Miksi haja-asutuksen jätevesiä täytyy käsitellä?
Miksi esim. perinteinen kolmen sakokaivon puhdistusjärjestelmä ei riitä?
Miten jätevesiviemäri tai sakokaivo voivat vaikuttaa kaivoveden laatuun?
Miten haja-asutuksen jätevesiä tulisi käsitellä?
Mistä saa tietoa erilaisista menetelmistä?
Voinko luottaa siihen, että järjestelmä myös toimii riittävän tehokkaasti?
Voinko itse ostaa kaupasta sopivan jätevesien käsittelyjärjestelmän?
Mistä löytää asiantuntevan suunnittelijan?
Onko kuluttaja vastuussa, jos laite ei toimi?
Mitä puhdistamo maksaa?
Toimivatko osuuskuntien puhdistamot paremmin?
Miten lehmänlanta ja ihmisten jätökset eroavat ympäristökuormitukseltaan?
Kiinteistön jätevesiä täytyy käsitellä siksi, että omasta ja naapurin kaivosta saa jatkossakin puhdasta vettä ja että uimarannat ja muut lähivedet säilyvät hyvälaatuisina. Heikkolaatuiset kaivovedet aiheuttavat terveysriskin haja-alueiden asukkaille.
Jokaisen olisi hyvä hoitaa jätevesien käsittelynsä yhtä hyvin kuin toivoo naapurinsakin hoitavan.
Perinteiset sakokaivot poistavat vain hyvin pienen osan ulosteiden ja virtsan sisältämistä vesistöjä pilaavista ravinteista ja happea kuluttavista aineista sekä ympäristön hygieenistä tilaa heikentävistä taudinaiheuttajista (bakteerit, virukset, alkueläimet jne.).
Jätevesijärjestelmät ovat aina riski kaivoveden laadulle. Vuotavat jätevesijärjestelmät saastuttavat ajan myötä pohjaveden, tai taudinaiheuttajamikrobit (bakteerit ja virukset) kulkeutuvat jätevesijärjestelmän saastuttamasta maaperästä pohjaveteen esimerkiksi sadeveden mukana. Myös kuivien kausien aiheuttamat pohjavesien virtaussuuntien muutokset voivat johtaa jätevedet kaivoveteen. Vuotavat jätevesijärjestelmät on aina korjattava välittömästi.
Kaivoveteen kulkeutunut jätevesi aiheuttaa ensin maku- ja hajuhaittoja, ja likaantunut juomavesi voi aiheuttaa vatsaoireita. Jätevesien saastuttama pohjavesi on aiheuttanut lukuisia vesiperäisiä epidemioita Suomessa. Sairaan henkilön erittämät virukset pääsevät vuotavan jätevesijärjestelmän kautta maaperään, jossa ne voivat kulkeutua pitkiäkin matkoja ja päätyä lopulta pohjaveteen sairastuttaen pohjaveden käyttäjät.
Jätevesien pilaamassa kaivovedessä ammonium- ja nitraattipitoisuudet ovat korkeammat kuin normaalissa kaivovedessä. Saunavedet eivät vaikuta näiden typpiyhdisteiden määrään, vaikka myös tavallisen mökkisaunan vedet voivat pilata kaivoveden aiheuttamalla hajuhaittoja ja samennusta. WC-jätevedet eli niin sanotut mustat jätevedet aiheuttavat sekä haju- että bakteerihaittoja. Mustien jätevesien ja niin kutsuttujen harmaiden jätevesien eli tiski- ja suihkuvesien vaikutuksesta kaivovesi muuttuu yleensä käyttökelvottomaksi vuosiksi.
Jätevesiä voidaan käsitellä monin eri tavoin, kunhan ympäristöön pääsevä kuormitus pienenee. Kiinteistöstä ja asukkaista riippuen suunnittelija voi päätyä vanhan järjestelmän ajanmukaistamiseen, kokonaan uuteen järjestelmään tai eri menetelmien yhdistelmään:
- Jäteveden määrää ja haitallisuutta voidaan vähentää kuivakäymäläratkaisulla.
- Jätevedet tai osa niistä kuten vesikäymäläjätevedet voidaan kerätä umpisäiliöön, jonka loka-auto tyhjentää ja vie viemärilaitokselle.
- Varsinaiset jätevesien käsittelyjärjestelmät voidaan jakaa tyypiltään kolmeen pääryhmään: maahanimeyttämöihin, maasuodattamoihin tai tehdasvalmisteisiin laitepuhdistamoihin.
Kun uuden jätevesijärjestelmän hankkiminen tai vanhan kunnostaminen on ajankohtaista, vastuu tiedon hankkimisesta kannatta antaa asiantuntevalle suunnittelijalle, joka osaa tulkita tietoa suhteessa ko. kiinteistön olosuhteisiin. Tämä on tärkeää, koska olennaisen ja luotettavan tiedon erottaminen runsaasta tietomäärästä on vaikeaa.
Kiinteistön omistajat ja muut kiinnostuneet voivat tutustua aihepiiriin verkkopalveluissa, joissa on esitelty mm. lukuisia menetelmiä ja kaupallisia tuotteita.
Suomen ympäristökeskus SYKE ylläpitää asetuksen velvoittamana laajaa palvelua kiinteistön omistajille ja asiantuntijoille.
SYKE kokoaa asiantuntijoiden tueksi puhdistamosivustoon puolueettomien tahojen tekemiä tutkimus-, seuranta- ja testituloksia kaikenlaisista kiinteistökohtaisista puhdistusmenetelmistä. Jos tutkimukset ovat riittävän laajoja, SYKE tekee niistä myös lyhyet tiivistelmät.
