Miksi
Veden kulutuksen hallinnassa on kyse vesivuotojen ja vesivirtaaminen hallinnasta sekä käyttäjien opastuksesta ja asenteista. Vedenkulutus vaihtelee taloyhtiöissä suuresti riippuen henkilöstä ja siitä, mitataanko huoneiston vedenkulutusta erikseen. Kerrostaloissa veden kulutus on keskimäärin noin 150 litraa per henkilö vuorokaudessa. Tavoitearvona voi nykyisin pitää 100–120 litraa per henkilö vuorokaudessa (nykyaikaiset vesikalusteet ja huoneistokohtainen vedenmittaus). Veden kulutukseen vaikuttaa myös vesivirtaama: mitä kovempi virtaama, sitä enemmän vettä esimerkiksi suihkussa kuluu. Vesivirtaamaan vaikuttaa myös veden paine. Veden kulutusta on vähentänyt joissakin tapauksissa myös siirtyminen huoneistokohtaiseen vedenkulutuksen mittaamiseen sekä siihen perustuvaan vesimaksuun. Pelkillä vedensäästötoimilla 2 000 neliön kokoisessa taloyhtiössä säästöt voivat olla energia- ja vesikustannuksissa vuositasolla jopa 2 000 euroa.
Milloin
Veden kulutukseen on syytä puuttua, jos kulutus on äkillisesti noussut (esim. vesimittari liikkuu selvästi, vaikka kulutusta ei pitäisi olla). Jos vesikalusteet (esim. hanat tai wc-kalusteet) ovat huonossa kunnossa tai rikki, voi ne vaihtamalla tehokkaampiin vaikuttaa veden kulutukseen merkittävästikin. Kannattaa puuttua myös liian kovaan vesivirtaamaan, jos sellainen havaitaan.
Toimikaa näin
- Seuratkaa veden kulutusta: jos vesimittari liikkuu selvästi, vaikka kulutusta ei pitäisi olla, voi järjestelmässä olla vesivuoto. Jos veden kulutus on noussut, mahdolliset vuodot on selvitettävä nopeasti. Taloyhtiön hallitus voi päättää esimerkiksi asuntokohtaisesta kyselystä tai esim. asuntokohtaisista tutkimuksista tarpeen mukaan. Jos taloyhtiössä päädytään laajempiin selvityksiin tai raskaampiin toimiin (esim. kalusteiden vaihtoihin tai esim. käyttövesijärjestelmän kunnostukseen), vaaditaan päätöksiin yleensä hyvä hankesuunnitelma ja yhtiökokouksen päätös, etenkin jos töihin ei ole varauduttu korjausbudjetissa.
- Vesivuotoa voi epäillä, jos veden kulutus on yli 300 litraa per henkilö vuorokaudessa tai jos veden kulutus on äkillisesti kasvanut ilman selvää syytä. Vuoto voi olla putkistossa rakenteiden suojissa, lievästi vuotava hana, wc-istuin tai muu vesikaluste tai se voi olla auki unohtunut kasteluvesihana talon ulkopuolella. Ohjeet käyttövesijärjestelmän havainnointiin.
- Pyytäkää kiinteistöhuoltoa tarkistamaan vesikalusteiden virtaamat: mittaukset voi tehdä esim. vain osassa huoneistoja.
- Virtaamamittauksen voi tehdä myös asukas: rautakaupoista saatavalla virtausmitalla voi tarkistaa esim. vesihanojen virtaamat. (Ohjeet vesivirtaamien mittaamiseen, video).
- Asuntokohtainen veden kulutus ja esim. astian- ja pyykinpesulaitteet ovat asukkaan hallinnassa, mutta yleensä kiinteät vesikalusteet; perustasoiset hanat ja esim. wc-kalusteet kuuluvat taloyhtiön kunnossapitovastuun alaisuuteen.
- Jos veden virtaama on tarpeettoman kova, voi virtaamaa alentaa asennuttamalla paineenalennusventtiilin vesimittarille ja säätää painetta alemmas. Paineenalennus tuo tutkitusti säästöä vesikalusteiden vedenkulutuksen osalta. Taloyhtiö vastaa myös vesivirtaamien ja veden paineen säädöstä. Asennukset ja säädöt tekee LVI-ammattilainen.
- Painetaso säädetään ensin vakiopaineventtiilillä ja veden virtaamaa säädetään sen jälkeen kalustekohtaisesti. Tarvittaessa hienosäätöä voi tehdä rajoitussuuttimilla ja suihkukahvoilla. Rakennuksen kaikissa vesipisteissä tulee kuitenkin olla riittävä virtaama.
- Pyytäkää kiinteistöhuoltoa tai LVI-ammattilaista tarkistamaan käyttöveden lämpötila ja tarvittaessa säätämään se oikealle tasolle. Samalla on hyvä tarkistaa myös säätöventtiilin toiminta.
- Käyttöveden lämpötila tulee olla vähintään 55 astetta, mutta sen ei kannata olla paljon yli 60 asteista, ylilämmittäminen vie turhaan energiaa. Myös mahdollisen lämpimän käyttöveden kiertojohdon paluulämpötilan tulee olla vähintään 50 astetta.
- Asennuttakaa tarvittaessa tiloihin vettä säästävät vesikalusteet. Asennukset ja uusien laitteiden säädöt tekee LVI-ammattilainen.
- Uusia kalusteita hankittaessa kannattaa valita vähemmän vettä kuluttava tuote: keittiöön hana, jossa on virtausrajoitin, vessaan wc-istuin, jossa on kaksoispainike ja suihkuun vesipihi sekoitin ja suihkusuutin.
Muita jatkotoimenpiteitä käyttöveteen liittyen
- Jos taloyhtiössä on käytössä huoneistokohtainen vedenmittaus, siirtykää kulutuksen mukaiseen veden laskutukseen. Kulutuksen mukaiseen laskutukseen siirtyminen vaatii yleensä yhtiökokouksen päätöksen ja joissakin tapauksissa myös yhtiöjärjestyksen muutoksen.
- Jos taloyhtiössä ei vielä ole huoneistokohtaisia mittareita, on mittarit hyvä asentaa esim. putkiremontin yhteydessä.
- Kiinteistöissä, joissa on suora sähkölämmitys:
- Käyttövesivaraajan vaihto: hyvin toimiva ja tehokas käyttövesivaraaja vaikuttaa energiankulutuksen lisäksi vedenkulutukseen kun lämmintä vettä saadaan nopeasti ja tehokkaasti. Varaajan kohdalla myös koko vaikuttaa: oikea mitoitus vähentää energiankulutusta.
Hyvä tietää veden kulutuksesta
Vesi maksaa eniten lämpimänä. Jopa 30 prosenttia rakennuksen vuotuisesta lämmitysenergian kulutuksesta menee käyttöveden lämmitykseen. Myös raakaveden hankinta, puhdistus ja pumppaus sekä jätevesien käsittely vaativat runsaasti energiaa. Vesimaksu on kokonaiskustannus käytetystä puhtaasta vedestä ja tuotetusta jätevedestä. Vettä kulutetaan hyvin vaihtelevia määriä. Vedenkulutus vaihtelee alle 100 litrasta yli 200 litraan per henkilö vuorokaudessa. Järkevät käyttötottumukset ja oikein säädetty käyttövesijärjestelmä auttavat pienentämään vedenkulutusta kymmeniä prosentteja.