Hyppää pääsisältöön
Tags:
Katsaus Suomen ympäristön tilaan

Pohjavesien tila on Suomessa yleisesti hyvä

Suomessa on runsaasti laadukasta pohjavettä. Pohjaveden riskit tiedostetaan ja niitä torjutaan. Paikallisia pilaantumistapauksia sattuu silti.
Kuva
Pisara.
© Levi XU on Unsplash.

Pohjavettä muodostuu Suomessa noin kymmenkertaisesti käyttöön nähden. Pohjavesi on myös luontaisesti laadukasta – sen laatua seurataan noin 90:llä luonnontilaisille alueille perustetulla pohjavesiasemalla eri puolilla maata. Myös vesihuoltolaitokset seuraavat tarkasti raakavedeksi ottamansa pohjaveden laatua.

Vaikka maanlaajuinen pohjavesitilanne on hyvä, paikallisesti pohjavedestä voi olla niukkuutta. Suurimmilla kaupunkiseuduilla pohjavettä ei muodostu riittävästi kaikkiin tarpeisiin. Moni seikka voi myös vaarantaa pohjaveden laadun.

Pohjavesialueiden tila on pääosin hyvä

Antoisat pohjavesimuodostumat on kautta Suomen rajattu pohjavesialueiksi. Pohjavesialueet ovat vedenhankintaan soveltuvia alueita tai alueita, joiden pohjavedellä on huomattava merkitys ekosysteemeille. Pohjavesialueita on kaikkiaan noin 5000, ja niistä 3900:lle on tehty tila-arvio. Arvioiduista alueista yli 90 %:lla pohjaveden tila on hyvä eikä veden määrään tai laatuun kohdistu merkittäviä riskejä.

Myös riskialueilla pohjavesi on yleensä laadukasta

Noin kymmenesosa arvioiduista pohjavesialueista luokitellaan riskialueiksi. Niistäkin valtaosassa pohjaveden tila on toistaiseksi hyvä, mutta voi heiketä ilman suojelutoimia. Riskialueista runsas sata luokitellaan tilaltaan huonoksi. Myös näillä alueilla pohjavesi on useimmiten vielä käyttökelpoista, mutta veden laatu – tai muutamassa tapauksessa määrä – on riskien takia vaarantunut.

Pohjavesiriskejä on eniten taajamissa

Vaarantuneita pohjavesialueita on erityisesti taajamissa, missä pohjavesialueella harjoitetaan paljon erilaista toimintaa. Pohjaveden laatua voivat vaarantaa esimerkiksi teollisuuslaitokset, huoltoasemat sekä jätteiden ja jätevesien käsittely. Öljy- ja kemikaalionnettomuudet ovat huomattava riski pohjavesille. Teiden suolaus on paikoin lisännyt pohjaveden kloridipitoisuuksia.

Pilaantumistapauksia todetaan vuosittain useita

Pohjavesivauriot jäävät Suomessa yleensä melko suppeiksi, koska pohjavesiesiintymät ovat enimmäkseen pieniä. Paikalliset vaikutukset voivat silti olla suuret. Pohjavesialueilla todettiin vuosina 1976–2001 kaikkiaan 330 merkittävää pilaantumistapausta. Niistä noin 60:llä oli vaikutusta vedenhankintaan; 45 johti vedenottamon pysyvään sulkemiseen.

Pohjaveden pilaantumisvaara tiedostetaan

Ympäristönsuojelulaki kieltää pohjaveden pilaamisen. Tämä ehdoton pilaamiskielto, samoin kuin pilaantumisen riskit, on tiedostettu varsin laajasti. Pohjavesien suojeluun kiinnitetään huomiota tienpidossa, teollisuudessa ja muilla riskialoilla. Pienimuotoisesta toiminnasta – kotitalouksista, pienyrityksistä ja maatiloilta – syntyviä pohjavesivahinkoja estetään muun muassa jätehuoltomääräysten sekä tiedotuksen ja valistuksen avulla.

Pohjavesialueille laaditaan suojelusuunnitelmia

Pohjavesialueille sijoittuvaa toimintaa säädellään tavanomaista tiukemmin. Monille tärkeille pohjavesialueille on myös laadittu suojelusuunnitelma. Kuntien laatimissa suunnitelmissa tunnistetaan alueiden riskitekijät sekä annetaan suositukset toimista, joilla riskejä vähennetään. Suunnitelmat toimivat tärkeänä lähtöaineistona muun muassa maankäytön suunnittelulle.

Lisää pohjavesitietoa

Julkaisija

Suomen ympäristökeskus (Syke)