Myös monet yhteisöt ja muut toimijat ylläpitävät aiheeseen liittyviä sivustoja.
Jos ammattitaitoinen suunnittelija on valinnut menetelmän, joka on mitoitettu ja suunniteltu juuri sinun kiinteistöllesi, rakennettu oikein sekä sitä käytetään ja huolletaan asianmukaisesti, voit luottaa sen olevan riittävän tehokas.
Ei kannata. Jokainen kiinteistö on oma tapauksensa, ratkaisuvaihtoehtoja voi olla useita. Asiantuntevan suunnittelijan avulla voi säästää järjestelmän hankkimisessa ja huoltokuluissa huomattavasti. Jos epäilee vanhan jätevesijärjestelmän uusimisen tarpeellisuutta, kannattaa ensin pyytää neuvoja alueella toimivalta jätevesineuvojalta tai kunnasta.
Ennen hankintoja ja urakoitsijan kilpailuttamista on haettava kunnan rakennusvalvonnasta lupa järjestelmän toteuttamiselle.
Kiinteistöllä tapahtuva suunnittelu- ja rakentamistyö kuuluvat lisäksi kotitalousvähennyksen piiriin.
Pätevällä suunnittelijalla on kokemusta nimenomaan haja-asutuksen vesihuollon suunnittelusta.
Suunnittelijoiden etsimisessä voi hyödyntää mm. pätevöitymistutkintoja vastaanottavan FISEn ja vesiensuojeluyhdistyksen sivuja:
Suunnittelijoita voi myös kysyä kunnan rakennusvalvonta- ja ympäristönsuojeluviranomaisilta.
Tilanne on samantapainen kuin minkä tahansa markkinoilla olevan tuotteen osalta pesukoneen ostosta LVI-töiden teettämiseen. Kuluttajansuojalaki turvaa kuluttajaa, silloin kun kuluttaja ostaa kulutushyödykkeitä. myös kiinteistön jätevesijärjestelmä on kulutushyödyke. Vastuu laitteen toimivuudesta määräytyy mm. kuluttajansuojalain sekä kuluttajan ja myyjän sopimien kaupan ehtojen mukaan. Kuluttaja on vastuussa siitä, minkälaisen tuotteen hän markkinoilta hankkii ja mitkä ovat kaupan ehdot.
Kuluttaja vastaa myös siitä, että hänen ostamansa tuote täyttää kansallisen lainsäädännön mukaiset vaatimukset.
Suurissa hankinnoissa, kuten maalämmitys tai sähköurakka, kannattaa kääntyä asiantuntijan puoleen, näin myös jätevesiasiassa.
Kiinteistön jätevesijärjestelmän hankintahinta on noin 7 000 – 10 000 euroa. Valintaan vaikuttaa mm. puhdistettavan jäteveden määrä ja kiinteistön maaperä. Vertailussa kannattaa huomioida myös asennuksen, huollon ja ylläpidon kustannukset.
Laitepuhdistamoa edullisempia jätevedenkäsittelyratkaisuja investointikustannuksiltaan ovat maaperäkäsittely (noin 3 000 – 6 000 euroa), umpisäiliö (noin 4 000 – 6 000 euroa) ja kuivakäymälä yhdessä pesuvesien käsittelyn kanssa (noin 1 000 - 5 000 euroa). Umpisäiliö tulee kuitenkin vuosien mittaan kalleimmaksi vaihtoehdoksi tyhjennysmaksuineen.
Kuivakäymälään perustuva vaihtoehto on suositeltavin silloin, kun se on teknisesti mahdollista, koska se on huoltovapain, edullisin ja ympäristön kannalta paras ratkaisu. Kuivakäymälät ovat kehittyneet vuosien mittaan ja yleistyneet ympärivuotisessakin käytössä.
Mitä suurempi jätevesien käsittely-yksikkö on, sitä tehokkaampaa jätevesien käsittely on. Etenkin tehdasvalmisteinen laitepuhdistamo on toimintavarmempi, jos siinä käsitellään useamman kiinteistön jätevedet samanaikaisesti. Tällöin esimerkiksi lomajaksojen vähäinen jätevesivirtaus ei vaikuta puhdistamon toimintaan ja puhdistustulokseen yhtä paljon kuin kiinteistökohtaisella pienpuhdistamolla. Monilla osuuskunnilla on ammattilaiset järjestelmän hoitajina ja suunnitelmat erityistilanteiden varalle.
Taudinaiheuttajien laatu ja määrä lehmänlannassa ja ihmisten jätöksissä ovat erilaisia. Ihmisten jätteissä on enemmän mm. taudinaiheuttajamikrobeita. Lehmänlanta soveltuu ominaisuuksiltaan ihmisjätettä paremmin lannoitukseen.
Kummastakin jätetyypistä valuu ravinteita ympäristöön, minkä vuoksi lehmänlannan levitystä ja ihmisten jätösten päästöä luontoon säädellään lainsäädännöllä. Lannan levittämisen ajankohtaa ja määrä rajoitetaan. Ihmisten jätevesipäästöjen rajoituksista on säädetty ns. hajajätevesiasetuksessa, joka koskee viemäriverkostojen ulkopuolisia alueita.
Lisätietoa
Kiinteistökohtainen neuvonta:alueella toimivat jätevesineuvojat tai kunnan asiantuntijat