Hiilinielut eivät kompensoi päästöjä

Suomi pyrkii hiilineutraaliksi vuoteen 2035 mennessä. Se tarkoittaa, että metsät ja muut hiilinielut sitovat tuolloin yhtä paljon hiilidioksidia kuin Suomessa syntyy ilmastopäästöjä. Tätä nykyä päästöt ovat 2–3 kertaa suuremmat kuin hiilinielut. Jotta Suomi tulisi hiilineutraaliksi, täytyy sekä vähentää päästöjä että pitää yllä ja vahvistaa hiilinieluja.

Hiilinielujen säilyttäminen on myös osa Euroopan unionin ilmastopolitiikkaa. EU:ssa hiilinieluja tarkastellaan koko maankäyttösektorin laajuisesti. Tarkastelu sisältää kaikki maankäytön osa-alueet – metsät, kosteikot, maatalousmaan ja rakennusmaan – sekä maankäytössä tapahtuvat muutokset.

Metsien hiilinielu on heikentynyt , vuotuinen vaihtelu on suurta

Suomessa metsät ovat ylivoimaisesti tärkein hiilinielu, muu maankäyttö on ollut pääosin päästölähde. Kasvava metsä sitoo hiilidioksidia sekä puuainekseen että metsämaahan. Hakkuissa hiilidioksidia alkaa jälleen vapautua. Vapautumisnopeus riippuu osin siitä, kuinka pitkäikäisiä tuotteita puusta tehdään. Puutuotteiden laatu otetaan laskennassa huomioon.

Metsän hiilinieluille on säädetty EU:ssa vertailutaso

Euroopan unioni on asettanut metsien hiilinieluille niin sanotut vertailutasot vuosille 2021–2025. Ne perustuvat jäsenmaiden itsensä tekemiin laskelmiin ja aiempien vuosien metsänhoidon käytäntöihin. Vertailutasot eivät ole tavoitteita, mutta niiden ylitykset ja alitukset vaikuttavat Suomen laskennallisiin päästöihin ja sitä kautta päästöjen vähentämistarpeeseen.

Suomessa vahvistetaan hiilinieluja koko maankäyttösektorilla

Suomen tavoite on vahvistaa maankäyttösektorin hiilinieluja ja hiilivarastoja. Metsien ohella ilmastotoimia suunnataan maatalouteen, muun muassa lisätään maatalousmaan hiilen sidontaan ja vähennetään turvepeltojen päästöjä. Vuoteen 2035 suuntautuvissa laskelmissa oletuksena on, että koko maankäyttösektorin nettonielu olisi tuolloin 21 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia vuodessa.