Hyppää pääsisältöön

Kestävä tuotanto

Kestävä tuotanto edellyttää jatkuvaa teollisen toiminnan ja energiajärjestelmän kehittämistä. Tavoitteena on tuottaa tuotteet, komponentit ja materiaalit mahdollisimman energiatehokkaasti ja taloudellisesti rajoittaen samalla luonnonvarojen kuten raaka-aineiden, kemikaalien ja veden käyttöä sekä vähentämällä päästöjä ja ympäristövaikutuksia.
Kuva
Kaasumoottori
© Tuuli Myllymaa

Tuotannossa hyödynnetään lukuisia eri materiaaleja, joilla kullakin on omat tyypilliset ympäristövaikutuksensa ja mahdolliset riskinsä. Materiaalit voidaan valmistaa uusiutuvista tai uusiutumattomista luonnonvaroista, tuotanto voi olla hyvin energia- tai vesi-intensiivistä, prosesseissa saatetaan joutua käyttämään haitallisia aineita tai kemikaaleja, tai niihin liittyy merkittäviä ympäristöriskejä, mikäli prosessi ei toimi suunnitellulla tavalla. Lisäksi joitain materiaaleja on helpompi kierrättää kuin toisia. Muun muassa tekstiilien, muovien ja metallien tuotanto muodostuu yksilöllisistä prosessiketjuista, joita tulee arvioida tapauskohtaisesti elinkaariperspektivistä.

Parhaan tekniikan käyttöönotto (BAT)

Teollisessa tuotannossa voidaan hyödyntää parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (Best available techniques, BAT), jonka avulla ympäristönsuojelun tasoa parannetaan kokonaisuudessaan. BATin peruskysymys kuuluu, miten voidaan valmistaa tuote kilpailukykyiseen hintaan, resurssitehokkaasti ja samalla minimoida jätemäärät sekä päästöt ilmaan ja vesistöön.

BATin käyttöönottoa edistetään erityisesti teollisuuden päästöistä annetun direktiivin, eli niin sanotun teollisuuspäästödirektiivin, (IED, 2010/75/EU) pohjalta. IED on keskeisin teollisuuden päästöjä sääntelevä mekanismi Euroopassa.

IED-laitokset aiheuttavat noin 20 prosenttia EU:n kokonaispäästöistä ilmaan, noin 20 prosenttia päästöistä vesiin ja noin 40 prosenttia kasvihuonekaasupäästöistä. IED:n alaisessa BAT-prosessissa tuotetaan jatkuvasti tietoa noin 30 teollisen sektorin BAT-tekniikoista ja -toimenpiteistä ja määritellään koko eurooppalaista teollisuutta koskevia sitovia päästöraja-arvoja.

BATin soveltaminen on vähentänyt huomattavasti päästöjä ilmaan ja jossain määrin myös päästöjä veteen ja maaperään. Toistaiseksi vaikutukset resurssitehokkuuteen, kiertotalouteen ja innovaatioihin ovat olleet selkeästi vähäisempiä.

Teollisuuspäästödirektiiviä uudistetaan
Vipuvoimaa EU:n ilmasto-, energia- ja kiertotalouspolitiikalle

Ympäristöjärjestelmät tavoitteellisen työn tukena

Tuotantolaitoksia, niiden ympäristöasioiden hallintaa ja ympäristönsuojelua voidaan järjestelmällisesti kehittää ympäristöjärjestelmien avulla. Ympäristöjärjestelmien periaatteet nojaavat vahvasti tavoitteellisuuteen, johdon sitoutumiseen, ympäristöriskien minimointiin, elinkaariajatteluun sekä omien ympäristövaikutusten jatkuvaan monitorointiin ja parantamiseen.

Ottamalla käyttöön ympäristöjärjestelmän yritys sitoutuu ympäristönsuojelun tasonsa jatkuvaan parantamiseen, tunnistaa tuotteidensa ja toimintojensa ympäristövaikutukset, huolehtii lakisääteisten velvoitteidensa täyttämisestä sekä asettaa ympäristötavoitteet ja seuraa niiden toteutumista. ISO 14000-sarja sekä Euroopassa toimiva EMAS-järjestelmä luovat ympäristöjärjestelmän käytölle vahvan perustan.

Ympäristöjärjestelmien lisäksi laitoksilla on käytössä runsaasti muita johtamisjärjestelmiä, kuten laatu-, työturvallisuus- ja energianhallintajärjestelmiä.

PRTR-rekisteri avaa mahdollisuuden osallistua ympäristöä koskevaan päätöksentekoon

Eurooppalaista PRTR-rekisteriä koskevan asetuksen ((EY) N:o 166/2006) tavoitteena on parantaa  mahdollisuuksia saada ympäristöä koskevia tietoja ja siten osaltaan estää ja vähentää ympäristön pilaantumista, antaa tietoa päättäjille ja helpottaa yleisön osallistumista ympäristöä koskevaan päätöksentekoon.

Jäsenvaltiot toimittavat komissiolle vuosittain toiminnanharjoittajien toimittamat tiedot kunkin laitoskokonaisuuden päästöistä ja jätteiden siirroista, jos ne ylittävät asetuksessa määritellyt kynnysarvot. Komissio julkaisee tiedot julkisella verkkosivustolla Euroopan ympäristökeskuksen toimesta.

Tietoa Suomen teollisuuden suurimmista päästölähteistä löytyy julkisesta FIN-PRTR-päästötietopalvelusta osoitteesta prtr.fi. Karttapalvelun tarkoituksena on antaa tietoa ilma- ja vesipäästöistä ja jätteistä laitos- tai kuntatasolla. Suomessa kaikilla palveluun sisältyvillä toiminnoilla on ympäristölupa, jonka noudattamista valvovat ELY-keskukset.

Ympäristövaikutuksia tarkasteltava koko arvoketjussa

Jotta teollisen toiminnan kokonaisympäristövaikutuksia voidaan arvioida, on siirryttävä tarkastelemaan niiden koko arvoketjua, sillä merkittävä osa tuotannon ympäristövaikutuksista (epäsuorat vaikutukset) voi syntyä tuotantolaitoksen ulkopuolella.

Esimerkkejä arvoketjussa syntyvistä epäsuorista ympäristövaikutuksista ovat esimerkiksi energiantuotannon vaikutukset, raaka-aineiden louhinnan tai jalostuksen vaikutukset, tuotetun tuotteen käytön vaikutukset sekä käytöstä poisto ja kierrätys. Nykyään ympäristöjärjestelmätkin vaativat arvoketjunäkökulmien ja epäsuorien ympäristövaikutusten sisällyttämistä omiin toimenpiteisiin.

Arvoketjutarkastelut, esimerkkinä akkusektori
Matka akkumineraalien louhinnasta kierrätykseen ja uusiokäyttöön

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)