntuotanto. Suomessa näiden laitosten päästöt ovat vähentyneet vuodesta 2013 lähtien jyrkemmin kuin Suomen kokonaispäästöt. Päästökauppasektori tuottaa nyt noin neljänneksen Suomen ilmastopäästöistä.
Päästökaupan ulkopuolisille päästöille oma suunnitelmansa
Niille toiminnoille, jotka ovat päästökaupan ulkopuolella, on tehty keskipitkän aikavälin suunnitelma päästöjen hillitsemiseksi. Suunnitelman piiriin kuuluvat muun muassa liikenne, rakennusten erillislämmitys, maatalous ja jätehuolto. Suunnitelmassa tarkastellaan päästökehityksiä ja -skenaarioita sekä esitetään toimet, joilla päästöjä hillitään kullakin osa-alueella.
Kunnat tavoittelevat hiilineutraaliutta
Suomen kunnat ovat mukana päästövähennystalkoissa. Vaikka kunnan omat toiminnot tuottavat keskimäärin vain kymmenesosan kunnan alueen kasvihuonekaasupäästöistä, kunta voi vauhdittaa alueensa elinkeinojen ja asukkaiden päästövähennyksiä.
Ilmastopolitiikka vauhdittaa päästövähennyksiä
Maailmanlaajuisen ilmastopolitiikan tavoite on pysäyttää ilmastonmuutos. Tähän tähtää myös EU:n ja Suomen ilmastopolitiikka; päästövähennyksiä vauhditetaan ja tehostetaan, kunnes tavoite on saavutettu. Keinovalikoima on laaja. Euroopan unionissa on päätetty muun muassa parantaa energiatehokkuutta ja ottaa käyttöön erillinen fossiilisen polttoaineen päästökauppa tieliikenteen ja rakennusten erillislämmityksen päästöille. Hiili-intensiivisille tuontituotteille on asetettu hiilitulli.
